Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.
I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.
Suomessa astui 1.1.2019 voimaan uusi etu- ja sukunimilaki, joka tuo lisää valinnanvapautta suomalaisten nimenantoon. Nimilain uudistaminen katsottiin tarpeelliseksi, koska yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut monia sellaisia muutoksia, joita aiempi laki ei ottanut huomioon. Maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan omien kulttuuriensa nimikäytäntöjä, jotka olivat usein vanhan lain vastaisia. Samoin perheeseen ja avioliittoon liittyvät käsitykset ovat monelta osin muuttuneet.
Lapsuudessani 1980- ja 90-luvuilla minulle se oikea joulukalenteri oli partiolaisten adventtikalenteri. Se alkoi joinakin vuosina jo marraskuun puolella, kun ensimmäinen adventti koitti, ja kuvitus oli taidokas. Luukkujen alta ei paljastunut vain yksittäisiä kuvia, vaan kalenterin maisema muuttui luukku luukulta mielenkiintoisemmaksi ja jouluisemmaksi.
Tämänkertainen blogi on seitsemäs osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Viime vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Tänä vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu) ja syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn). Marraskuun jälkeen käsitellään helmikuun blogissa helmikuun nimeä.
Kaiverretut kurpitsat, kummitusilmapallot ja hämähäkkikoristeet ilmestyvät kauppoihin ja vanhemmat suunnittelevat toinen toistaan kammottavamman näköisiä tarjottavia lasten juhliin. Naamiaisasujen suunnittelu käy kuumana. Halloween lähestyy!
Tämänkertainen blogi on seitsemäs osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Viime vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Tänä vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää) ja kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu). Seuraava osa ilmestyy marraskuussa.
Suomessa nimipäivät eivät ole vain ihmisiä varten, vaan myös monet lemmikkieläimet voivat viettää oman nimensä juhlapäivää. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto julkaisi vuonna 2012 kissojen, koirien ja hevosten nimipäiväkalenterit, jotka ovat edelleen voimassa. Uudistus toteutettiin professori Marianne Blomqvistin vuodelle 1996 laatimien nimipäivälistojen pohjalta.
Yksi Yliopiston almanakan mukavimmista anneista kesälomalaiselle on perusteelliset luettelot Suomen tori- ja markkinapäivistä. Almanakan loppupuolelle on listattu niin Kouvolan litviikkimarkkinat (18.8.), Nakkilan nahkiaismarkkinat (30.9.) kuin Suonenjoen syysmarkkinat (12.10)., sekä sadat muut maamme pienet ja suuret markkinat. Markkinatiedot ovat olleet almanakassa käytännössä aina: jo ensimmäisessä suomenkielisessä almanakassa 1705 oli lueteltu ”Wuotiset markinat. Suures Ruhtinan Maasa Suomesa ja Pohian Maalla.”
Tämänkertainen blogi on kuudes osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Viime vuonna blogeissa käsiteltiin tammikuuta ("Tammikuu on talven napa"), huhtikuuta ("Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita"), heinäkuuta ("Heinäkuussa heinäntekoon") ja lokakuuta ("Lokakuussa on lokaa"). Tänä vuonna on käsitelty maaliskuuta ("Maaliskuu maata näyttää"). Kesäkuun jälkeen käsitellään syyskuun blogissa syyskuun nimeä.
Keskiviikkona 9. toukokuuta nousevat jälleen liput salkoon Euroopan kunniaksi. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenmaa vuodesta 1995, mutta Eurooppa-päivä lisättiin meillä kalenterin merkkipäiviin vasta vuonna 2003, Eurooppalainen Suomi ry:n ehdotuksesta. Eurooppa-päivää oli esitetty vietettäväksi EU:n jäsenmaissa jo Milanon huippukokouksessa vuonna 1985.
Yhdeksäntenä huhtikuuta vietämme Agricolan päivää, joka on Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Se on ollut almanakassa vuodesta 1960 saakka. Päivällä on lisämääre ”suomen kielen päivä”. Päivämäärä 9.4. on Mikael Agricolan kuolinpäivä vuodelta 1577.