logo sv

Blogi

Duarja, Puavil ja muut karjalaisen kalenterin nimet

Sanomalehdissä ja radiokanavilla julkaistaan yleensä päivittäin suomalaiset ja suomenruotsalaiset nimipäivät, usein myös ortodoksisen kirkon nimipäivät. Jotkut ehkä tietävät, että Suomessa on laadittu omat nimipäiväkalenterit myös maamme pohjois-, inarin- ja kolttasaamelaiselle kielivähemmistölle. Harvempi sen sijaan lienee törmännyt julkaisuun nimeltä Karjalaine kalenduaru, jossa on suomalaisten nimipäivänimien rinnalla myös perinteisiä karjalaisia etunimiä.

0919 karjalainenkalenteri pieni
Karjala on suomen läheisin sukukieli. Se sekoitetaan usein suomen kielen karjalaismurteisiin, joita puhutaan esimerkiksi Joensuun, Imatran ja Lappeenrannan seuduilla. Karjalan kieli on kuitenkin aivan oma kielensä, joskaan sillä ei ole yhtenäistä kirjakieltä. Sen päämurteita ovat varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Ennen sotia karjalaa puhuttiin Suomessa Raja-Karjalan alueella ja muun muassa Ilomantsin, Suomussalmen ja Kuhmon seuduilla. Nykyään karjalankielisiä asuu eri puolilla maata.

Karjala on Suomessa uhanalainen kieli, jota on pyritty elvyttämään monin tavoin. On arvioitu, että sitä käyttää maassamme päivittäin noin 5000 puhujaa. Kieltä osaavia lienee yli 30 000. Äidinkielekseen karjalan on ilmoittanut vain muutama sata suomalaista. Venäjän puolella karjalan puhujia on enemmän, lähinnä Karjalan tasavallassa ja Tverin alueella. Kaikkiaan karjalan eri kielimuotojen osaajia on alle 100 000.

Emänpäivy ja Suuri pruazniekku

Karjalaisen kalenterin (Karjalaine kalenduaru) julkaisija on Karjalan Kielen Seura. Vuoden 2019 kalenterin kuukausisivuilla on Lauri Luukkosen karjalankielisiä runoja, ja kuvitukset on laatinut Toni T. Timonen. Kalenteri perustuu tavalliseen suomalaiseen kalenteriin, mutta sen merkkipäivien nimet ovat karjalaksi. Uudenvuodenpäivällä on esimerkiksi Uvvenvuvvenpäivy, vainojen uhrien muistopäivällä Muokattuloin uhriloin mustelendupäivy, äitienpäivä on Muomaloinpäivy ja juhannus, Suomen lipun päivä on Iivananpäivy, Suomen flavun päivy.

Kalenteriin on lisäksi merkitty karjalaisille tärkeitä ortodoksisia päiviä, kuten praasniekkapäiviä. Karjalankielinen väestöhän on perinteisesti ollut ortodoksista. Niinpä vuoden 2019 kalenterista löytyvät muiden muassa 18.2. Lihapyhälasku, 25.2. Maidopyhälasku, 29.6. Pedrunpäivy, 29.8. Kuivu-Iivan, 8.9. Suuri pruazniekku, ja niin edelleen. Kuukaudennimet ovat samoin karjalaksi: pakkaskuu, tuhukuu, kevätkuu, sulakuu, oraskuu, kezäkuu, heinykuu, elokuu, syvyskuu, ligakuu, kylmykuu ja talvikuu.

Iivan, Matfei, Faina ja Palaga

Karjalaisessa kalenterissa on useita päiviä, joissa suomalaisten nimipäivänimien rinnalle on merkitty niiden karjalaisia nimivastineita. Tässä joitakin esimerkkejä (karjalaiset vastineet merkin + jälkeen):

17.1. Toni, Anton, Antto + Ontoi, Ontto
24.1. Senja + Ksenia, Seni
24.2. Matti, Matias + Matfei
2.3. Virve, Fanni, Virva + Faina
7.3. Tarja, Taru, Taika + Duarja
3.4. Veeti, Sampo + Samsoi
9.5. Timo, Timi + Timoi
22.6. Paula, Pauliina + Palaga
26.6. Jarkko, Jere, Jarmo + Jermei, Jormoi
26.7. Martta + Marfa, Marpu
30.8. Eemeli, Eemi + Omel´a, Omeli
20.9. Varpu, Vaula + Varvoi
10.10. Aleksi + Oleksei
9.11. Teuvo + Teudor
31.11. Antti, Atte, Antero + Ondrei
11.12. Tatu, Daniel, Taneli + Duanila

Kalenterissa nämä karjalaisnimet erottuvat vihreällä kirjasimella: ”Vihandal merkityt nimet ollah suomenkielizien nimien karjalankielizet vastinehet.”

Kalenterin karjalaisilla nimillä halutaan epäilemättä lisätä tämän kielivähemmistön tietoisuutta omista perinteisistä nimistään ja ehkä myös innostaa niiden käyttöön virallisina etuniminä. Karjalan Kielen Seura on julkaissut vuonna 2009 myös Perinteisiä karjalaisia etunimiä -nimisen opaskirjasen (toim. Pertti Lampi), jossa vanhempia kannustetaan antamaan lapsilleen karjalankielisiä etunimiä:

”Nimi vaikuttaa identiteetin muodostumiseen keskeisesti. Olemme kaikki oman maamme kansalaisia ja paikallisyhteisömme jäseniä. Se, että olemme samalla myös karjalaisia, ei ole millään tavalla ristiriidassa valtakulttuurin kanssa. Päinvastoin, voimme antaa entistä suuremman panoksen oman maamme ja yhteisömme hyväksi, kun rikastutamme sitä omalla perinteellämme”, kirjan esipuheessa todetaan.

Hyviä nimipäiviä siis kaikille Suomen Fainoille, Ondreille ja muille karjalaisille!

Kirjoittaja on nimistöntutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. 

Login Form