logo sv

Blogi

Missä on Tuulikki? Onko nimeni poistettu almanakasta?

Uudistettu suomalainen nimipäiväkalenteri otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Kalenterinimet tarkistetaan nykyään viiden vuoden välein, ja vuoden 2015 uudistuksessa almanakkaan saatiin 39 uutta nimeä. Näistä naistennimiä on 22 ja miestennimiä 17. Yhtään nimeä ei kalenterista poistettu.

Rajana kalenteriin pääsylle oli, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Lisäksi otettiin huomioon myös muita näkökohtia. Esimerkiksi suomalaisia nimiasuja on yleensä suosittu. Siksi kalenteristamme löytyy pojannimi Aleksi mutta ei nimeä Alex, vaikka sekin on ylittänyt tuon 500 nimen rajan.

Vaikka yhtään nimeä ei kalenterista poistettu, Almanakkatoimistoon on tullut lukuisia kyselyjä siitä, miksi jokin nimi ei näykään enää vuoden 2015 almanakassa. Asiaa ovat ihmetelleet niin Irenet, Kaarinat, Sinikat ja Tuulikit kuin Heikit ja monet muutkin. Mistä tässä on kysymys?

On hyvä tietää, että nimipäiväkalenterin nimet ovat kunkin päivän kohdalla aina yleisyysjärjestyksessä. Siksi sieltä löytyy esimerkiksi sellaisia nimirimpsuja kuin ”Väinö, Karita, Rita, Väinämö” (17.2.), vaikka luontevammalta ehkä tuntuisi sellainen järjestys kuin ”Väinö, Väinämö, Karita, Rita”. Tietyn päivän nimistä ensimmäisellä on aina eniten nimenkantajia ja viimeisellä vähiten.

Kun suomalainen nimipäiväkalenteri uudistettiin vuodelle 2015, samalla muutettiin myös nimien järjestyksiä niiden suosionmuutosten mukaisesti. Nimien suosiota mitattiin nyt sen mukaan, kuinka yleisiä ne ovat olleet suomenkielisten lasten ensimmäisinä etuniminä uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Aiemmissa uudistuksissa nimien järjestyksiä määriteltäessä otettiin huomioon ihmisten kaikki etunimet, niin ensimmäiset kuin jälkimmäiset. Koska suomalaiset kuitenkin viettävät nimipäiväänsä yleensä ensimmäisten etunimiensä mukaan, laskelmat katsottiin parhaaksi tehdä niiden pohjalta. Näistä syistä almanakassa tapahtui esimerkiksi helmikuun kohdalla tällaisia muutoksia:

2014: 4.2. Armi, Ronja
2015: 4.2. Ronja, Armi

2014: 14.2. Voitto, Valentin, Tino
2015: 14.2. Tino, Voitto, Valentin

2014: 22.2. Tuulikki, Tuuli, Hilda, Tuulia
2015: 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki

Ronja on siis nykyään yleisempi etunimi kuin Armi, ja Tino voittaa suosiossa Voiton. Tuulikkikin jäi 22.2. nimilistan viimeiseksi, koska se on ensimmäisenä etunimenä paljon harvinaisempi kuin Tuuli, Tuulia tai Hilda – vaikka jälkimmäisenä etunimenä se on edelleen hyvin yleinen.

Moni suomalainen viettää nimipäiväänsä jälkimmäisen etunimensä mukaan, varsinkin jos se on käytössä myös henkilön kutsumanimenä. Valitettavasti meillä nimipäiväkalenterin ylläpitäjillä ei ole tarkkoja tietoja siitä, mitä kutsumanimiä ihmiset käyttävät arkielämässään; Väestörekisterikeskuskaan ei niitä syntyneiden lasten tietoihin kirjaa. Koska valtaosalla suomalaisista on kuitenkin kutsumanimenään oma ensimmäinen etunimi, me nimipäiväkalenterin tekijät olemme tarkastelleet nimenomaan niiden suosionvaihtelua.

Miksi nimet on laitettu yleisyysjärjestykseen?

Syy tähän on käytännöllinen. Suomessa painetaan hyvin monenlaisia nimipäivällisiä kalentereita. Joidenkin kalenterien päiväruuduissa on paljonkin tilaa kalenterimerkinnöille, toisissa tila saattaa olla hyvin rajoitettu. Jos kalenteripäivälle sattuu osumaan vielä jokin liputuspäivä tai muu merkkipäivä, nimien mahduttaminen päiväruutuihin voi olla suorastaan mahdotonta. Tästä syystä Almanakkatoimisto on ilmoittanut kalenterintekijöille, että ne voivat halutessaan tiputtaa päivien nimirimpsuista viimeisimpiä nimiä pois. Kun näin tehdään, kalenteriin jäävät ainakin yleisimmät nimet. Esimerkiksi tammikuun 19. päivän nimilista saattaa joissakin vuoden 2015 kalentereissa näyttää tältä:

19.1. Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki (täydellinen lista)

ja toisissa taas tältä:

19.1. Henri, Henna, Heikki (lyhennetty lista)

Joissakin kalentereissa, varsinkin kaksikielisissä, voi kunkin päivän kohdalla olla vieläkin vähemmän nimiä. Jos kalenteriruutuihin on yritetty mahduttaa niin suomalaisia kuin suomenruotsalaisia nimipäiviä, saattaa 19.1. kohdalla olla suomalaisista nimistä vain Henri ja Henna, tai jopa pelkkä Henri.

Kun Almanakkatoimisto toimittaa kalenterintekijöille nimipäivälistat, niissä on jo valmiiksi laitettu sulkuihin sellaisia nimiä, joita ehdotetaan poistettaviksi tilanpuutteen vaatiessa. Yleensä nämä poistettaviksi ehdotetut nimet ovat kunkin päivän viimeisimpiä nimiä, mutta ei aina. Tässä pari esimerkkiä poikkeuksista:

20.10. Kasper, (Kasperi,) Jasper, Jesper, (Kauno)

29.9. Mika, Mikko, (Miika, Mikael, Miikka, Miska, Miko,) Mikaela

Koska Kasper ja Kasperi ovat kovin samantyyppisiä nimiä, lyhennetyllä listalla voi hyvin olla niistä vain suositumpi eli Kasper. Samoin Mikaelaa ei ehdoteta tilanpuutteen vuoksi poistettavaksi, vaikka sen on listan viimeisenä, koska päivällä olisi hyvä olla miestennimien rinnalla myös yksi naisennimi.

Moni suomalainen on näin saanut käteensä kalenterin, jossa ei olekaan täydellistä nimipäivälistaa vaan lyhennetty. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että nimipäiviä olisi poistettu virallisesta nimipäiväkalenterista. Irenet, Kaarinat, Sinikat, Tuulikit ja monet muut voivat yhä viettää nimipäiviään niiden oikeina päivinä, vaikkei näitä nimiä kaikista myynnissä olevista kalentereista löydykään.

Hyviä nimipäiviä kaikille!

Kirjoittaja on nimistöntutkija ja Almanakkatoimiston johtaja

Login Form