logo sv

Blogi

Ranskalainen vallankumouskalenteri

Helsingissä  laidunkarstaohdakkeen (eli fructidorkuun 17.) päivänä

Vajaan kolmen viikon kuluttua 23.9.2014 alkaa vuosi 223 Ranskan vallankumouskalenterissa.  Eräissä lähteissä vuoden alkupäiväksi ilmoitetaan 22.9. Syynä poikkeavuuteen on erilaiset karkauspäiväsäännöt. Se, onko Ranskan vallankumouskalenteri oikea nimi kalenterille, on aiheuttanut välillä keskustelua. Vallankumous alkoi vuonna 1789. Ranska julistettiin tasavallaksi vuonna 1792. Koska vuonna 1793 käyttöön otettu kalenterin ensimmäinen vuosi asetettiin alkamaan 22.9.1792, sitä on esitetty kutsuttavaksi Ranskan tasavallan kalenteriksi eikä vallankumouskalenteriksi.

Ennen vallankumousta Ranskassa oli voimassa gregoriaaninen kalenteri, joka oli otettu käyttöön joulukuussa 1582. Ranska olikin ensimmäisiä maita, joka oli ottanut käyttöön uuden kalenterin paavi Gregorius XIII:n määräyksen mukaisesti.  Vallankumouksen yhteydessä haluttiin päästä eroon sekä vanhentuneesta mittajärjestelmästä että kalenterista. Mittayksiköt muuttuivat tuumista, jaloista ja paunoista metreihin ja kiloihin sekä niiden desimaaleihin. Tämä muutos osoittautui onnistuneeksi, ja sen takia mekin käytämme näitä mittoja.

Uuden kalenterin suunnitteluun osallistui silloisen Ranskan tiedemiehiä, esimerkiksi tähtitieteilijöitä (mm. J.J.L. de Lalande) ja matemaatikkoja ( mm. J.L. Lagrange ja G. Monge). Kalenterikin suunniteltiin järkevältä pohjalta. Vuosi  jaettiin 12 kuukauteen, joissa jokaisessa oli 30 päivää. Aluksi kuukausilla oli pelkät järjestysnumerot, mutta myöhemmin niille annettiin vuodenaikaa kuvaavia nimiä. Lisäksi kuukaudennimen loppu ilmoitti vuodenajan. Syksyyn kuuluvat kuukaudet päättyivät -aire, talvikuukaudet -ôse, kevätkuukaudet -al ja kesäkuukaudet -idor -tavuun.

Vuoden loppuun lisättiin viisi, karkausvuosina kuusi, ylimääräistä päivää. Nämä päivät saivat nimen sans-culottides tai sansculotides eli polvihousuttomien päivät. Erikoinen nimi juontuu siihen, että aateliset käyttivät polvihousuja, kun köyhimmät kansalaiset olivat pukeutuneen tavallisiin housuihin. Nämä sansculottidit eli polvihousuttomien päivät oli omistettu siveydelle, lahjakkuudelle, ahkeroinnille, vakaumukselle ja kunnialle. Karkausvuosina lisätty kuudes sansculottes-päivä oli omistettu vallankumoukselle.

Lisäksi seitsenpäiväinen viikko hylättiin. Jokainen kuukausi jakautui kolmeen dekadiin eli viikkoon, joissa jokaisessa oli 10 päivää. Viikonpäivillä oli järjestysnumero, mutta muuta nimeä niillä ei ollut. Viikon ensimmäinen päivä oli primidi, seuraava duodi, kolmas päivä oli tridi jatkuen aina kymmenenteen päivään, joka oli décadi. Jokaisessa viikossa oli yksi vapaapäivä. Tämä aiheutti harmistusta ranskalaisten keskuudessa, koska naapurimaassa Saksassa kuuden päivän jälkeen oli vapaapäivä, kun taas ranskalaiset joutuivat työskentelemään kolme päivää enemmän vapaapäivää varten.

Ennen vallankumousta käytössä olleessa kalenterissa oli jokaisella päivällä jonkin pyhimyksen muistopäivä. Kun kirkko ja valtio vallankumouksen myötä erotettiin toisistaan, piti kalenteriakin muuttaa näiltä osin. Päivät nimettiin eläinten (kuukauden 5., 15. ja 25. päivä), työkalujen (kuukauden 10., 20. ja 30. päivä), kasvien tai mineraalien mukaan. Esimerkiksi vuoden viimeisen kuukauden fructidorin päivät oli omistettu seuraaville kasveille, eläimille tai työkaluille:

  1.  luumu
  2. hirssi
  3. tuhkelo
  4. pelto-ohra
  5. lohi
  6. tuberosa
  7. talviohra
  8. mesisilkkiyrtti
  9. lakritsi
  10. tikkaat
  11. vesimeloni
  12. fenkoli
  13. ruostehappomarja
  14. saksanpähkinä
  15. taimen
  16. sitruuna
  17. laidunkarstaohdake
  18. paatsama
  19. samettikukka
  20. sadonkorjuukori
  21. koiranruusu
  22. hasselpähkinä
  23. humala
  24. kirjodurra
  25. rapu
  26. pomeranssi
  27. kultapiisku
  28. maissi
  29. jalokastanja
  30. ostoskori

Vallankumouskalenteri oli käytössä 12 vuoden ajan vuoteen 1805 saakka, jolloin Ranska palasi takaisin gregoriaaniseen kalenteriin. Tosin jo tätä ennen kalenteria oli muutettu, kun Ranskassa valtaan noussut Napoleon antoi kirkolle luvan pitää jumalanpalveluksia. Kansalaiset menivätkin kirkkoon entisinä sunnuntaipäivinä riippumatta siitä, mikä päivä uuden kalenterin mukaan oli menossa. Myöhemmin vallankumouskalenteri oli käytössä Pariisin kommuunissa 18 päivän ajan vuonna 1871. 

Kirjoittaja on Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija.

Login Form