logo sv

Blogi

Mistä nimipäivä nimipäivättömälle?

”Tyttäremme nimi on Tarina, mutta hänen nimeään ei löydy kalenterista. Milloinkahan Tarina voisi viettää nimipäivää?” ”Pojanpoikani Kuutti on kovin surullinen, kun hänellä ei ole omaa nimipäivää. Löytyisiköhän hänelle jokin sopiva päivä kalenterista?” Tällaisia kysymyksiä tulee usein Yliopiston almanakkatoimistoon huolestuneita kansalaisilta. Mitä siis tehdä, jos oma nimi ei löydy almanakasta?

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on tällä hetkellä 873 nimeä, joista 455 on naistennimiä ja 418 miestennimiä. Tämä nimimäärä mahdollistaa sen, että valtaosa suomalaisista, noin 84 prosenttia, löytää kalenterista oman ensimmäisen etunimensä. Tällä hetkellä elossa olevista kansalaisista 16 prosenttia on kuitenkin sellaisia, jotka eivät voi viettää ensinimensä nimipäivää suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan.

Mikään ei kuitenkaan estä viettämästä nimipäivää epävirallisesti jonain siihen tarkoitukseen sopivana päivänä. Näin moni suomalainen tekeekin. Nimipäivät ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja siksi olisi hienoa, jos kaikilla kansalaisilla olisi niiden viettämiseen mahdollisuus. Annamme tässä joitakin vinkkejä hyvän nimipäivän löytämiseen.

Nimipäivä kantanimen mukaan

Jos nimi, jolle halutaan epävirallinen nimipäivä, pohjautuu johonkin kalenterissa jo ennestään olevaan nimeen, on luontevaa, että tämän kantanimen päivä valitaan nimipäiväksi. Jos tyttö on nimeltään vaikkapa Lumia, hän voi juhlia nimipäiväänsä 2.2., jolloin kalenterissa ovat Jemina, Lumi ja Aamu. Samalla tavalla Karo-niminen poika voi viettää nimipäiväänsä 28.1., jolloin kalenterissa ovat Kalle, Kaarlo, Kaarle ja Mies. Karo-nimihän pohjautuu vanhaan Carolus-nimen, jonka taustalla on muinaissaksalainen miehennimi Karl.

Monet kalenterin ulkopuolelle jääneet nimet ovat hyvinkin yleisiä. Naistennimistä tällaisia ovat esimerkiksi Erika, Ida, Jenny, Mia ja Pia, miestennimistä taas Alex, Emil, Jan, Henry ja Nico. Näitä ei aikoinaan ole otettu kalenteriin, koska ne ovat nimiasultaan epäsuomalaisempia kuin kalenteriin hyväksytyt Eerika, Iida, Jenni, Miia ja Piia sekä Aleksi, Eemil, Jani, Henri ja Niko. Kaikille näille löytyy kuitenkin luontevasti nimipäivä niiden suomalaisemman nimiasun mukaan. Pia voi viettää nimipäiväänsä Piia-nimen päivänä 28.12., Jan taas Jani-nimen päivänä 24.6. (jolla ovat myös Juha, Janne, Jukka, Juho, Jussi, Johannes, Juhani ja Juhana), ja niin edelleen.

Nimipäivä nimen merkityksen mukaan

Usein sopiva nimipäivä voi löytyä nimen merkityksen mukaan. Jos tytön nimi on vaikkapa alussa mainittu Tarina, luonteva nimipäivä hänelle voisi olla 7.3., jolla on myös lähes samaa merkitsevä Taru, samoin kuin Tarja ja Taika. Nalle-niminen poika voisi taas viettää nimipäiväänsä 11.10., jolla ovat karhua merkitsevät Otso ja Ohto. Nuppu-tytölle hyvä nimipäivä voisi olla Ruusun päivä 4.5., jolla ovat myös Roosa ja Rosa, ja Myrsky-pojalle vaikkapa Pyryn päivä 1.11., jolla on myös Lyly. Toisaalta Nuppu voisi hyvin juhlia nimeään myös 13.5., jolla ovat kukkaisnimet Kukka ja Floora, ja Myrskylle voisi sopia nimipäiväksi vaikkapa 6.3., jolla on voimakas miehennimi Tarmo.

