logo sv

Blogi

Liput liehuvat Miina Sillanpään päivänä 1. lokakuuta

Sisäministeriö on vuodesta 2016 lähtien – eli nyt jo viidennen kerran – määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan 1. lokakuuta, ja koko maassa suositellaan tuolloin myös yleistä liputusta. Kyseinen päivä on Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä. Sen tarkoituksena on muistaa Miina Sillanpään elämäntyötä ja nostaa esille kansalaisvaikuttamisen merkitys yhteiskunnassa. Kalentereihin tätä päivää ei kuitenkaan ole vielä merkitty.

Miina Sillanpää ministerinä. Kuva: Miina Sillanpään säätiö.Miina Sillanpää ministerinä. Kuva: Miina Sillanpään säätiö.

Tehtaantyttönä ja piikana

Miina Sillanpää (4.6.1866–3.4.1952) oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, poliitikko ja naisasianainen, joka nousi köyhistä oloista sosialidemokraattisen työväenliikkeen keskeiseksi vaikuttajaksi ja ensimmäiseksi suomalaiseksi naisministeriksi. Hän syntyi Jokioisilla yhdeksänlapsisen torppariperheen seitsemäntenä lapsena. Kiertokoulukin jäi Miinalta kesken, sillä hän meni jo 12-vuotiaana työhön Forssan pumpulikehräämöön ja 16-vuotiaana Jokioisten naulatehtaalle. 

18-vuotiaana Miina Sillanpää muutti Porvooseen, jossa hän toimi 15 vuoden ajan piikana viidessä eri perheessä. Hän kävi työnsä ohella ahkerasti kirjastossa, luki lehtiä, osallistui kansanopistokursseille ja kiinnostui yhteiskunnallisista kysymyksistä. Vuonna 1898 Sillanpää oli jo mukana perustamassa Helsingin Palvelijataryhdistystä ja kuului näin suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen pioneereihin. Hänet valittiin vuonna 1901 Palvelijataryhdistyksen puheenjohtajaksi, ja hän toimi tehtävässä koko loppuelämänsä.

Vuosina 1900–1915 Miina Sillanpää työskenteli Helsingin Taloustyöntekijäin Yhdistyksen Palvelijatarkodin ja paikanvälitystoimiston hoitajana. Tämän jälkeen tie vei Osuusliike Elannon ravintoloiden tarkastajaksi (1916–1932) ja Sosialidemokraattisen työläisnaisliiton sihteeriksi (1932–1936). Lisäksi Sillanpää toimi vuosikymmenten varrella niin Palvelijatarlehden, Työläisnaisen kuin Toverittaren vastaavana toimittajana.

Kansanedustajaksi ja ministeriksi

Suomeen valittiin vuonna 1907 ensimmäiset naiskansanedustajat. Yhdeksäntoista valitun joukossa oli myös Miina Sillanpää. Hän toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana useaan eri otteeseen 1900–1940-luvuilla, kaikkiaan 38 vuoden ajan. 

Tannerin hallituksessa Sillanpää oli toisena sosiaaliministerinä vuosina 1926–1927. Lisäksi hän vaikutti Suomen sosialidemokraattisen naisliiton ja Suomen sosialidemokraattisen työläisnaisliiton puheenjohtajana ja oli keskeinen toimija ensikotitoimintaa perustettaessa. Talousneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1939. 

Miina Sillanpään käynnistämä Ensi- ja turvakotien liiton työ jatkuu nykyään valtakunnallisena lastensuojelutyönä. Miina Sillanpään Säätiön painopisteinä ovat mm. kuntoutus ja hoito, kansanterveystyötä edistävä tutkimus sekä vanhusten asuinpalvelutoiminta. Sillanpään elämäntyötä pitää esillä Miina Sillanpään Seura. 

Liputussuositus jo viidennen kerran

Miina Sillanpään elämäntyötä on yhteiskunnassamme arvostettu laajasti, yli puoluerajojen, ja häntä muistetaan tarmokkaana kansalaisvaikuttajana. Siksi Miina Sillanpään päivä on nimetty kansalaisvaikuttamisen päiväksi, jota vietetään kaikkien suomalaisten järjestöjen ja yhdistysten yhteisenä päivänä. 

Koska Sillanpään syntymäpäivä 4.6. on suomalaisessa kalenterissa puolustusvoimain lippujuhlan päivä, liputuspäiväksi valittiin 1.10., jolloin vuonna 1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki Suomen suuriruhtinaskunnassa. Kalentereihin tätä päivää ei kuitenkaan ole vielä merkitty.

Suomalaisessa kalenterissa on nykyään 20 liputuspäivää, joista seitsemän perustuu liputusasetukseen ja muut ovat ns. vakiintuneita liputuspäiviä. Sisäministeriön liputussuositukset linjaavat pitkälti sitä, mitkä liputuspäivät vakiintuvat niin, että ne on syytä merkitä myös kalenteriin. Miina Sillanpään päivä sai ensi kerran liputussuosituksen vuonna 2016, jolloin Sillanpään syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Sen jälkeen suosituksia on annettu joka vuosi.

Tänä vuonna 2020 sisäministeriö on antanut liputussuositukset myös talvisodan päättymisen 80-vuotispäivälle 13.3. sekä Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivälle 9.8. Lisäksi elokuussa suositeltiin liputusta Suomen luonnon päivänä 29.8., joka on merkitty kalentereihin ilman lipunkuvaa. Suositukset vaihtelevat vuosittain. Esimerkiksi viime vuonna 2019 suositeltiin liputusta myös Helene Schjerfbeckin, Suomen kuvataiteen päivänä 10.7. 

Miina Sillanpään Seura on ajanut aktiivisesti Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivän liputuksen vakiinnuttamista ja saanut asialle myös laajan tuen. Jos sisäministeriön liputussuositukset tälle päivälle jatkuvat, kalenterimme saattaa lähivuosina saada uuden liputuspäivän.

Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston johtaja.

Login Form