logo

Nimilaki

Mitä laki sanoo etunimistä?

Suomessa lapselle ei voi antaa mitä tahansa nimeä, vaan nimenantoa säädellään lailla. Maamme ensimmäinen etunimilaki tuli voimaan vuonna 1946. Vuonna 1985 se yhdistettiin sukunimilakiin, ja vuonna 1991 tuli voimaan uusi nimilaki. Tätä lakia on viimeksi uudistettu vuonna 2005.

Nimilaissa säädetään, että lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi, joita saa olla enintään kolme – yhdysnimi lasketaan aina yhdeksi nimeksi. Annetut etunimet tulee ilmoittaa väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Jos lapsi kastetaan evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäseneksi, ilmoituksen voi tehdä kotiseurakuntaan. Jos lasta ei kasteta, ilmoitus tehdään siihen maistraattiin, jonka alueeseen lapsi kuuluu.

Nimilain mukaan etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Etunimeksi ei voida myöskään hyväksyä:

  • nimeä, joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen
  • pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä
  • sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytär-loppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä
  • nimeä, joka ennestään on sisaruksella tai puolisisaruksella, muutoin kuin toisen etunimen ohella.

Etunimi, joka ei täytä näitä vaatimuksia, voidaan nimilain mukaan kuitenkin hyväksyä:

  • uskonnollisen tavan vuoksi
  • jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua nimikäytäntöä
  • jos siihen harkitaan olevan muu pätevä syy.

Käytännössä nimilaki jättää tilaa tulkinnoille, ja ratkaisuissa on oltu joustavia. Jos ehdotettavien nimien kanssa tulee ongelmia, maistraatit voivat pyytää niistä lausunnon oikeusministeriön nimilautakunnalta.

Jokaisella suomalaisella on oikeus muuttaa kerran elämänsä aikana joko yksi tai useampi etunimensä ilmoitusmenettelyn avulla. Muutos ilmoitetaan väestörekisterin pitäjälle. Jos ihmisellä on yksi tai kaksi etunimeä, hän voi ottaa niitä niin monta, että niitä on enintään kolme. Samoin henkilö voi luopua etunimistään niin, että jäljelle jää vähintään yksi nimi. Etunimien järjestystä voi myös muuttaa. Samoin kahden nimen välillä olevan yhdysmerkin voi joko lisätä tai poistaa.

Lisätietoja: Finlex, nimilaki

Login Form