logo

liputus resp

Suomen kalenterin juhlapäivät

Uudenvuodenpäivä 1.1.

Tammikuun 1. päivä tuli vuoden ensimmäiseksi päiväksi alkujaan roomalaisilla vuonna 153 ennen ajanlaskun alkua. Ruotsi-Suomessa vuoden alku siirtyi vuonna 1559 tammikuun alkuun, kun tilikauden alku määrättiin tammikuun 1. päiväksi. Uudenvuodenpäivä on kirkollinen juhlapäivä.

Loppiainen 6.1.

Loppiaista vietetään kolmen itämään tietäjän Jeesuksen luona käynnin muistoksi.  Se on kirkollinen juhlapäivä.

Pyhän Henrikin muistopäivä 19.1.

Alkujaan piispa Henrikin muistopäivä oli 20.1., mutta 1600-luvulla muistopäiväksi vakiintui 19.1.

Vainojen uhrien muistopäivä 27.1.

Vainojen uhrien muistopäivä on merkitty almanakkaan vuodesta 2002 alkaen. Sen päivämäärä on Auschwitzin keskitysleirin vapautuksen päivä.

Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivää vietetään  2.2.–8.2. välisenä sunnuntaina.  Jos laskiaissunnuntai osuu samaksi päiväksi, siirtyy kynttilänpäivä viikkoa aikaisemmaksi.

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Saamelaisten kansallispäivän päivämäärä on peräisin vuodelta 1917, jolloin Norjan ja Ruotsin saamelaiset pitivät ensimmäisen yhteisen kokouksen Trondheimissä. Päivä otettiin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen.

Ystävänpäivä  14.2.

Ystävänpäivän juuret ovat muinaisessa Roomassa. Tuolloin roomalaiset juhlivat keväistä hedelmällisyysjuhlaa lupercaliaa. Kristillisessä kirkossa samaan aikaan oli marttyyri Valentinuksen päivä, johon tavat siirtyivät. Kalentereissa ystävänpäivä on ollut vuodesta 1996 lähtien, vaikka se oli erehdyksessä merkitty ilman virallista päätöstä vuosina 1989, 1990 ja 1991.

Laskiaissunnuntai

Laskiaissunnuntaita vietetään 7 viikkoa ennen pääsiäistä. Nimensä päivä on saanut joko paaston alkamisesta eli paastoon laskeutumisesta tai paastopäivien laskemisen alkamisesta.

Laskiaistiistai

Laskiaistiistai on laskiaissunnuntain jälkeinen tiistai, jolloin paasto varsinaisesti alkaa. Katolisissa maissa laskiaiseen liittyvät karnevaalit. Sana karnevaali tulee latinan sanoista carne vale eli hyvästi liha, koska lihaa ei saanut syödä paaston aikaan.

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

Naistenpäivä on ollut almanakassa vuodesta 1994 lähtien, vaikka se oli merkitty vahingossa jo vuosien 1990 ja 1991 kalentereihin. Se on syntynyt samoihin aikoihin kuin äitienpäivä eli 1910-luvulla. Luonteeltaan se kuitenkin eroaa äitienpäivästä siten, että äitienpäivää on pidetty porvarillisena juhlana ja naistenpäivää vasemmistolaisten juhlana.

Marian ilmestyspäivä

Marian ilmestyspäivä on 22.–28.3. välinen sunnuntai. Jos se on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, on Marian ilmestyspäivä palmusunnuntaita edeltävä sunnuntai. Vuoteen 1954 saakka Marianpäivä oli kiinteällä paikalla 25.3. Sisältönsä päivä on saanut arkkienkeli Gabrielin käynnistä neitsyt Marian luona. 

Palmusunnuntai

Palmusunnuntai on viikkoa ennen pääsiäistä.  Se on omistettu Jeesuksen tulolle Jerusalemiin, jolloin kansa levitti tielle palmunoksia.

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on pääsiäispäivää edeltävä perjantai. Sitä vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi, ja se on kirkollinen juhlapäivä.

Pääsiäispäivä

Pääsiäispäivää vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Pääsiäisen paikka lasketaan vanhasta säännöstä, jonka mukaan pääsiäinen sattuu melkein aina maaliskuun 21. päivän jälkeisen täydenkuun jälkeiseksi sunnuntaiksi (käytännössä välille 22.3. ja 25.4.). Pääsiäinen on kirkollinen juhlapäivä.

Toinen pääsiäispäivä

Toinen pääsiäispäivä on pääsiäispäivää seuraava päivä. Se on kirkollinen juhlapäivä.

Romanien kansallispäivä 8.4.

Romanien kansallispäivä on tullut almanakkaan vuoden 2014 alusta. Sen päivämäärä tulee vuodelta 1971, jolloin Lontoossa pidettiin ensimmäinen romanien kansainvälien kongressi, jossa hyväksyttiin mm. romanien oma lippu.