NimipäiväkorttejaKuva: Esko Jämsä 

Nimipäivä nimen äänneasun mukaan

Monet uudet etunimet ovat sellaisia, että niitä ei ole johdettu suoraan almanakan kantanimistä, mutta ne muistuttavat kuitenkin niitä äänteellisesti. Tällaisissa tapauksissa epäviralliseksi nimipäiväksi voi hyvin valita sellaisen päivän, jolla sattuu olemaan muita ”samannäköisiä” nimiä. Esimerkiksi tytönnimen Tara, jonka taustalla on Tuulen viemää -elokuvan talonnimi Tara, nimipäivä voisi olla 7.3., jolla ovat sitä muistuttavat Tarja, Taru ja Taika, vaikka niiden tausta on aivan toinen. Samoin alussa mainitun pojannimen Kuutti epäviralliseksi nimipäiväksi voisi hyvin valita 13.1., jolla on sitä muistuttava Nuutti, vaikka Nuutti-nimen taustalla on skandinaavinen miehennimi Knut, kun taas Kuutti viittaa hylkeenpoikaseen.

Nimipäivä yhdysnimen toisen osan mukaan

Entä jos kyseessä on yhdysnimi? Nimipäiväkalenteriin ei yhdysnimiä ole otettu, koska niiden osat löytyvät usein erikseenkin kalenterista. Yleensä yhdysnimien kantajat valitsevat nimipäiväkseen nimensä jommankumman osan päivän. Sanna-Kaisat viettävät nimipäiväänsä usein Sannan päivänä 11.8. (jolla ovat myös Susanna, Sanni ja Susanne), ja Veli-Pekat juhlivat Velin päivänä 9.1. (jolla ovat myös Veikko, Veikka ja Veijo) – vaikka nämä eivät aivan samalta tunnukaan kuin oma nimi.

Mikään ei myöskään estä viettämästä nimipäivää yhdysnimen jälkimmäisen osan mukaan, varsinkin jos nimen alkuosaa ei kalenterista löydy. Esimerkiksi Unna-Maijan nimipäiväksi sopisi 2.7. (Mari, Maria, Marika, Maija, Maiju ym.), koska Unna-nimeä ei vielä kalenterissa ole.

Nimipäivä suomenruotsalaisen tai ortodoksisen kalenterin mukaan

Joskus oma etunimi voikin löytyä suomenruotsalaisesta nimipäiväkalenterista. Esimerkiksi Tindra-tyttö voisi viettää nimipäiväänsä 20.4., jolloin suomenruotsalaisessa kalenterissa ovat Arla ja Tindra, ja Linus-poika 3.5., jolloin siinä ovat Linus ja Vincent. Tämä on sikälikin perusteltua, että jos nämä nimet joskus päätyvät suomalaiseen kalenteriin, ne mitä todennäköisimmin sijoitetaan samalle päivälle kuin millä ne ovat suomenruotsalaisessa kalenterissa.

Jotkut voivat taas löytää nimensä ortodoksisesta nimipäiväkalenterista. Esimerkiksi Siina-tyttö, vaikkei hän olisi ortodoksi, voisi ottaa nimipäiväkseen 11.10., jolloin ortodoksisen kirkon kalenterissa ovat Ilpo, Teo ja Siina. Aake-niminen poika voisi taas viettää nimipäiväänsä joko 17.4. (Simeoni, Simana, Aake, Sosima), 7.5. (Aake) tai 29.11. (Aake). Ortodoksisessa kalenterissa sama nimi voi esiintyä useallakin eri päivällä, koska samannimisiä pyhiä henkilöitä on useita ja heillä on kullakin oma muistopäivänsä.

