logo sv

Blogi

Miksi nimipäivillä on tekijänoikeus?

Suomessa vietetään innokkaasti nimipäiviä, ja Helsingin yliopisto on se taho, joka vastaa suomalaisen ja suomenruotsalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta. Lisäksi yliopisto on laatinut nimipäivälistat kissoille, koirille ja hevosille. Näitä luetteloita ylläpitävät yliopiston nimittämät asiantuntijat, jotka ovat perehtyneet nimipäivien historiaan ja seuraavat tarkasti nimimuodin vaihteluita maassamme. Helsingin yliopistolla on myös tekijänoikeus laatimiinsa nimipäivälistoihin. Tämä merkitsee sitä, että nimipäiviä voi julkaista ainoastaan yliopiston luvalla.

Moni kalenterintekijä on hämmästellyt sitä, että nimipäivillä on tekijänoikeus. Tämä oikeus perustuu kuitenkin maamme tekijänoikeuslakiin. Tekijänoikeuslaissa on ns. luettelopykälä (49 §), jonka mukaan tekijänoikeus on myös ”sillä, joka on valmistanut 1) luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka 2) tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta”. Tällainen tekijänoikeus on voimassa 15 vuoden ajan siitä vuodesta, jolloin työ valmistui tai se tuotiin ensi kerran yleisön saataville.

Nimipäivälistojen tekijänoikeus vahvistettiin viimeksi korkeimmassa oikeudessa vuonna 2000. On siis selvää, että nämä listat täyttävät tekijänoikeuslain vaatimukset. Listojen ylläpito edellyttää paitsi nimistöntutkimuksellista asiantuntemusta, myös tarkkoja tilastolaskelmia, joiden pohjana ovat Väestörekisterikeskukselta vuosittain ostettavat Suomessa syntyneiden lasten nimitiedot. Viimeisimmissä suomalaisen nimipäiväkalenterin uudistuksissa perusedellytyksenä on ollut, että nimi on annettu ensimmäiseksi etunimeksi vähintään 500:lle äidinkieleltään suomenkieliselle lapselle uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kalenteriin pääsyn ehto, vaan lisäksi otetaan huomioon erilaisia kielellisiä ja kulttuurisia seikkoja. Suomen kieleen sopivia nimiasuja yleensä suositaan, ja vierasasuisia nimiä saatetaan jättää kalenterin ulkopuolelle – varsinkin jos siellä on ennestään niiden suomalaisempia nimiasuja. Niinpä esimerkiksi nimiä Alex ja Jenny ei ole otettu kalenteriin, koska siellä ovat jo Aleksi ja Jenni.

Vastaavasti suomenruotsalaisen nimipäivälistan kokoamisessa otetaan huomioon niin nimien yleisyys kuin niiden sopivuus suomenruotsalaiseen kulttuuriin. Nimien sijoittelu kalenteripäiville on sekin melkoinen palapeli, joka vaatii paljon asiantuntemusta ja pohdintaa. Nimipäivälistat uudistetaan nykyään viiden vuoden välein. Viimeisin uudistus tehtiin tälle vuodelle 2015, ja seuraava on luvassa vuonna 2020.

Nimipäivät painetuissa julkaisuissa

Koska nimipäivillä on tekijänoikeus, niiden käytöstä peritään yleensä tekijänoikeusmaksu – aivan samoin kuin musiikintekijöille maksetaan korvauksia radiossa soitettavista musiikkikappaleista tai kirjailijoille tekstiensä julkaisemisesta. Nimipäivämaksu veloitetaan kalenterin painosmäärän perusteella. Mitä suurempi painosmäärä, sitä pienempi maksu on kalenteria kohden. Esimerkiksi 500 kappaleen painoksella nimipäivämaksu on vuoden 2016 kalentereissa 0,190 euroa + alv per kalenteri ja 50 000 kappaleen painoksella 0,109 eur + alv per kalenteri. Kaksikielisissä kalentereissa, joissa julkaistaan sekä suomalaiset että suomenruotsalaiset nimipäivät, hinta on puolitoistakertainen yksikielisiin verrattuna.

Kalenterin paino- ja muihin kustannuksiin verrattuna nimipäivämaksu on varsin pieni. Valtaosa maassamme julkaistavista kalentereista sisältääkin nimipäivät. Tämä kertoo siitä, että nimipäiväkulttuuri on suomalaisille tärkeä.

Aina nimipäivien julkaisemisesta ei kuitenkaan tarvitse maksaa. Niiden julkaiseminen on nimittäin vapaata, jos kerralla ei julkaista enempää kuin kahden viikon nimipäivätiedot tai aakkosellisesta listasta 15 nimeä. Niinpä päivittäisiä tai viikottaisia nimipäivätietoja voi julkaista täysin vapaasti sanoma- ja aikakauslehdissä, radiossa ja televisiossa sekä erilaisilla verkkosivuilla – ja näinhän Suomessa paljon tehdään.

Mobiilisovellusten nimipäivät

Viime vuosina markkinoille on ilmestynyt yhä enemmän mobiililaitteisiin tarkoitettuja sovelluksia, kuten erilaisia kännykkäkalentereita, joissa ovat mukana nimipäivät. Näiden tekijänoikeudesta oli aluksi epäselvyyttä. Siksi Yliopiston almanakkatoimisto pyysi asiasta lausunnon tekijänoikeusneuvostolta. Lausunto saatiin kesällä 2013.

Tekijänoikeusneuvoston mukaan nimipäivien käyttö mobiilisovelluksissa on tekijänoikeuden alaista. Tämä johtuu siitä, että vaikka mobiililaitteen haltija ei yleensä voi nähdä nimipäivälistoista kuin pienen katkelman kerrallaan, sovellusten myynti- tai jakotilanteessa on luovutettu eteenpäin koko vuoden nimipäiväluettelo. Tai kuten neuvosto tiivisti: "Kokonaisen nimipäiväluettelon käyttäminen mobiilisovelluksessa kuului tekijänoikeuslain 49 §:ssä tarkoitetun luettelosuojan piiriin, vaikka sovelluksen käyttäjällä oli mahdollisuus käyttää samanaikaisesti vain pientä osaa luettelon tiedoista." Tämäkin asia tuli näin selväksi.

Mobiilisovelluksissa nimipäivien tekijänoikeusmaksu veloitetaan myytyjen sovellusten määrän mukaan. Koska näiden sovellusten myyntihinnat ovat yleensä paljon alhaisempia kuin paperikalenterien hinnat, myös niiden nimipäivämaksut ovat pienemmät. 

Asiantuntemusta ja vaivaa vaativan työn tekijällä on siis lakisääteinen oikeus teokseensa, ja tämä pätee myös nimipäiväluetteloihin. Työmies – tässä tapauksessa yliopisto – on palkkansa ansainnut.

Kirjoittaja on nimistöntutkimuksen dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja.

Login Form