logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Nukuttaako? – Unikeonpäivän vietosta ja taustasta

Suomalaisiin kalentereihin on jo satojen vuosien ajan merkitty unikeonpäivä. Päivää on vietetty Suomessa ainakin 1600-luvulta lähtien. Aluksi unikeonpäivä merkittiin suomalaisiin kalentereihin kesäkuun lopulle, mutta 1720-luvulla päiväksi vakiintui 27.7. Edelleen joissakin maissa (mm. Viro, Tanska, Englanti) päivää vietetään kuukautta aikaisemmin 27.6.

Lue lisää >>

Virossa juhannus on vanhalla paikallaan

24. kesäkuuta on Johannes Kastajan perinteinen kirkollinen muistopäivä. Tämä päivä on suomalaisessa kalenterissa edelleen Johanneksen nimipäivä, ja samalla päivällä ovat meillä myös Johannes-nimeen pohjautuvat Juha, Janne, Jani, Jukka, Juho, Jussi, Juhani ja Juhana. Päivän ajankohta selittyy sillä, että kristillisen perimätiedon mukaan Johannes Kastaja syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.

Lue lisää >>

Viikonpäivistä ja niiden nimistä

Ihmisellä on tarve jäsentää aikaa. Kulttuurissamme aikaa jaetaan vuosiin, kuukausiin, viikkoihin, päiviin, ja niin edelleen. Miksi viikossa on seitsemän päivää? Ja miksi me kutsumme niitä nimillä maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai ja sunnuntai?

Lue lisää >>

Aprillia, syö silliä, juo kuumaa kuravettä päälle!

"Miksi aprillipäivää ei ole merkitty almanakkaan?" kysytään usein Almanakkatoimistosta. Syy on yksinkertainen: päivän juju on sen yllätyksellisyydessä, siinä, että yksi muistaa sen ja toinen ei. Jos aprillipäivä merkittäisiin kalentereihin, jekkuja ehkä tehtäisiin enemmän, mutta harvempi niistä menisi läpi.

Lue lisää >>

Almanakan opastavat, valistavat ja sivistävät artikkelit

Almanakka oli pitkään julkaisu, joka löytyi lähes jokaisesta talosta, torpasta ja töllistä. Siksi se on ollut tehokas kanava myös tiedottaa ja valistaa kansaa. Suomenkielisessä almanakassa onkin ainakin vuodesta 1727 saakka ollut toimitettu tekstiosio, jossa on julkaistu kirjoituksia erilaisista aiheista.

Lue lisää >>

Missä on Tuulikki? Onko nimeni poistettu almanakasta?

Uudistettu suomalainen nimipäiväkalenteri otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Kalenterinimet tarkistetaan nykyään viiden vuoden välein, ja vuoden 2015 uudistuksessa almanakkaan saatiin 39 uutta nimeä. Näistä naistennimiä on 22 ja miestennimiä 17. Yhtään nimeä ei kalenterista poistettu.

Rajana kalenteriin pääsylle oli, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Lisäksi otettiin huomioon myös muita näkökohtia. Esimerkiksi suomalaisia nimiasuja on yleensä suosittu. Siksi kalenteristamme löytyy pojannimi Aleksi mutta ei nimeä Alex, vaikka sekin on ylittänyt tuon 500 nimen rajan.

Lue lisää >>

Kaanaan häät, härkäviikot ja hiiren jäljet – mitä kaikkea liittyy loppiaiseen?

Joulun tärkeimmät päivät alkavat olla takana. Jotkut meistä ovat täynnä tonttulauluja ja laatikoita jo joulupäivänä ja toiset jättävät joulun taakseen uudenvuoden juhlissa. Joillakin joulu jatkuu aina Nuutin päivään saakka. Useimmilla suomalaisilla joulu kuitenkin päättyy loppiaiseen, ja tammikuun kuudetta vietetäänkin monissa kodeissa kuusenkoristeita pakaten ja neulasia imuroiden. Mutta mikä loppiainen oikein on juhliaan?

Lue lisää >>

Almanakkatoimiston alkuajoilta

Yliopiston almanakkatoimiston perustamisesta tulee 20 vuotta 16.12.2014. Pyöreitä vuosia juhlittiin elokuussa Tähtitorninmäellä. Tilaisuudessa Almanakkatoimiston entinen johtaja Heikki Oja muisteli Almanakkatoimiston alkuaikoja. Allaoleva on lyhennelmä juhlapuheesta. Taustaksi kerrottakoon vielä, että almanakkaerioikeudella tarkoitetaan 1700-luvulta alkaen vallinnutta yksinoikeutta julkaista suomalaista almanakkaa. Privilegion hallinta kulkeutui Ruotsin tiedeakatemialta Turun Akatemialle, Keisarilliselle Aleksanterin Yliopistolle ja lopulta Helsingin yliopistolle. Helsingin yliopisto ei kustantanut kalentereita itse, vaan vuokrasi erioikeuden jollekin kirjapainolle. Viimeisin erioikeuden vuokraaja oli Ajasto Osakeyhtiö.

Lue lisää >>

Ruotsalaisuuden päivän vaiheita - Gustav Adolf väistyy Svean tieltä

Ruotsalaisuuden päivää on Suomessa vietetty virallisesti vuodesta 1908. Aloite tuli Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallitukselta, joka halusi päivän avulla vahvistaa maamme suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta ja muistuttaa samalla yhteydestä Ruotsiin. ”Ruotsalaisuuden päiväksi” oli tarjolla useita ehdokkaita. Lopulta päädyttiin marraskuun 6. päivään, Kustaa Aadolf II:n kuolinpäivään, jota oli Ruotsissa jo pidemmän aikaa vietetty eräänlaisena kansallispäivänä. Tällä valinnalla haluttiin Suomessa – vastalauseena venäläisten harjoittamaa sortoa kohtaan – kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.

Lue lisää >>

Onnea, Saija, Saila ja Frans! Miesten ja naisten yhteisistä nimipäivistä

”Miksi minun nimipäivälleni eli Saijan päivälle 4.10. on laitettu pojannimi Frans? Eihän kalenterissa pitäisi olla naisen- ja miehennimiä samalla päivällä!” Tämäntyyppisiä kysymyksiä Almanakkatoimisto saa aina silloin tällöin vastattavakseen.

Naisennimet Saija ja Saila, joiden päivä on 4.10., saivat todellakin rinnalleen miehennimen Frans vuoden 2010 nimipäiväuudistuksessa. Tämä johtui siitä, että Frans oli ollut aiemminkin, vuoteen 1928 asti, suomalaisessa kalenterissa tällä samalla päivällä.

Lue lisää >>

Login Form