logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Liput liehuvat Miina Sillanpään päivänä 1. lokakuuta

Sisäministeriö on vuodesta 2016 lähtien – eli nyt jo viidennen kerran – määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan 1. lokakuuta, ja koko maassa suositellaan tuolloin myös yleistä liputusta. Kyseinen päivä on Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä. Sen tarkoituksena on muistaa Miina Sillanpään elämäntyötä ja nostaa esille kansalaisvaikuttamisen merkitys yhteiskunnassa. Kalentereihin tätä päivää ei kuitenkaan ole vielä merkitty.

Lue lisää >>

Puškinin päivä, tiedon päivä ja muut venäläisen kalenterin merkkipäivät

Venäjällä nykyään käytössä olevassa kalenterissa on lukuisia erilaisia juhla- ja muistopäiviä. Ne jaetaan yleensä neljään ryhmään: valtiolliset juhlapäivät, kirkolliset juhlat, muistopäivät ja eri ammattikuntien juhlapäivät.

Lue lisää >>

Kalenterista löytyy myös miestennimien viikko

Suomalaisessa kalenterissa on tunnetusti perinteinen naistenviikko 18.–24. heinäkuuta, jolloin seitsemällä peräkkäisellä päivällä on ainoastaan naisten nimipäiviä. Ensimmäisenä nimipäiväänsä viettää Riikka 18.7., ja viikon lopuksi on Tiinan, Kirsin, Kirstin, Kristan, Kristiinan, Kiian ja Tinjan päivä 24.7. Mutta löytyykö kalenteristamme vastaavanlainen viikko miehillekin?

Lue lisää >>

Erkki, Kalle ja Ulla – Ruotsin hallitsijat suomalaisessa almanakassa

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on useita hallitsijoilta saatuja nimiä. Vanhimmat niistä ovat peräisin Raamatusta, jopa tuhansien vuosien takaa. Esimerkiksi nimien Taavi, Taavetti ja Daavid (30.12.), Salomo ja Salomon (8.6.) sekä Sauli ja Saul (27.3.) taustalla ovat Israelin kuninkaat Daavid, Salomo ja Saul. Nimet Aku, Aukusti ja August (7.1.) viittaavat taas jouluevankeliumistakin tuttuun Rooman keisari Augustukseen.

Lue lisää >>

Ortodoksisista nimipäivistä ja Synaksarion-teossarjasta

Almanakkatoimistoon tulee välillä kyselyjä ortodoksisista nimipäivistä. Erityisesti ihmetellään sitä, miksi sama nimi voi esiintyä nimilistassa monta kertaa. Esimerkiksi suomalaisessa nimipäiväkalenterissa Johannes-nimi esiintyy vain kerran (24.6.), mutta ortodoksisessa nimilistassa se esiintyy 36 kertaa. Välillä soittajat ovat pohtineet sitä, miten ”kahvi ja pulla riittää”, kun nimipäiviä on niin useasti. Ortodoksinen nimipäiväkalenteri on luonteeltaan erilainen kuin suomalainen tai suomenruotsalainen nimipäiväkalenteri. Tarkastellaan seuraavaksi tarkemmin ortodoksista kalenteria.

Lue lisää >>

Almanakka kansaa sivistämässä

“Ei liene kuitenkaan yhtään kirjaa, joka leviäisi laajemmalle, kuin almanakka. Harwa se koti ollee, jonne ei se pääse, ja harwaa kirjaa niin usein tarkastellaan kuin sitä. Sentähden on siinä olewilla kirjoituksilla, jos millään, waikutusta, eikä ole suinkaan wähäpätöinen asia, mitä siihen painetaan niin monen nähtäwäksi. Almanakan tekijät näkywät sitä ymmärtäwänki, sillä säännöllisesti on siinä joka wuosi opettawaisia kirjoituksia, jotka epäilemättä owat paljonkin hywää aikaansaaneet suuressa lukijapiirissään.”
Väinämöinen 1.3.1900

Lue lisää >>

Rooman imperaattorit ja keisarit kuukausien nimissä

Tämänkertainen blogi on 13. osa kuukausien nimiä käsittelevässä sarjassa. Aikaisemmissa blogeissa on käsitelty nykyisten kuukausiennimien taustoja. Nyt tarkastellaan Rooman imperaattorien, ja myöhemmin keisarien, intoa nimetä kuukausia itsensä mukaan. Muutamiin tapauksiin olen viitannut aiemmin julkaistuissa blogeissani, mutta tässä ne on nyt koottu kaikki ”yksiin kansiin”.

