logo sv

Blogi

Martin päivänä muistetaan Lutheria ja Martinus-piispaa

Ensi vuoden lokakuussa, 31.10.2017, tulee kuluneeksi tasan 500 vuotta siitä, kun  Wittenbergin yliopiston professori Martti Luther julkaisi 95 teesiään katolisen kirkon anekauppaa vastaan. Suomessa reformaation merkkivuoden vietto käynnistyi sunnuntaina 30.10.2016. Lienee siis paikallaan tarkastella Lutherin kunniaksi Martti-nimen vaiheita almanakassamme.

Marraskuun 10. päivä on suomalaisessa nimipäiväkalenterissa Martti-nimen päivä. Aina ei näin ole kuitenkaan ollut, vaan vielä vuoden 1928 almanakassa Martin päivä oli päivää myöhemmin eli 11. marraskuuta, kun taas 10. marraskuuta kohdalla luki Martin Luther. Mistä tämä johtuu?

1116 martinpaiva

Piispa Martinus oli köyhien ystävä

Marraskuun 11. päivä on katolisessa kirkossa perinteinen pyhän Martinuksen muistopäivä. Kaikkiaan katolisessa kirkossa tunnetaan yli kaksikymmentä Martinus-nimistä pyhimystä, mutta tämä marraskuun Martinus oli 300-luvulla elänyt Toursin kaupungin piispa, merovinkiajan Ranskan suojeluspyhimys. Kerrotaan, että hän oli Pannonian Savariassa (nyk. Unkarin Szombathely) syntynyt Rooman armeijan sotilas, joka kohtasi Amiensin kaupungin portilla palelevan kerjäläisen. Tätä auttaakseen Martinus halkaisi miekalla viittansa kahtia ja antoi toisen puoliskon poloisen lämmikkeeksi. Seuraavana yönä Martinus näki näyn, että kerjäläinen olikin ollut itse Jeesus. Tämän jälkeen hän otti kasteen ja ryhtyi julistamaan kristinuskoa. Kun vaatimattomuudestaan tunnettua Martinusta tultiin pyytämään piispaksi, hän piiloutui hanhitarhaan. Äänekkäät hanhet kuitenkin paljastivat piileskelijän, ja Martinuksesta tuli piispa. Tämän muistoksi martinpäivänä on tapana syödä martinhanhea. Piispan latinankielinen nimi Martinus viittaa roomalaisten sodanjumalaan Marsiin.

Toursin Martinus-piispaa muistettiin Suomessakin keskiajalla. Missale Aboense -messukirjan (1488) kalendaariossa hänet mainitaan 11.11. Sama Martinus löytyy tältä päivältä myös Mikael Agricolan Rukouskirjasta (1544). Päivämäärä viitannee Martinuksen hautajaispäivään vuonna 397.

Ensimmäisessä Suomea varten laaditussa almanakassa, joka oli ruotsinkielinen ja vuodelta 1608, on 11.11. merkintä SMårthen – sama pyhä Martinus siis. Ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi lähes sata vuotta myöhemmin, vuonna 1705, ja siinä lukee tämän päivän kohdalla Mart.Episc. – siis piispa Martinus.

Martinpäivä on monissa Euroopan maissa perinteinen sadonkorjuupäivä. Silloin on järjestetty markkinoita, syöty martinpäivän hanhea ja juhlittu riehakkaasti. Suomessa martinpäivään ovat kuuluneet myös lyhtykulkueet, martinpäivän tulet ja erilaiset leivonnaiset, kuten martinpäivän sarvet ja piippusuiset pullaukot. Lisäksi tapana oli esittää näytelmiä, jotka kuvasivat Pyhän Martin ja kerjäläisen kohtaamista. Martinpäivänä talonpojilla alkoi myös uusi tilivuosi, ja palvelusväki sai silloin palkkansa.

Almanakan kaksi Marttia

Saksin Eislebenissä syntynyt Martti (Martin) Luther kastettiin pyhän Martinuksen päivänä 11.11.1483 ja nimettiin Toursin piispan kaimaksi. Hän oli syntynyt päivää aiemmin eli 10. marraskuuta. Lutherin 1500-luvun alussa käynnistämä reformaatio mullisti katolisen Keski-Euroopan kirkollisen ja poliittisen elämän ja levisi myös Pohjolaan. Reformaation jälkeen Suomessa kunnioitettiin Lutheria niin, että hänen syntymäpäivänsä 10.11. päätettiin merkitä almanakkaan. Vuoden 1624 almanakassa olivatkin jo sekä  Martin. Luth. 10.11. että Martin Bisk. (piispa) 11.11. Samaan tapaan vuoden 1705 ensimmäisessä suomenkielisessä almanakassa oli 10.11. merkintä Mart. Luth. ja 11.11. Mart. Episc. Tämä kummankin Martin muistaminen jatkui koko 1800-luvun, aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Esimerkiksi vuoden 1870 kalenterista löytyvät sekä Mart. Lutherus (10.11.) että Mart. Pispa (11.11.).

Vuonna 1908 Suomessa toteutettiin nimipäiväuudistus, jonka jälkeen kalenterissa oli 10.11. edelleen Martin Luther, mutta seuraavalla päivällä 11.11. jo modernimpi Martti, ilman mainintaa piispasta. Seuraavassa eli vuoden 1929 suuressa nimipäiväuudistuksessa 10.11. päivälle tuli pelkkä Martti – jolla paikalla se on nykyäänkin – kun taas 11.11. sijoitettiin naisennimi Anja. Vuonna 1973 Anja siirrettiin nykyiselle päivälleen 22.10. ja sen tilalle tuli päivän nykyinen nimi Panu. Näin uskonpuhdistaja Martti Lutherin syntymäpäivästä 10.11. tuli suomalaisessa kalenterissa Martti-nimen nimipäivä, kun taas 11.11. ei enää viittaa millään tavoin Toursin Martinus-piispaan. Ruotsin almanakassa 10.11. on nimien Martin ja Martina päivä, ja seuraavalta päivältä 11.11. löytyy Martinus-nimeen pohjautuva Mårten!

Yli 18 000 Marttia

Martti on keskiajalta lähtien ollut yleinen miehennimi Suomessa. Tälläkin hetkellä Suomessa elää yli 18 000 miestä, joilla se on ensimmäisenä etunimenä. Martti on nykyään 35. suosituin miehennimi, kun kaikkein suosituimpia ovat Matti, Timo, Juha, Kari ja Mikko. Yleisimmillään Martti oli 1920–50-luvuilla, mutta nimen suosio on jatkunut tämänkin jälkeen. Vuosina 2000–2016 syntyneistä pojista jo lähes 2500 on saanut sen ensimmäiseksi tai jälkimmäiseksi etunimekseen.

Tunnetuin Marttimme maailmalla on varmasti presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari. Ehkä on hieman kummallista, että rauhannobelistin nimen taustalta löytyy roomalaisten sodanjumala Mars – joskin myös köyhien ystävä piispa Martinus ja rohkea kirkon uudistaja Martti Luther.

Hyvää nimipäivää kaikille Marteille!

Kirjoittaja on nimistöntutkimuksen dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja.

Login Form