logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Flooran päivä – ylioppilaiden keväinen juhlapäivä

Toukokuussa on kaksi perinteistä ylioppilaiden juhlapäivää: vappu 1.5. ja Flooran päivä 13.5. Näistä vappu on nykyisin yleinen vapaapäivä ja virallinen liputuspäivä, kun taas Flooran päivä on tavallinen kalenteripäivä, naisennimien Floora ja Kukka nimipäivä. Opiskelijoiden juhlinta keskittyy nykyään vapunaattoon ja vappupäivään, mutta Flooran päivääkään ei ole täysin unohdettu. Kumpi näistä on se alkuperäinen ylioppilaiden kevätjuhlan päivä?

Lue lisää >>

Tiburtiuksen päivä ja ensimmäinen suvipäivä

Jokakeväinen keskustelunaihe on se, koska kevät oikein alkaa. Nyt huhtikuun alussa on lämpötila ollut päivällä plussalla useita asteita, joillakin paikkakunnilla on jo 10 asteen rajakin rikottu. Yöt voivat olla edelleen kylmiä. Milloin siis kevät tai kesä alkaa?

Lue lisää >>

Ahvenanmaan liput liehuvat

Useimmissa maamme ruotsin- ja kaksikielisissä kalentereissa on merkittynä suomalaisten liputuspäivien lisäksi myös Ahvenanmaan viralliset liputuspäivät. Niitä on kolme: 30.3. on Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin juhlapäivä (dagen för högtidlighållande av Ålands demilitarisering och neutralisering), huhtikuun viimeisenä sunnuntaina vietetään Ahvenanmaan lipun päivää (Ålands flaggas dag) ja 9.6. liput nostetaan salkoihin Ahvenanmaan itsehallintopäivän (Ålands självstyrelsedag) kunniaksi. Harva tuntee näitä päiviä, ja vielä harvempi niiden taustaa.

Lue lisää >>

Helmikuu ja karkauspäivä

Mikä karkauspäivä?

Helmikuu on alkanut. Tosin tässä helmikuussa on erikoista se, että kuukaudessa on tavanomaisen 28 päivän tilalla 29 päivää. Viimeisen päivän kohdalla on merkintä karkauspäivä. Kuka karkaa ja mistä? Päivän erikoinen nimi on vanhaa perua. Se tulee ajalta, jolloin ajan mittaukseen käytettiin sauvaa tai levyä, jossa oli reikä tai kolo eri päiville. Vuorokauden vaihtuessa tikkua siirrettiin seuraavaan reikään tai koloon, paitsi karkauspäivänä, jolloin reiästä otettu tikku laitettiin takaisin alkuperäiseen reikään. Se siis hypähti paikallaan eli "karkasi".

Lue lisää >>

Ajanlaskusta, vuodesta 0 ja sen puuttumisesta

Hyvää uutta vuotta! On alkamassa vuosi 2016. Mutta mistä onkaan kulunut 2016 vuotta? Yliopiston almanakan kannessa on teksti "Yliopiston almanakka karkausvuodeksi 2016 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän". Kun asiaa tutkii hieman tarkemmin, huomaa että se ei ehkä olekaan näin yksinkertainen. Jo se, milloin Jeesus syntyi, on epävarmaa. Myös se, onko Jeesus historiallinen henkilö, on herättänyt epäilyksiä. Keskityn tässä pohtimaan asiaa ajanlaskun kannalta. Se, ovatko jotkut tapahtumat tosia vai eivät, jääköön teologien tehtäväksi.

Lue lisää >>

Sibeliukselle liputetaan 8.12.

Säveltäjä Jean Sibelius sai oman liputuspäivän Yliopiston almanakkaan vuonna 2011. Se on suomalaisen almanakan uusin liputuspäivä Eurooppa-päivän ohella.

Sibeliuksen almanakkaan pääsyä edelsi sisäaministeriön 1980-luvulta saakka saamat lukuisat yhteenotot liputuspäivästä. Säveltäjämestarin syntymäpäivä 8.12. oli alusta saakka vahvin ehdokas päivälle, mutta myös esimerkiksi syyskuun 25. päivää (Sibeliuksen 3. sinfonian kantaesityspäivä vuonna 1907 ja Kullervon nimipäivä) ehdotettiin. Vuonna 2005 Sibeliuksen syntymästä tuli kuluneeksi 140 vuotta, ja sisäministeriö antoi kertaluonteisen liputussuosituksen. Suositus toistettiin myös vuosina 2006–2010.

Lue lisää >>

Riimut – magiasta kalenterimerkeiksi

Vanhoista riimukivistä tutut riimukirjaimet ovat noin 2000 vuotta vanha keksintö. Riimujen suosio on muodostanut selkeän kaaren: ensimmäisen tuhatluvun aikana riimumerkkien käyttö jatkuvasti kasvoi, saavutti huippunsa 1000–1300-luvulla ja sen jälkeen nopeasti väheni. Tällä hetkellä riimujen tuntijat ovat samanlainen erikoisuus kuin ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla.

Lue lisää >>

Tunnetko myrskynmerkit?

Almanakkoja on julkaistu jo 1400-luvulta lähtien, mutta niiden sisältö oli alkuaikoina erilainen kuin nykyään. Koska Aurinko vaikuttaa vahvasti maapallon vuodenaikoihin, ajateltiin, että myös muilla taivaankappaleilla olisi vaikutusta sekä luontoon että ihmiseen. Almanakat olivatkin suurimmaksi osaksi terveyden hoitoon keskittyviä oppaita, joita julkaisivat lääkärit. Planeettojen keskinäisten asemien perusteella esitettiin milloin mihinkin ruumiinosaan kannatti iskeä suonta tai milloin oli paras hetki kuppaamiselle.

Lue lisää >>

Miksi nimipäivillä on tekijänoikeus?

Suomessa vietetään innokkaasti nimipäiviä, ja Helsingin yliopisto on se taho, joka vastaa suomalaisen ja suomenruotsalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta. Lisäksi yliopisto on laatinut nimipäivälistat kissoille, koirille ja hevosille. Näitä luetteloita ylläpitävät yliopiston nimittämät asiantuntijat, jotka ovat perehtyneet nimipäivien historiaan ja seuraavat tarkasti nimimuodin vaihteluita maassamme. Helsingin yliopistolla on myös tekijänoikeus laatimiinsa nimipäivälistoihin. Tämä merkitsee sitä, että nimipäiviä voi julkaista ainoastaan yliopiston luvalla.

Lue lisää >>

Mätäkuu uskomuksissa ja almanakassa

Tänä vuonna heinäkuun 23. päivänä kello 6.30 alkoi mätäkuu, jota elämme aina elokuun 23. päivään kello 13.37 saakka. Mätäkuun alkuhetken määrää Auringon liike eläinradalla: mätäkuu alkaa, kun Aurinko siirtyy Kravun merkistä Jalopeuran (Leijonan) merkkiin, ja se päättyy, kun Aurinko siirtyy Jalopeuran merkistä Neitsyen merkkiin.

Lue lisää >>

Login Form