logo sv

Blogi

Flooran päivä – ylioppilaiden keväinen juhlapäivä

Toukokuussa on kaksi perinteistä ylioppilaiden juhlapäivää: vappu 1.5. ja Flooran päivä 13.5. Näistä vappu on nykyisin yleinen vapaapäivä ja virallinen liputuspäivä, kun taas Flooran päivä on tavallinen kalenteripäivä, naisennimien Floora ja Kukka nimipäivä. Opiskelijoiden juhlinta keskittyy nykyään vapunaattoon ja vappupäivään, mutta Flooran päivääkään ei ole täysin unohdettu. Kumpi näistä on se alkuperäinen ylioppilaiden kevätjuhlan päivä?

Suomalaisen yliopiston historia ulottuu vuoteen 1640, jolloin perustettiin Turun akatemia. Akatemian ylioppilailla oli tapana juhlia kevättä aina toukokuun ensimmäisenä päivänä eli vappuna. Tosin vapusta ei tuolloin vielä puhuttu, koska kalentereihin nimi Wappu tuli paljon myöhemmin, vuonna 1871. Tämä toukokuun ensimmäinen päivä oli myös ruotsalaisten ja suomalaisten säätyläisten perinteinen kevätjuhlapäivä.

Ruotsi-Suomessa noudatettiin vuoteen 1753 asti vanhaa juliaanista kalenteria, jonka mukaan toukokuun ensimmäinen päivä osui yksitoista päivää myöhemmäksi kuin nykyään. Kun valtakunnassa siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin, kevätjuhlan päivä aikaistui ja räntäsateiset, hyiset vaput tulivat juhlijoille tutuiksi.

Kevään jumalatar Flora

Vielä 1800-luvun alussa ylioppilaat juhlivat kevään tuloa aina toukokuun ensimmäisenä päivänä. Vähitellen juhlinta siirtyi keväämmälle, toukokuuun puoliväliin. Kun yliopisto muutti Helsinkiin vuonna 1828, juhlapaikaksi vakiintui Sörnäinen, joka sijaitsi kaukana kaupungin keskustasta, metsäisten kukkuloiden keskellä. Kerrotaan, että ylioppilaat joivat kevään kunniaksi jopa satoja kannullisia punssia ja muita juomia. Ilo oli luonnon helmassa ylimmillään.

Ylioppilaiden kevätjuhlan päivämäärässä oli aluksi pientä vaihtelua, mutta vuonna 1840 toukokuun 13. päivä, Floran päivä, nimettiin virallisesti ylioppilaiden kevätjuhlapäiväksi. Almanakassa oli juuri tuona vuonna 1840 ensi kerran nimi Flora 13.5., kun vielä vuotta aiemmin samalla päivällä oli vanha pyhimysnimi Serwatius. Nimen Flora taustalla on muinaisten roomalaisten kukkien ja kevään jumalatar Flora. Tämä kevääseen, kasvuun ja kukintaan viittaava päivä sopiikin hyvin isänmaan toivojen juhlapäiväksi.

Vuonna 1890 Flora-nimen tilalle kalenteriin tuli sen suomalaisempi nimiasu Floora. Nimen suomennos Kukka otettiin Flooran rinnalle vuonna 1929, jolloin almanakan nimistöä muutenkin suomalaistettiin. Floora on annettu Suomessa vuoden 1900 jälkeen etunimeksi vain parillekymmenelle naiselle, mutta Flora-nimen on saanut jo lähes parisataa naista. Kukka-nimen on sen sijaan saanut yli 700 naista, joista lähes 400 on syntynyt 2000-luvulla.

Vårt land – Maamme!

Vuoden 1848 Flooran päivän juhlinta on jäänyt pysyvästi Suomen historiaan. Juhla järjestettiin Kumtähden kentällä Toukolassa, ja sitä on pidetty jopa Suomen syntymähetkenä. Tilaisuudessa esitettiin ensi kerran J. L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu, Vårt land, ja Fredrik Cygnaeus piti innostavan puheen isänmaalle. Suomalaisuusaate oli voimissaan, ja ylioppilaat olivat kansallisen heräämisen etujoukkoa. Puheet ja kuorolaulu kuuluivat myöhemminkin Flooran päivien vakio-ohjelmaan. Tavallisella kansalla oli tapana saapua tuhansittain paikalle ylioppilaiden juhlintaa seuraamaan.

0516 flooranpaiva small
Floran päivän viettoa vuonna 1898. Riemumaistereita ja opiskelijoita kulkueessa Unioninkadulla.
Kuva: Emil Rundman / Helsingin kaupunginmuseo (CC BY 4.0)

1800-luvun lopulla vapun vietto alkoi jälleen houkutella ylioppilaita. Juhlinta siirtyi ulkotiloista ravintoloihin, eikä huonosta säästä ollut siksi samanlaista haittaa kuin aiemmin. Ylioppilaiden lisäksi myös työväki otti vapun omaksi juhlapäiväkseen. Nykyään vappu on koko kansan yhteinen juhla, aikuisten ja lasten keväinen karnevaali.

Kumtähden kentällä Helsingissä on yhä muistomerkki, joka kertoo Maamme-laulun ensiesityksestä. Flooran päivän viettoa on yritetty elvyttää etenkin 1920- ja 1980-luvuilla, mutta vaatimattomin tuloksin. Helsingin yliopiston maisteri- ja tohtoripromootion ohjelmaan kuuluu yhä pieni juhlinta Kumtähden kentällä. Kun yleinen seppeleensitojatar on valittu, siellä kilistellään laseja valitun neidon kunniaksi. Flooran päivänä Kumtähden kentällä saattaa nähdä myös satunnaisia valkolakkisia juhlijoita ylioppilaiden perinteitä elvyttämässä.

Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti.

Login Form