logo sv

Isien oma päivä

Marraskuun toisena sunnuntaina vietetään Suomessa isänpäivää. Silloin nostetaan liput salkoon kaikkien isien kunniaksi. Tänä vuonna isänpäivän ajankohta on 12. marraskuuta.

Idea isänpäivän viettämisestä syntyi aikanaan Yhdysvalloissa äitienpäivän vieton vakiinnuttua. Se ei kuitenkaan herättänyt siellä yhtä suurta innostusta kuin äitienpäivä, eikä päivämäärästäkään päästy yksimielisyyteen. Pohjoismaissa ajatus isille omistetun päivän vietosta alkoi saada kannatusta 1940-luvulla. Kauppiaat ehdottivat isänpäivän ajankohdaksi marraskuuta, jolloin myymälöissä oli hiljaista ennen joulumyynnin alkua. Suomessa päivän vietto yleistyi vähitellen 1960-luvulla.

Yliopiston almanakan kaupallinen kustantaja merkitsi isänpäivän kalenteriin vuosina 1970–72. Koska merkintä oli tehty ilman yliopiston päätöstä, se poistettiin vuoden 1973 almanakasta. Vasta vuonna 1987, kun isänpäivän vietto oli Suomessa jo vakiintunutta, yliopisto kelpuutti sen takaisin almanakkaan. Samalla se merkittiin liputuspäiväksi.

Isä ja vauvaKuva: Isä ja vauva, Kanerva Teuvo 1957–1961, Museovirasto

Isänpäivä, isienpäivä vai isäinpäivä?

”Miksi isänpäivä ei ole samassa muodossa kuin äitienpäivä? Siis mielestäni isäinpäivä olisi oikea muoto. Maailma muuttuu ja suhteet myös, miksi isät ovat paitsiossa?” Yliopiston almanakkatoimisto saa kansalaisilta usein palautetta siitä, että kalenterissa on epäloogisesti äitienpäivä (monikossa) mutta isänpäivä (yksikössä). Miksi meillä ei ole äitienpäivä ja isienpäivä tai isäinpäivä – tai vaihtoehtoisesti äidinpäivä ja isänpäivä?

Tähän on syynä historiallinen kehitys. Näiden päivien nimityksistä on tehty päätökset toisistaan riippumatta, eikä kukaan ole miettinyt niiden yhteensopivuutta ennen kuin ne ovat esiintyneet yhtä aikaa almanakassa. Kun äitienpäivä säädettiin liputuspäiväksi vuonna 1947, sen nimi päätettiin silloin monikkomuotoon. Ensimmäisen kerran äitienpäivä merkittiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1950. Kun isänpäivä sitten ilmestyi ilman virallista päätöstä almanakkoihin 1970-luvulla, sen nimi oli jo yleisessä käytössä vakiintunut yksikkömuotoon. Isänpäivää olivat alusta lähtien pitäneet esillä nimenomaan kauppiaat, ja tuon päivän mainonnassa se oli vakiintunut ilmaus jo ennen kuin päivä hyväksyttiin almanakkaan.

Yliopiston almanakkatoimistolle on ehdotettu, että päivien nimitykset tulisi muuttaa yhteensopiviksi. Eroa ei ole kuitenkaan nähty niin merkittäväksi, että vakiintuneita nimityksiä olisi lähdetty muuttamaan. Nimitys isänpäivä on ilmauksena myös helpompi kuin isienpäivä tai isäinpäivä. Sana äitienpäivä on taas niin juurtunut suomalaiseen juhlakulttuuriin, ettei sen muuttaminen olisi mielekästä. Mistään miesten syrjimisestä ei tässä siis ole kysymys.

Dekkareita, aamutohveleita ja keskustelua isyydestä

Isänpäivää vietetään kodeissa usein samaan tapaan kuin äitienpäivääkin. Isää onnitellaan ehkä laululla, ja hänelle saatetaan viedä aamukahvi sänkyyn. Lahjaksi monet isät saavat lasten piirtämiä onnittelukortteja ja ehkä jonkin kovan tai pehmeän paketin. Tyypillisiä lahjoja ovat esimerkiksi dekkariuutuudet, sotakirjat, villapaidat, aamutohvelit ja miesten kosmetiikka, joita mainostetaan isänpäivän alla näyttävästi.

Isänpäivä herättää myös yhteiskunnallista keskustelua isyydestä. Esimerkiksi Miessakit ry on järjestänyt useana vuonna seminaareja ja tapahtumia isänpäivän merkeissä, ja järjestöllä on erilaisia hankkeita isyyden tukemiseksi. ”Isän ja lapsen välisen suhteen merkityksellisyys on tunnettua lapsen kannalta, mutta myös isille itselle tämä suhde tuottaa merkittävää hyvinvointia. Isien mukanaolo heti lapsen syntymässä mahdollistaa kiinteän suhteen isän ja lapsen välille, mikä vaikuttaa myönteisesti myös vanhempien keskinäiseen suhteeseen”, järjestön verkkosivuilla todetaan. Monet muutkin toimijat, kuten Ensi- ja turvakotien liitto, NMKY, Pelastakaa lapset ry ja seurakunnat, tekevät nykyään aktiivista isä–lapsi-työtä.

Suomalaisessa kalenterissa ei ole isovanhempien päivää, kuten vaikkapa naapurimaamme Viron kalenterissa. Siksi isänpäivänä sopii hyvin muistaa myös isoisiä – kaikkia vaareja, ukkeja, taatoja, paappoja, fafoja ja mofia, miten heitä sitten kutsutaankin. Eikä kannata unohtaa myöskään näiden isiä, isoisoisiä!

Iloista isänpäivää kaikille isille!

Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti.

Login Form