logo sv

Blogi

Tunnetko myrskynmerkit?

Almanakkoja on julkaistu jo 1400-luvulta lähtien, mutta niiden sisältö oli alkuaikoina erilainen kuin nykyään. Koska Aurinko vaikuttaa vahvasti maapallon vuodenaikoihin, ajateltiin, että myös muilla taivaankappaleilla olisi vaikutusta sekä luontoon että ihmiseen. Almanakat olivatkin suurimmaksi osaksi terveyden hoitoon keskittyviä oppaita, joita julkaisivat lääkärit. Planeettojen keskinäisten asemien perusteella esitettiin milloin mihinkin ruumiinosaan kannatti iskeä suonta tai milloin oli paras hetki kuppaamiselle.

Almanakka oli aluksi kooltaan yksi paperiarkki. Kun almanakan sisältö vähitellen kasvoi mm. nimipäivien ja saarnatekstien osalta, jouduttiin esimerkiksi planeettojen tapahtumat ilmoittamaan symbolimuodossa tilan säästämiseksi. Suomessa kansa käytti näitä kummallisen näköisiä merkkejä sään ennustamiseen, ja siksi niitä alettiin nimittää myrskynmerkeiksi. Esimerkiksi Marsin ja Merkuriuksen ennustettiin tuovan tuulta ja myrskyjä, Jupiterin koleaa säätä ja Saturnuksen sadetta.

1015 myrskynmerkkikuvaMyrskynmerkkisymbolit ja niiden selitykset.

Vaikka suomalainen almanakka on vuosisatojen saatossa muuttunut monella tapaa, ovat myrskynmerkit pitäneet pintansa allakan sivuilla. Nykyisin niistä ei niinkään ennusteta säätilaa, vaan tiedot palvelevat ensisijaisesti tähtiharrastajia. Myös astrologit seuraavat taivaankappaleiden liikkeitä. Nimitys myrskynmerkit on kuitenkin jäänyt elämään. Myrskynmerkit ovat 1970-luvulta lähtien olleet almanakassa myös sanallisessa muodossa: kalenteriosiossa tammikuun 3. päivän kohdalla olevien symbolien merkitys (Mars lähellä kuuta, Maa lähinnä aurinkoa) löytyy selväkielisenä vuoden 2016 almanakan sivulta 46.

Ote vuoden 2016 Yliopiston almanakan tammikuun sivusta.Ote vuoden 2016 Yliopiston almanakan tammikuun sivusta.

Solmut palaavat almanakkaan

Koska Kuun ratataso on noin viisi astetta kallellaan maapallon ratatasoon nähden, Kuu on välillä tämän eläinratanakin tunnetun tason eri puolilla. Pisteitä, joissa Kuun ratataso leikkaa maapallon ratatason,  kutsutaan solmuiksi tai solmupisteiksi. Pistettä, jossa Kuu siirtyy eläinradan eteläpuolelta pohjoispuolelle, kutsutaan nousevaksi solmuksi. Vastaavasti piste, jossa Kuu siirtyy eläinradan pohjoispuolelta eteläpuolelle, on laskeva solmu. Tässä merkityksessä kuunsolmut olivat almanakassa vuodesta 1789 vuoteen 1913 saakka. Sen jälkeen solmumerkeillä tarkoitettiin Kuun siirtymistä pallonpuoliskolta toiselle, kunnes vuoden 1956 alusta ne jäivät kokonaan pois.

Koska kuunsolmut ovat olleet suomalaisessa almanakassa aikaisemmin, ne päätettiin palauttaa Yliopiston almanakkaan kalenterivuosikerrasta 2016 lähtien. Ne ilmoittavat Kuun siirtymistä eläinradan poikki eli samaa kuin ne merkitsivät vuoteen 1913 saakka. Vanha kansa käytti solmusymboleista nimitystä lehtiäinen, jakorauta tai hakasen koura. Almanakkaa lukiessa on oltava tarkkana, ettei sekoita solmumerkkejä hyvin samannäköiseen jalopeuran merkkiin.

Solmut ja pimennykset

Solmuilla on merkitystä kuun- ja auringonpimennysten yhteydessä. Koska normaalisti Kuu on joko maapallon ratatason pohjois- tai eteläpuolella, kulkee Kuun varjokartio joko maapallon pohjois- tai eteläpuolelta ohi. Jos Kuu ja Aurinko ovat lähellä samaa solmupistettä, on pimennys mahdollinen. Jos Kuu ja Aurinko ovat lähellä solmupistettä, tapahtuu auringonpimennys, ja jos ne ovat vastakkaisissa solmuissa, on seurauksena kuunpimennys.

Maaliskuun 9. päivänä 2016 on uusikuu, ja samana päivänä Kuu on laskevassa solmussa. Koska Kuu on tuolloin maasta katsottuna Auringon suunnassa, tapahtuu auringonpimennys. Katsomalla almanakan pimennyssivua huomataan, että 9.3. tapahtuu täydellinen auringonpimennys. Vastaavasti 22.1.2016 Kuu on nousevassa solmussa, ja seuraavana päivänä on täysikuu. Pimennyssivun mukaan 23.1. tapahtuu Kuun puolivarjopimennys. Näin solmusymboleja seuraamalla voi etsiä ajankohtia, jolloin tapahtuu kuun- tai auringonpimennyksiä. Sitä symbolit eivät kuitenkaan kerro, näkyykö pimennys Suomessa vai ei. Se on katsottava almanakan pimennyssivulta.

Kirjoittaja on tähtitieteilijä ja Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija.

Login Form