logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Snellmanin päivänä juhlitaan suomalaisuutta

Vuonna 2017 toukokuun viidestä liputuspäivästä keskimmäinen on 12.5. vietettävä J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. Päivä on Snellmanin (1806–1881) syntymäpäivä.

Lue lisää >>

Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita

Tämänkertainen blogi on toinen osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Ensimmäinen osa oli tammikuuta käsittelevä "Tammikuu on talven napa" -kirjoitus. Seuraava osa ilmestyy heinäkuussa.

Lue lisää >>

Ruotsi liputtaa maaliskuussa Victorialle, Suomi Minnalle

Maaliskuussa on sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa kalenterissa vain yksi liputuspäivä. Suomessa 19. maaliskuuta on "Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä". Ruotsissa liput nousevat taas salkoon 12. maaliskuuta, kruununprinsessa Victorian nimipäivänä. Vaikka Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteisiä kulttuuriperinteitä, liputuskäytännöt ovat meillä hyvin erilaisia.

Lue lisää >>

Saamelaisten kansallispäivä, sámiid álbmotbeaivi 6.2.

Sen lisäksi, että tänä vuonna juhlitaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä, on myös saamelaisilla juhlan aihetta. Sata vuotta sitten, helmikuussa 1917, ruotsalaissyntyinen saamelaisaktivisti Elsa Laula Renberg kokosi saamelaiset ensimmäiseen kansalliskokoukseen Norjan Trondheimiin. Kokouksen tarkoituksena oli käsitellä erilaisia saamelaisten elämään ja elinkeinoihin liittyviä kysymyksiä, kuten koulutusta, liikkumista, poronhoitoa ja maiden käyttöä. Kokoukseen osallistui noin sata saamelaista Norjasta ja Ruotsista. 

Lue lisää >>

Tammikuu on talven napa

Aloitamme tässä blogisarjan, jossa käsitellään kuukausien nimiä ja niiden taustoja. Sarja tulee jatkumaan seuraavien vuosien aikana. Kuukausia ei käydä läpi aikajärjestyksessä, vaan esimerkiksi seuraavaksi käsitellään huhtikuun blogissa huhtikuun nimeä.

Suomen kielessä vuoden ensimmäisen kuukauden nimi on tammikuu. Nimellä ei ole mitään tekemistä tammi-nimisen puulajin kanssa. Suomen kielessä sana tammi on tarkoittanut napaa tai akselia. Kalevalassakin mainittu taivaantammi tarkoitti taivaanakselia, eli siis kuviteltua akselia, jonka ympäri taivaankansi pyöri. Tammikuu merkitsi siten kuukautta, jossa vuoden vaikein ajankohta talvi oli puolivälissä.

Lue lisää >>

Karkaussekunti lisätään vuodenvaihteessa ajanlaskuun

Ajanlaskussa tunnetaan useita erilaisia poikkeuksia: on karkausvuosia, -kuukausia, -päiviä ja -sekunteja. Karkausvuodet, -kuukaudet ja -päivät liittyvät maapallon kiertoon Auringon ympäri.  Koska maapallon kiertoaika Auringon ympäri ei ole kestoltaan tasavuorokausia tai -kuukausia, joudutaan kalenteriin lisäämään ylimääräinen vuorokausi tai kuukausi pitämään vuodenajat paikallaan.

Lue lisää >>

Martin päivänä muistetaan Lutheria ja Martinus-piispaa

Ensi vuoden lokakuussa, 31.10.2017, tulee kuluneeksi tasan 500 vuotta siitä, kun  Wittenbergin yliopiston professori Martti Luther julkaisi 95 teesiään katolisen kirkon anekauppaa vastaan. Suomessa reformaation merkkivuoden vietto käynnistyi sunnuntaina 30.10.2016. Lienee siis paikallaan tarkastella Lutherin kunniaksi Martti-nimen vaiheita almanakassamme.

Lue lisää >>

Neuvostokalenteri eli neuvostoliittolainen vallankumouskalenteri

Kalenterihistoria tuntee kaksi vallankumouskalenteria. Ensimmäinen niistä oli Ranskassa vuosina 1793–1805 käytössä ollut kalenteri (ks. syyskuun 2014 blogi). Toinen vallankumouskalenteri oli käytössä Neuvostoliitossa noin 11 vuoden ajan vuodesta 1929 lähtien. Tutustutaan aluksi hieman itäisen naapurin kalenterihistoriaan.  

Lue lisää >>

Milloin on Anne-Marin tai Juha-Pekan nimipäivä?

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on tällä hetkellä 873 nimeä, joista 455 on naistennimiä ja 418 miestennimiä. Miksei siellä ole sellaisia yleisiä yhdysnimiä kuin vaikkapa Anne-Mari tai Juha-Pekka?

Lue lisää >>

Ajanlaskua sananlaskuissa

Vuosi, kuukausi, viikko, vuorokausi, tunti, minuutti... Ihminen elää ajassa, ja ajan kuluminen määrittää meidän kaikkien elämää. Ajan olemus on mysteeri, jota ihminen on pohtinut vuosituhansien ajan. Jo Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa (Saarn. 3: 1–8) todetaan, että kaikella on aikansa:

Lue lisää >>

Login Form