Nimipäivä saattaa löytyä myös jostain vanhasta nimipäiväkalenterista. Moni nimihän on aikoinaan ollut almanakassa, mutta tiputettu sieltä jossain vaiheessa pois. Jos joku haluaisi nyt antaa pojalleen vaikkapa nimen Ponteva, tämä voisi viettää nimipäiväänsä 21.10., jolla päivällä nimi oli suomalaisessa almanakassa vuosina 1929–49. Oma nimi voi löytyä myös virolaisesta tai ruotsalaisesta nimipäiväkalenterista ­– tai jopa Helsingin yliopiston laatimasta kissojen tai koirien nimipäiväkalenterista. Yliopiston almanakkatoimiston verkkosivuilla on nimipäivähaku, jonka avulla voi etsiä nimipäiviä niin vanhoista ja uusista suomalaisista ja suomenruotsalaisista nimipäivälistoista kuin ortodoksisesta sekä kissojen, koirien ja hevosten nimipäivälistoista.

Nimipäivä jälkimmäisen etunimen mukaan

Valtaosa suomalaisista haluaa viettää nimipäiväänsä oman kutsumanimensä mukaan, joka on useimmiten oma ensimmäinen etunimi. Jos omaa kutsumanimeä ei kalenterista löydy, nimipäivää voi hyvin viettää muun etunimen mukaan. Tyttö, jonka koko nimi on vaikkapa Oosa Aura Helmiina, voi viettää nimipäiväänsä Auran päivänä 10.3. (jolla ovat myös Aurora ja Auri), koska Oosalla ja Helmiinalla ei ole nimipäivää. Samalla tavalla poika, jonka nimi on Mitja Valtteri, voi juhlia Valtterin päivänä 29.1., koska Mitja-nimeä ei suomalaisesta kalenterista löydy.

Nimipäivä nimettömänä päivänä

Suomalaisessa kalenterissa on kolme päivää, joilla ei ole yhtään nimeä: uudenvuodenpäivä 1.1., joulupäivä 25.12. ja karkauspäivä 29.2., joka tosin on kalentereissa vain joka neljäs vuosi (paitsi täysinä vuosisatoina). Moni nimipäivätön suomalainen onkin keksinyt viettää nimipäiväänsä karkauspäivänä, koska se on aina nimien puolesta tyhjä päivä.

Harvempi sen sijaan viettää nimipäiväänsä joulupäivänä tai uudenvuodenpäivänä, koska silloin suomalaisilla on muutakin juhlittavaa eikä oma nimipäivä ehkä saisi tarpeeksi huomiota. Suomalaisessa perinteessä on myös ajateltu, että koska joulupäivä on Jeesuksen syntymäpäivä ja uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimenantopäivä, näin pyhinä päivinä ei tavallisten ihmisten sovi nimiään juhlia.

Varoituksen sana

Näillä keinoilla jokainen suomenkielinen suomalainen voi varmasti löytää nimelleen epävirallisen nimipäivän, jos vain haluaa, ja vaihtoehtoja on yleensä monia. Myös monille maahanmuuttajille oman nimipäivän löytäminen onnistuisi samaan tapaan mainiosti. Salma-niminen muslimityttö voisi hyvin ryhtyä viettämään nimipäiväänsä vaikkapa 5.8., jolloin kalenterissa ovat Salme ja Sanelma, ja Karim-nimiselle pojalle sopisi nimipäiväksi 11.1., jolla ovat Kari ja Karri. Toisaalta nimipäivien vietto ei kuulu useimpien maahanmuuttajien kulttuuriin, eivätkä he välttämättä ole halukkaita sitä omaksumaan.

Ja lopuksi varoituksen sana. Jos ryhdyt viettämään nimipäivää epävirallisesti jonain tiettynä päivänä, kannattaa varautua siihen, että jos nimi joskus pääsee kalenteriin, sen päivä voikin olla toinen. Koska vaihtoehtoja nimien sijoitteluun on yleensä useita, kalenterin ylläpitäjät saattavat valita nimipäivän eri perusteella kuin itse olet valinnut. Niin kauan kuin nimellä ei virallista päivää ole, nimipäivää voi kuitenkin viettää juuri silloin kuin itse haluaa.

Kirjoittaja on nimistöntutkimuksen dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja.

Login Form