logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Satujen ystävillä Sadun päivä, lahjatavaraliikkeillä Lahjan päivä – Nimipäivät teemapäivinä

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on monia suomenkielisiä nimiä, jotka pohjautuvat tavallisiin suomen kielen sanoihin, kuten vaikkapa Laina tai Valo. Tällaiset nimipäivät ovat houkutelleet eri tahoja järjestämään teemapäiviä, jotka kytkeytyvät jollain lailla näiden nimien merkitykseen. Esittelen tässä niistä kuusi, kalenterin aikajärjestyksessä:

Lue lisää >>

Kuningattaren syntymäpäivä ja muut Ison-Britannian juhlapäivät

Ison-Britannian kansalliset juhlapäivät, jotka ovat myös yleisiä vapaapäiviä, voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Osa juhlapäivistä on kytketty kalenteriin siten, että ne ovat aina arkipäiviä. Osa juhlapäivistä on taas sidottu tiettyyn päivämäärään. Tällaisiin kiinteällä päivällä oleviin juhlapäiviin sovelletaan ns. in lieu -käytäntöä, jonka mukaan viikonlopuksi osuva juhlapäivä siirtyy vapaapäivänä vietettäväksi seuraavaan arkipäivään. Lisäksi Ison-Britannian juhlapäivistä monet ovat valtakunnallisia, eli koko valtakunta viettää niitä, mutta Skotlannilla, Pohjois-Irlannilla, Englannilla ja Walesilla on myös omia vapaapäiviä.

Lue lisää >>

Kevätkesän juhlia kirkollisessa ja maallisessa perinteessä

Kristillisessä kirkossa on kolme keväistä pyhäpäivää, jotka osuvat vuonna 2021 kaikki toukokuulle. 13.5. on helatorstai, siitä kymmenen päivän kuluttua 23.5. helluntai, josta taas viikon kuluttua Pyhän Kolminaisuuden päivä. Tuttuja päiviä, mutta miksi niitä oikeastaan vietetään? Päivät ovat kaikki sidoksissa pääsiäiseen, ja kuten monet muutkin kalenterimme pyhäpäivät, myös nämä kolme juhlapyhää ovat olleet tärkeitä maallisia merkkipäiviä.

Lue lisää >>

Suomi 100 vuotta Itä-Euroopan ajassa

Toukokuun alussa Suomi viettää satavuotisjuhlia. Vapunpäivänä 2021 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Suomi siirtyi käyttämään aikavyöhykeaikaa. Käyn tässä blogissa läpi Suomen käytössä olevan ajan historiaa.

Lue lisää >>

Enkelit almanakassa

Suomalainen nimipäiväkalenteri pohjautuu tunnetusti keskiaikaiseen pyhimyskalenteriin. Monet sen nykyisistä nimistä viittaavatkin Raamatun henkilöihin tai katolisen kirkon pyhimyksiin. Esimerkiksi pojannimen Tanelitaustalla on Vanhan testamentin profeetta Daniel ja tytönnimen Kerttu taustalla ranskalainen abbedissa Gertrud (k. 659). 

Pyhien ihmisten lisäksi almanakastamme löytyy myös enkeleihin viittaavia nimiä. Oman nimipäivän on saanut kolme ns. arkkienkeliä: Gabriel,Mikael ja Raafael. Nykyinen raamatunkäännös puhuu tosin ylienkeleistä, mutta arkkienkeli-sana lienee monille tutumpi. 

Lue lisää >>

Ystävänpäivä on rakastavaisten ja ystävyyden päivä

Helmikuun 14. päivänä on suomalaisissa kalentereissa merkintä ”ystävänpäivä”. Englanninkielisessä maailmassa päivä tunnetaan nimellä St. Valentine’s Day tai pelkkä Valentine.

Pyhä Valentinus oli 200-luvulla elänyt Rooman piispa, jonka kerrotaan kastaneen ja vihkineen kristittyjä avioliittoon salaa. Niinpä hänestä tulikin rakastavaisten ja avioliiton suojeluspyhimys. Legendan mukaan pyhä Valentinus koki marttyyrikuoleman 14. helmikuuta 269. Valentinuksesta on säilynyt hyvin vähän tietoa, joten on epäilty, että legendaan viittaavia henkilöitä on mahdollisesti ollut useampia kuin yksi.

Lue lisää >>

Apostoli Johanneksen päivä ja muut harvinaiset pyhät

Kun vertaa vuosien 2020 ja 2021 almanakkoja keskenään, voi huomata, että vuoden 2020 kalenterissa olleet Pyhän Henrikin muistopäivä (19.1.) ja apostoli Johanneksen päivä (27.12.) eivät ole vuoden 2021 kalenterissa. Tämä aiheuttaa välillä hämminkiä kalenterin käyttäjien keskuudessa. Kolmas erikoinen merkkipäivä on viattomien lasten päivä, joka on välillä pyhä ja välillä ei.

Lue lisää >>

Miksi kalenterissa on viikko 53?

Kun katsoo kalenterissa vuoden 2020 viimeistä viikkoa, on siellä jotain erikoista. Vuoden viimeinen viikko ei olekaan numeroltaan 52 vaan 53. Tämän takia Yliopiston almanakkatoimistoon on tullut useita puheluita, joissa on ihmetelty asiaa. Tässä blogissa käsitellään aluksi viikkoa ja viikkojen numerointia yleensä. Sitten tarkastellaan viikkoa 53: koska ja kuinka usein sellainen on. Lopuksi pohditaan sitä, voisiko kalenterissa olla viikko 54. 

Lue lisää >>

Lapsen oikeuksien päivä on kaikkien lasten merkkipäivä

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. Päivä on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 2002, ja sen päivämäärä tulee YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen hyväksymisestä 20.11.1989. Sopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus.

Lue lisää >>

Liput liehuvat Miina Sillanpään päivänä 1. lokakuuta

Sisäministeriö on vuodesta 2016 lähtien – eli nyt jo viidennen kerran – määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan 1. lokakuuta, ja koko maassa suositellaan tuolloin myös yleistä liputusta. Kyseinen päivä on Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä. Sen tarkoituksena on muistaa Miina Sillanpään elämäntyötä ja nostaa esille kansalaisvaikuttamisen merkitys yhteiskunnassa. Kalentereihin tätä päivää ei kuitenkaan ole vielä merkitty.

Lue lisää >>

Login Form