logo sv

Blogi

Lapsen oikeuksien päivä on kaikkien lasten merkkipäivä

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. Päivä on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 2002, ja sen päivämäärä tulee YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen hyväksymisestä 20.11.1989. Sopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus.

Suomessa lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin vuonna 1991. Vuosina 1993–2001 kalentereissa oli lokakuun ensimmäisellä maanantailla merkintä kansainvälinen lastenpäivä. Ajankohta oli Suomen UNICEFin ehdotuksen mukainen – sen taustalla taas oli YK:n jo 1954 antama suositus lastenpäivän viettämisestä lokakuun ensimmäisenä maanantaina. Vuodesta 2002 päivää on vietetty nykyisellä nimellään marraskuun lopussa.

1120 HKM Lapsi leikkaa syntymapaivakakkua tuntematon 1952 elanto lehden kuvaLapsi leikkaa syntymäpäiväkakkua, 1952. Kuvaaja tuntematon, Elanto-lehden kuva. Helsingin kaupunginmuseo. (CC BY 4.0)

Mitä kuuluu lapsen oikeuksiin?

Lapsen oikeudet on kirjattu sopimuksen 54 artiklaan. Niissä määrätään mm. lapsen oikeudesta elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen, nimeen ja kansalaisuuteen sekä elämiseen yhdessä vanhempiensa kanssa, mikäli se on turvallista. Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja saada tietoa. Lapselle on ikä ja kehitystaso huomioiden annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa. Lapsella on myös oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Kaikissa lasta koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 17. artikla keskittyy median rooliin lapsen elämässä. Sen mukaan sopimusvaltioiden on tuettava mediaa levittämään lapsen kehitystä edistävää tietoa. Samassa yhteydessä mainitaan myös lastenkirjojen tuottaminen ja levittäminen sekä vähemmistöryhmiin ja alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten kielelliset tarpeet. 22. artiklassa taas annetaan raamit sille, miten vammaisen lapsen tarpeet ja oikeudet tulee huomioida. 24. artiklan mukaan sopimusvaltiot mm. huolehtivat lapsen sairauden hoitamisesta ja takaavat asianmukaisen terveydenhoidon odottaville ja synnyttäneille äideille. Sopimuksen tärkeiden asioiden esittelyä voisi jatkaa koko 54 artiklan pituudelta.

Toimet lapsen suojelemiseksi

Sopimuksessa on myös listattu asioita, joilta lasta tulee suojella tai jotka häneltä on kiellettyjä. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta on esimerkiksi suojeltava huumeidenkäytöltä ja kaikelta hyväksikäytöltä. Lasta ei saa kiduttaa eikä rangaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lasta ei myöskään saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Jotta sopimuksen periaatteet voivat toteutua, sopimusvaltiot sitoutuvat ylläpitämään erilaisia sosiaalisia ohjelmia ongelmien ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi, hoitamiseksi ja seuraamiseksi.

Toteutuuko sopimus?

Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvotaan määräaikaisraporteilla, joita sopijamaat toimittavat YK:n pääsihteerille viiden vuoden välein. Suomen hallituksen yhdistetty viides ja kuudes määräaikaisraportti toimitettiin heinäkuussa 2019. Moni perusasia on meillä Suomessa hyvin, mutta kehitettävääkin riittää: esimerkiksi lapsiperheköyhyys on yleistynyt ja vammaisten lasten ja nuorten henkilökohtaisen avun saaminen on vaikeutunut.

Liputetaan lapsille!

Sisäministeriö on vuodesta 2013 suositellut Suomen kansalaisille yleistä liputusta lapsen oikeuksien päivänä. Vuonna 2018 Helsingin yliopiston almanakkatoimisto katsoi päivän liputuksen vakiintuneeksi, ja niinpä lapsen oikeuksien päivä päätettiin merkitä vakiintuneiden liputuspäivien listaan kalenterivuosikerrasta 2020 lähtien.

Lapsen oikeuksien viikko

Lapsen oikeuksien päivän ympärille on Suomessa järjestetty kokonainen, erityisesti kouluille suunnattu toiminnallinen lapsen oikeuksien viikko. Sen toteuttaa Kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto, johon kuuluu yli kaksikymmentä lapsen oikeuksia tavalla tai toisella ajavaa tahoa, kuten lapsiasiavaltuutettu, Pelastakaa Lapset ja Väestöliitto. Lapsen oikeuksien viikolla kouluissa tutustutaan lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöön ja tehdään ikätasoon sopivia tehtäviä. Vuonna 2020 lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus tulevaisuuteen.

Yhä suositummaksi muodostunut lapsi mukaan töihin -päivä on osa lapsen oikeuksien viikon toimintaa, mutta koronavuonna 2020 siitä pidetään välivuosi. Tuona päivänä päiväkoti- ja kouluikäiset lapset voivat mennä vanhempiensa mukana näiden työpaikalle. Päivän ideana yhtäältä on tutustuttaa lapset vanhempien työpaikkoihin ja toisaalta tuoda perhe-elämää näkyväksi työnantajille.

Kirjoittaja on FM ja Almanakkatoimiston graafinen suunnittelija. Teksti pohjautuu Onerva Ollilan, Asko Palviaisen ja Minna Saarelma-Paukkalan kirjaan Ajan tasalla – Suomalainen kalenteri tänään (Otava 2019).

Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Simo Rista, Lapsia kerrostalon pihalla, 1970.Lapsia kerrostalon pihalla, 1970. Kuvaaja Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo. (CC BY 4.0)
 

Login Form