logo sv

Blogi

Saamelaisten kansallispäivä, sámiid álbmotbeaivi 6.2.

Sen lisäksi, että tänä vuonna juhlitaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä, on myös saamelaisilla juhlan aihetta. Sata vuotta sitten, helmikuussa 1917, ruotsalaissyntyinen saamelaisaktivisti Elsa Laula Renberg kokosi saamelaiset ensimmäiseen kansalliskokoukseen Norjan Trondheimiin. Kokouksen tarkoituksena oli käsitellä erilaisia saamelaisten elämään ja elinkeinoihin liittyviä kysymyksiä, kuten koulutusta, liikkumista, poronhoitoa ja maiden käyttöä. Kokoukseen osallistui noin sata saamelaista Norjasta ja Ruotsista. 

Säännöllinen pohjoismainen yhteistyö eri saamelaisyhteisöjen välillä ei vielä alkanut tuolloin, mutta kokousta pidetään alkusysäyksenä tulevalle toiminnalle ja saamelaisten poliittiselle aktiivisuudelle. Seuraavina vuosina Norjassa ja Ruotsissa pidettiinkin ensimmäiset valtakunnalliset saamelaiskokoukset. Siellä perustettiin myös saamelaisia sanomalehtiä.

Saamelaisten kansallistunne voimistui 1970-luvulla, ja vuonna 1986 he ottivat käyttöön oman lipun. Trondheimin kokouksen arvo oli niin suuri, että sen päivämäärä 6.2. päätettiin valita saamelaisten kansallispäiväksi. Se oli ensimmäinen virallisluontoinen saamelaisten liputuspäivä. Saamelaisilla on nykyään kymmenen muutakin liputuspäivää. Niistä kirjoitimme blogissamme vuonna 2014.

Saamelaisten kansallispäivä on ollut merkittynä ilman lipunkuvaa Yliopiston almanakkaan ja muihin suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen. Aloitteen päivän merkitsemisestä almanakkaan teki Oulun yliopiston silloinen rehtori Lauri Lajunen. Tuona päivänä järjestetään juhlatilaisuuksia eri puolilla Saamenmaata, ja esimerkiksi Helsingissä.

Satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Trondheimissa järjestetään tänä vuonna juhlava kulttuuritilaisuus, Tråante 2017

Elsa Laula Renberg

0217 saamelaistenkansallispaiva

Trondheimin kokouksen koollekutsuneen naisjärjestön Brurskanken Samiske Kvinneforeningin jäseniä. Elsa Laula Renberg on keskirivissä istumassa ensimmäinen vasemmalta. Foto: Hilfling-Rasmussen/NTNU UB (CC BY-SA 4.0)

Elsa Laula Renberg oli eteläsaamelainen aktivisti, kirjailija ja naisasianainen. Hän syntyi 29.11.1877 Ruotsin Tärnabyssä porosaamelaisperheeseen. Hän valmistui kätilöksi Tukholmassa ja palasi valmistuttuaan kotiseudulleen. Vuonna 1908 Laula muutti Norjaan mentyään naimisiin. Elsa Laula Renberg kuoli tuberkuloosiin vuonna 1931 Mosjøenissä, Norjassa.

Laula oli aktiivinen yhdistysihminen ja tiettävästi ensimmäinen saamelainen nainen, joka julkaisi kirjan. Hänen teoksensa Inför Lif eller Död? Sanningsord i de Lappska förhållandena käsitteli saamelaisten asemaa ja selviytymismahdollisuuksia kansana. Hän oli ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Ruotsissa vuonna 1904 perustetun Wilhelminan-Åselen saamelaisyhdistyksen, puheenjohtaja. Hän oli myös mukana perustamassa Ruotsin saamelaisten keskusjärjestöä. Yhdistys pyrki ratkaisemaan poronhoitajien ja maanviljelijöiden ristiriitoja. Laula jatkoi poliittista toimintaansa Norjassa ja vaikutti myös siellä saamelaisyhdistysten perustamiseen. Hänen johtamansa saamelaisten naisten järjestö Brurskanken Samiske Kvinneforening kutsui koolle Trondheimin kansalliskokouksen.

Elsa Laula Renbergin syntymäpäivää 29.11. on ehdotettu saamelaisten uudeksi liputuspäiväksi.

Kirjoittaja on Almanakkatoimiston graafinen suunnittelija.

Login Form