Lue lisää >>

Marian ilmestyspäivästä on yhdeksän kuukautta jouluun

”Ajan tasalla – Suomalainen kalenteri tänään” on tietokirja, jonka Yliopiston almanakkatoimiston asiantuntijat Onerva Ollila, Asko Palviainen ja Minna Saarelma-Paukkala julkaisivat viime syksynä (Otava 2019). Teoksessa kerrotaan niin ajanlaskun historiasta kuin suomalaisen kalenterin pyhäpäivistä ja muista merkkipäivistä. Julkaisemme nyt maaliskuun blogina Minna Saarelma-Paukkalan kirjoittaman luvun, jossa käsitellään Marian ilmestyspäivää. Vuonna 2020 Marian ilmestyspäivä on sunnuntaina 22. maaliskuuta.

”Maria, Herran piikanen…” Suomalaisessa kalenterissa on maaliskuussa Marian ilmestyspäivä. Se on pääsiäistä edeltävään paastonaikaan sijoittuva pyhäpäivä, joka kuuluu kuitenkin joulun pyhiin. Marian ilmestyspäivän aiheena on enkeli Gabrielin vierailu neitsyt Marian luona. Enkeli ilmoitti silloin Marialle, että hänestä tulee Jeesuksen äiti. Marian päivä on siksi yhdeksän kuukautta ennen joulua.

Lue lisää >>

Ajasta allakkaan -näyttely sukeltaa ajanlaskun maailmaan

Observatorion näyttelyhuoneen lasivitriineihin on aseteltu vanhoja ja uusia suomalaisia kalentereita. Esillä on niin tavallisia tasku- ja seinäkalentereita kuin erikoisempia kalenterituotteita, kuten pyyhekalenteri ja posliininen kalenterirasia. Seinällä riippuu puinen kalenterisauva, jollaisia suomalaiset käyttivät ennen kuin painetut almanakat yleistyivät. Tietokoneen näytöltä löytyy runsaasti lisätietoa niin ajanlaskun perusteista ja suomalaisen almanakan vaiheista kuin vaikkapa muinaisten roomalaisten, kiinalaisten tai maya-kansan kalentereista. 

Tammikuun 16. päivänä avattiin Helsingin observatoriolla uusi kalenteriaiheinen pienoisnäyttely Ajasta allakkaan, joka on avoinna elokuun 2021 loppuun saakka. Tällaisia ajanlaskuun ja kalentereihin liittyviä näyttelyitä ei Suomessa ole kovin usein ollut tarjolla. Vuonna 2005, jolloin suomalainen almanakka täytti 300 vuotta, Yliopiston almanakkatoimisto järjesti pienen kalenterinäyttelyn Helsingin Postitalolla. Tuolloin Suomen postilaitos julkaisi myös taiteilija Kaisu Klemetin suunnitteleman postimerkin juhlavuoden kunniaksi. Espoossa sijaitseva Suomen kellomuseo on erikoistunut mekaanisiin kelloihin, ja sielläkin on toisinaan ollut esillä myös muita ajan mittaamiseen käytettyjä välineitä – kuten kalentereita.

Lue lisää >>

Vuoden ja vuosikymmenen vaihtumisesta

Nyt koko maapallo on siirtynyt uuteen vuoteen. Siirtymä vei kaikkiaan 26 tuntia. Miksi se ei vienyt 24 tuntia? Tutkitaan tätä seuraavaksi.

Lue lisää >>

Login Form