Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.
I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.
Vuosi on taas vaihtunut. Joissakin lehdissä pohdiskeltiin sitä, miksi kirkko ei siirtänyt keskiajalla vuodenvaihdetta tammikuun alusta jouluun.
Se, että vuosi vaihtuu tammikuussa, on roomalaisilta peritty tapa. Alkujaan roomalaisilla vuosi vaihtui maaliskuun alussa. Tämä näkyy edelleen muutamissa englanninkielisissä kuukauden nimissä. Esimerkiksi nimessä October (suomeksi lokakuu) on latinan kielen sana octa, joka tarkoittaa kahdeksaa. Lokakuu oli vanhassa roomalaisessa ajanlaskussa kahdeksas kuukausi.
Syksyllä kohistiin loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä lauantaille, kun työmarkkinajärjestöt ilmoittivat aloittavansa aiheesta neuvottelut kirkon kanssa. Avaus tuotti keskustelua arkivapaapäivien määrästä Suomessa ja muualla maailmassa. Pieni kertaava sukellus suomalaisiin arkivapaapäiviin lienee paikallaan.
Suomessa on kolme pyhäpäivää, joita vietetään aina arkipäivänä: pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä ja helatorstai. Juhla- ja pyhäpäivistä arkipäivälle voivat osua myös uudenvuodenpäivä, loppiainen, vappu, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. Arkeen mahdollisesti sijoittuvia juhla- ja pyhäpäiviä on siis yhteensä yhdeksän. Lisäksi juhannusaatto ja jouluaatto ovat suurimmalla osalla väestöstä vapaapäiviä, jolloin mahdollisen arkivapaapäivän tuottavien päivien lukumäärä nousee yhteentoista.
"Sisu sai nimipäiväkseen suomalaisen kulttuurin päivän, liputuspäivän. Hienoa, kiitoksia!"
Kun Yliopiston almanakkatoimisto elokuussa julkisti uudet, vuoden 2015 kalentereihin tulevat nimet, moni suomalainen ilahtui. Paljon oli kuitenkin myös niitä, jotka joutuivat pettymään. Kymmenet kansalaiset ilmaisivat tunteensa Almanakkatoimistoon saapuneissa sähköposteissa ja puheluissa.
"Uudistus kalenteriin oli taas ajankohtainen ja joka kerta sitä odottaa, että löytyisi oma nimi myös valittujen joukosta. Turhaan", harmitteli eräs Pirja sähköpostiviestissään.