logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Tunnetko myrskynmerkit?

Almanakkoja on julkaistu jo 1400-luvulta lähtien, mutta niiden sisältö oli alkuaikoina erilainen kuin nykyään. Koska Aurinko vaikuttaa vahvasti maapallon vuodenaikoihin, ajateltiin, että myös muilla taivaankappaleilla olisi vaikutusta sekä luontoon että ihmiseen. Almanakat olivatkin suurimmaksi osaksi terveyden hoitoon keskittyviä oppaita, joita julkaisivat lääkärit. Planeettojen keskinäisten asemien perusteella esitettiin milloin mihinkin ruumiinosaan kannatti iskeä suonta tai milloin oli paras hetki kuppaamiselle.

Lue lisää >>

Miksi nimipäivillä on tekijänoikeus?

Suomessa vietetään innokkaasti nimipäiviä, ja Helsingin yliopisto on se taho, joka vastaa suomalaisen ja suomenruotsalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta. Lisäksi yliopisto on laatinut nimipäivälistat kissoille, koirille ja hevosille. Näitä luetteloita ylläpitävät yliopiston nimittämät asiantuntijat, jotka ovat perehtyneet nimipäivien historiaan ja seuraavat tarkasti nimimuodin vaihteluita maassamme. Helsingin yliopistolla on myös tekijänoikeus laatimiinsa nimipäivälistoihin. Tämä merkitsee sitä, että nimipäiviä voi julkaista ainoastaan yliopiston luvalla.

Lue lisää >>

Mätäkuu uskomuksissa ja almanakassa

Tänä vuonna heinäkuun 23. päivänä kello 6.30 alkoi mätäkuu, jota elämme aina elokuun 23. päivään kello 13.37 saakka. Mätäkuun alkuhetken määrää Auringon liike eläinradalla: mätäkuu alkaa, kun Aurinko siirtyy Kravun merkistä Jalopeuran (Leijonan) merkkiin, ja se päättyy, kun Aurinko siirtyy Jalopeuran merkistä Neitsyen merkkiin.

Lue lisää >>

Nukuttaako? – Unikeonpäivän vietosta ja taustasta

Suomalaisiin kalentereihin on jo satojen vuosien ajan merkitty unikeonpäivä. Päivää on vietetty Suomessa ainakin 1600-luvulta lähtien. Aluksi unikeonpäivä merkittiin suomalaisiin kalentereihin kesäkuun lopulle, mutta 1720-luvulla päiväksi vakiintui 27.7. Edelleen joissakin maissa (mm. Viro, Tanska, Englanti) päivää vietetään kuukautta aikaisemmin 27.6.

Lue lisää >>

Virossa juhannus on vanhalla paikallaan

24. kesäkuuta on Johannes Kastajan perinteinen kirkollinen muistopäivä. Tämä päivä on suomalaisessa kalenterissa edelleen Johanneksen nimipäivä, ja samalla päivällä ovat meillä myös Johannes-nimeen pohjautuvat Juha, Janne, Jani, Jukka, Juho, Jussi, Juhani ja Juhana. Päivän ajankohta selittyy sillä, että kristillisen perimätiedon mukaan Johannes Kastaja syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.

Lue lisää >>

Viikonpäivistä ja niiden nimistä

Ihmisellä on tarve jäsentää aikaa. Kulttuurissamme aikaa jaetaan vuosiin, kuukausiin, viikkoihin, päiviin, ja niin edelleen. Miksi viikossa on seitsemän päivää? Ja miksi me kutsumme niitä nimillä maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai ja sunnuntai?

Lue lisää >>

Aprillia, syö silliä, juo kuumaa kuravettä päälle!

"Miksi aprillipäivää ei ole merkitty almanakkaan?" kysytään usein Almanakkatoimistosta. Syy on yksinkertainen: päivän juju on sen yllätyksellisyydessä, siinä, että yksi muistaa sen ja toinen ei. Jos aprillipäivä merkittäisiin kalentereihin, jekkuja ehkä tehtäisiin enemmän, mutta harvempi niistä menisi läpi.

Lue lisää >>

Almanakan opastavat, valistavat ja sivistävät artikkelit

Almanakka oli pitkään julkaisu, joka löytyi lähes jokaisesta talosta, torpasta ja töllistä. Siksi se on ollut tehokas kanava myös tiedottaa ja valistaa kansaa. Suomenkielisessä almanakassa onkin ainakin vuodesta 1727 saakka ollut toimitettu tekstiosio, jossa on julkaistu kirjoituksia erilaisista aiheista.

Lue lisää >>

Missä on Tuulikki? Onko nimeni poistettu almanakasta?

Uudistettu suomalainen nimipäiväkalenteri otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Kalenterinimet tarkistetaan nykyään viiden vuoden välein, ja vuoden 2015 uudistuksessa almanakkaan saatiin 39 uutta nimeä. Näistä naistennimiä on 22 ja miestennimiä 17. Yhtään nimeä ei kalenterista poistettu.

Rajana kalenteriin pääsylle oli, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Lisäksi otettiin huomioon myös muita näkökohtia. Esimerkiksi suomalaisia nimiasuja on yleensä suosittu. Siksi kalenteristamme löytyy pojannimi Aleksi mutta ei nimeä Alex, vaikka sekin on ylittänyt tuon 500 nimen rajan.

Lue lisää >>

Kaanaan häät, härkäviikot ja hiiren jäljet – mitä kaikkea liittyy loppiaiseen?

Joulun tärkeimmät päivät alkavat olla takana. Jotkut meistä ovat täynnä tonttulauluja ja laatikoita jo joulupäivänä ja toiset jättävät joulun taakseen uudenvuoden juhlissa. Joillakin joulu jatkuu aina Nuutin päivään saakka. Useimmilla suomalaisilla joulu kuitenkin päättyy loppiaiseen, ja tammikuun kuudetta vietetäänkin monissa kodeissa kuusenkoristeita pakaten ja neulasia imuroiden. Mutta mikä loppiainen oikein on juhliaan?

Lue lisää >>

Login Form