Helatorstai

Helatorstai on 39. päivä pääsiäisen jälkeen. Sitä vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Se on kirkollinen juhlapäivä.

Helluntaipäivä

Helluntaipäivä on 7. sunnuntai pääsiäisestä. Sitä vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi. Se on kirkollinen juhlapäivä.

Vappu 1.5.

Alkujaan tänä abbedissa Valburgin muistopäivänä on juhlittu Suomessa kevättä ja sen tuloa. Myöhemmin siitä on tullut ylioppilaiden ja työläisten juhlapäivä. Vappu on Suomessa palkallinen vapaapäivä.

Pyhän Kolminaisuuden päivä

Pyhän Kolminaisuuden päivä on viikon kuluttua helluntaista. Sen vietto sai alkunsa 1100-luvulla Englannissa.

Juhannuspäivä

Juhannuspäivä on 20.–26.6. välinen lauantai. Vuoteen 1954 saakka se oli kiinteällä paikalla 24.6. Juhannusta vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi. Legendan mukaan Johannes Kastaja syntyi tasan puoli vuotta ennen Jeesusta.  Juhannus on kirkollinen juhlapäivä. Juhannusaatto on  suurella osalla väestöä palkallinen vapaapäivä.

Apostolien päivä

Apostolien päivä on 6. sunnuntai helluntaista.

Kirkastussunnuntai

Kirkastussunnuntai  on 8. sunnuntai helluntaista. Sisältönsä päivä on saanut evankeliumissa kerrotusta tapauksesta, jossa Jeesus ilmestyi kolmelle opetuslapselle kirkastuneena. 

Unikeonpäivä 27.7.

Legendan mukaan seitsemän kristittyä nuorukaista pakeni keisari Deciuksen vainoja luolaan, jossa he nukkuivat lähes 200 vuotta. Unikeonpäivä on merkitty ensimmäisiin suomenkielisiin kalentereihin vuonna 1705.

Yrittäjän päivä 5.9.

Yrittäjän päivä on merkitty almanakkaan vuodesta 2010 lähtien. Päivää on vietetty Suomessa 1990-luvulta lähtien. 

Mikkelinpäivä

Mikkelinpäivä  on 29.9.-5.10. välinen sunnuntai.  Vuoteen 1772 asti se oli kiinteästi 29.9. Päivää vietetään arkkienkeli Mikaelin kunniaksi.

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä on 31.10.–6.11. välinen lauantai. Vuoteen 1772 asti se oli kiinteästi 1.11. Päivään yhdistyy kaksi vanhaa kirkollista juhlaa eli kaikkien marttyyrien muistopäivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Alkujaan marttyyrien päivä oli 1.11. ja uskovien muistopäivä 2.11. Pyhäinpäivä on kirkollinen juhlapäivä.

Lapsen oikeuksien päivä 20.11.

Lapsen oikeuksien päivän päivämäärä tulee vuodesta 1959, jolloin annettiin ensimmäisen lapsen oikeuksien julistus, ja vuodesta 1989, jolloin allekirjoitettiin täydellisempi lapsen oikeuksien sopimus YK:n yleiskokouksessa.  

Uskonpuhdistuksen muistopäivä

Uskonpuhdistuksen muistopäivä on 22. sunnuntai helluntaista. Almanakkaan se merkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2001.

Valvomisen sunnuntai

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden toiseksi viimeinen sunnuntai, eli se on kaksi viikkoa ennen 1. adventtia.

Tuomiosunnuntai

Tuomiosunnuntai on kirkkovuoden viimeinen sunnuntai, eli sitä vietetään viikko ennen 1. adventtia. Kirkkotekstit käsittelevät viimeistä tuomiota.

1. adventtisunnuntai

27.11.–3.12. välinen sunnuntai.

2. adventtisunnuntai

4.12.–10.12. välinen sunnuntai.

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Itsenäisyyspäivä on Suomessa juhlapäivä ja palkallinen vapaapäivä.

3. adventtisunnuntai

11.12.–17.12. välinen sunnuntai.

4. adventtisunnuntai

18.12.–24.12. välinen sunnuntai.

Joulupäivä 25.12.

Joulupäivää vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Se on kirkollinen juhlapäivä. Jouluaatto on suurella osalla väestöä palkallinen vapaapäivä.

Tapaninpäivä 26.12.

Tapaninpäivää vietetään ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen muistopäivänä. Se on kirkollinen juhlapäivä.

Apostoli Johanneksen päivä 27.12.

Apostoli Johanneksen päivä merkitään kalentereihin vain silloin, kun päivä osuu sunnuntaille.

Viattomien lasten päivä 28.12.

Sisältönsä viattomien lasten päivä on saanut Raamatun kertomuksesta, jonka mukaan kuningas Herodes surmautti Betlehemin poikalapset yrittäessään tapattaa vastasyntyneen Jeesuksen. Päivä on kirkollinen pyhä silloin, kun se osuu sunnuntaille.

Login Form