logo sv

Blogi

Adventtikalenteri aloittaa joulunodotuksen

Lapsuudessani 1980- ja 90-luvuilla minulle se oikea joulukalenteri oli partiolaisten adventtikalenteri. Se alkoi joinakin vuosina jo marraskuun puolella, kun ensimmäinen adventti koitti, ja kuvitus oli taidokas. Luukkujen alta ei paljastunut vain yksittäisiä kuvia, vaan kalenterin maisema muuttui luukku luukulta mielenkiintoisemmaksi ja jouluisemmaksi.

Partiolaisten kalenterin rinnalla minulla oli usein suklaakalenteri, jonka kuvitus oli jotenkin hengettömämpi ja luukun takaa paljastuvat kuvat latteita. Suklaakaan ei ollut kaksista, mutta oli se kuitenkin suklaata. Ja sitä sai muotoillun palasen heti aamulla, ennen aamiaista ja ennen kouluunmenoa. Suklaa aamutuimaan oli osa joulun taikaa, ja sitä korosti vielä luukkujen avaaminen jouluvalosarjan tunnelmallisessa tuikkeessa. 

Ensimmäiset joulukalenterit maailmalla ja meillä

Joulukalenterin juuret ovat Saksassa. Ensimmäisen kerran joulukalenteri mainitaan Elise Averdickin lastenkirjassa vuodelta 1851. Siinä äiti ripustaa joka päivä ennen joulua uuden kuvan kodin seinälle lapsia varten. Varsinainen painettu joulukalenteri ilmestyi Münchenissä vuonna 1908. Se ei ollut vielä nykymuotoinen luukkukalenteri, vaan koostui liimattavista kuvista ja värssyistä. Joulukalenteri yleistyi Saksassa 1920- ja 30-luvuilla ja levisi pikku hiljaa muualle Eurooppaan.

Suomeen koko adventtikalenterin idea saapui Ruotsista partiotyttöjärjestön johtajan Tessi Fazerin mukana. Ensimmäisen adventtikalenterin kuvituksena vuonna 1947 oli Ulla von Wendtin käsialaa oleva piparkakkutalo. Sittemmin kuvittajina ovat toimineet mm. Anna-Maija Usma, Ulla Vaajakallio, Marja-Liisa Pitkäranta ja Virpi Pekkala. Kuvituksessa on perinteisesti tonttuja puuhissaan. Partiolaisten adventtikalenteri on edelleen monelle suomalaiselle erottamaton osa joulunodotusta.

Erityisesti Pohjoismaissa suosittu joulukalenteri eroaa adventtikalenterista siten, että adventtikalenterissa on aina huomioitu kaikki adventtisunnuntait, vaikka ensimmäinen olisi jo marraskuun puolella. Joulukalenteri taas alkaa joulukuun ensimmäisestä päivästä. Suomessa kalenterit päättyvät yleensä jouluaattoon, mutta ulkomaisissa kalentereissa on monesti luukku myös joulupäivälle. Myös luukkujen kuvituksessa on kulttuurisia on eroja: siinä missä suomalaisessa joulukalenterissa 6.12. aukeaa yleensä Suomen lipun kuva itsenäisyyspäivän merkiksi, saksalaisessa versiossa on samana päivänä kuvattuna joulupukkihahmo Nikolauksen päivän kunniaksi.

Erilaisten joulukalentereiden tarjonta on laaja.

Joulukalentereita joka lähtöön

Partiolaisten adventtikalenteri lienee Suomen tunnetuin kuvakalenteri, mutta niitä on toki tarjolla lukuisia muitakin. Kuvituksessa suosittuja ovat tonttuaiheiden lisäksi toisaalta maatilan tai eläinten jouluvalmistelut ja toisaalta enkelit ja jouluevankeliumin tapahtumat. Kalentereita on aina pienistä postikorttikokoisista suuriin kolmiulotteisiin malleihin ja graafisen yksinkertaisista koristeellisiin kimalleilmestyksiin saakka.

Valmiit joulukalenterit eivät rajoitu lasten kuvakalentereihin, vaan kalentereita on myynnissä monenlaisilla sisällöillä niin lapsille kuin aikuisille. Lapsille on perinteisten kuva- ja suklaakalenterien lisäksi markkinoilla ainakin lego-, tarra- ja kirjakalentereita. Aikuiset puolestaan innostuvat tee-, olut-, arpa- tai kosmetiikkajoulukalentereista. Jopa lemmikeille löytyy omat joulukalenterinsa!

Itse tekemisen traditio ja aineettomat joulukalenterit

Minulla oli lapsena tapana tehdä itse joulukalenteri jollekin läheiselle. Luukkujen ja kuvien sovittaminen oli pienelle haastava tehtävä, samoin kuin 24 erilaisen yllätyskuvan keksiminen ja piirtäminen. Sen tekeminen tuntui silti tärkeältä ja varmasti lievitti pitkän joulunodotuksen piinaa. Itse tehdyt joulukalenterit ovat edelleen suosittuja, ja niitä rakentavat erityisesti vanhemmat lapsilleen, mutta myös puolisot tai ystävät toisilleen. Itse tehdyissä kalentereissa voi päästää luovuutensa valloilleen: Luukut voivat olla kirjekuoria, jotka sisältävät runon, vihjeen tulevasta jouluvalmistelusta tai kirjeen tontulta. Tulitikkurasioista tehty kalenteri kätkee sisäänsä vaikkapa makeisia. Pieniin numeroituihin pussukoihin voi piilottaa melkein mitä tahansa – lapsille esimerkiksi pieniä leluja, tarroja tai askartelutarvikkeita.

Kokonaan aineettomia joulukalentereita on myös paljon. Monet bloggaajat kokoavat tähän vuodenaikaan ajatuksiaan joulukalenterin muodossa. Joogaohjaaja tai personal trainer saattaa jakaa sosiaalisen median kanavillaan pienen harjoituksen joka päivälle. Jos kustantamossa tai kirjastossa innostutaan aiheesta, runoja tai proosakatkelmia jakamalla levitetään kirjallista joulumieltä. Kaupallisin versio joulukalenterista on joka päivä yrityksen verkko- tai somesivuilla avautuva erikoistarjous. Television joulukalenterisarjat taas keräävät koko perheen ruudun ääreen. Luonnollinen jatke edellisille on älypuhelimeen ladattava joulukalenterisovellus.

Joulu on edelleen kulttuurimme suurin vuotuinen juhla. Joulunodotuksesta ja siihen liittyvästä erityisyydestä halutaan yhä nauttia. Yllätysluukuissa on taikaa, joka viehättää sekä nuoria että vanhoja!

Kirjoittaja on FM ja Almanakkatoimiston graafinen suunnittelija

Login Form