logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Pistekirjoitusalmanakka täydentää almanakkaperheen

Ensimmäiset Yliopiston almanakan lämpimäiset ovat saapuneet Almanakkatoimistoon, ja pian ne ovat myynnissä myös kirjakaupoissa, R-Kioskeissa ja päivittäistavarakaupoissa. Vuosi 2018 saa tulla!

Almanakka on saatavilla tuttuun tapaan paperisena suomen- ja ruotsinkielisenä taskuversiona sekä suomeksi isotekstisenä A4-kokoisena. Muutaman vuoden suomenkielinen Yliopiston almanakka on ollut saatavilla myös mobiiliversiona.

Harva kuitenkaan tietää, että almanakka julkaistaan myös muunlaisina versioina: verkosta kuunneltavana Luetus-julkaisuna, äänijulkaisuna ja pistekirjoituksella toimitettuna. Näiden harvinaisempien almanakkaversioiden sisältö on hiukan paperialmanakkaa niukempi ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti näkövammaisille käyttäjille.

Lue lisää >>

Lippu juhlistaa 100-vuotiasta Suomea

Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi saadaan tänä vuonna nauttia monenlaisista tapahtumista ja tempauksista. Kansallissymboli Suomen lippu on vahvasti mukana juhlavuodessa. Lipusta ja vaakunasta vastaava sisäministeriö suosittelee suomalaisille liputtamista muinakin kuin virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä: kansalainen saa liputtaa aina, kun siihen on omasta mielestä aihetta. Olisiko äidin 50-vuotisjuhlissa tai pojan rippijuhlapäivänä syytä vetää lippu salkoon? Ilman muuta!

Lue lisää >>

Heinäkuussa heinäntekoon

Tämänkertainen blogi on kolmas osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Edellisissä blogeissa on käsitelty tammikuuta ("Tammikuu on talven napa") ja helmikuuta ("Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita"). Heinäkuun jälkeen käsitellään lokakuun blogissa lokakuun nimeä.

Lue lisää >>

Mistä nimipäivä nimipäivättömälle?

”Tyttäremme nimi on Tarina, mutta hänen nimeään ei löydy kalenterista. Milloinkahan Tarina voisi viettää nimipäivää?” ”Pojanpoikani Kuutti on kovin surullinen, kun hänellä ei ole omaa nimipäivää. Löytyisiköhän hänelle jokin sopiva päivä kalenterista?” Tällaisia kysymyksiä tulee usein Yliopiston almanakkatoimistoon huolestuneita kansalaisilta. Mitä siis tehdä, jos oma nimi ei löydy almanakasta?

Lue lisää >>

Snellmanin päivänä juhlitaan suomalaisuutta

Vuonna 2017 toukokuun viidestä liputuspäivästä keskimmäinen on 12.5. vietettävä J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. Päivä on Snellmanin (1806–1881) syntymäpäivä.

Lue lisää >>

Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita

Tämänkertainen blogi on toinen osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Ensimmäinen osa oli tammikuuta käsittelevä "Tammikuu on talven napa" -kirjoitus. Seuraava osa ilmestyy heinäkuussa.

Lue lisää >>

Ruotsi liputtaa maaliskuussa Victorialle, Suomi Minnalle

Maaliskuussa on sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa kalenterissa vain yksi liputuspäivä. Suomessa 19. maaliskuuta on "Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä". Ruotsissa liput nousevat taas salkoon 12. maaliskuuta, kruununprinsessa Victorian nimipäivänä. Vaikka Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteisiä kulttuuriperinteitä, liputuskäytännöt ovat meillä hyvin erilaisia.

Lue lisää >>

Saamelaisten kansallispäivä, sámiid álbmotbeaivi 6.2.

Sen lisäksi, että tänä vuonna juhlitaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä, on myös saamelaisilla juhlan aihetta. Sata vuotta sitten, helmikuussa 1917, ruotsalaissyntyinen saamelaisaktivisti Elsa Laula Renberg kokosi saamelaiset ensimmäiseen kansalliskokoukseen Norjan Trondheimiin. Kokouksen tarkoituksena oli käsitellä erilaisia saamelaisten elämään ja elinkeinoihin liittyviä kysymyksiä, kuten koulutusta, liikkumista, poronhoitoa ja maiden käyttöä. Kokoukseen osallistui noin sata saamelaista Norjasta ja Ruotsista. 

Lue lisää >>

Tammikuu on talven napa

Aloitamme tässä blogisarjan, jossa käsitellään kuukausien nimiä ja niiden taustoja. Sarja tulee jatkumaan seuraavien vuosien aikana. Kuukausia ei käydä läpi aikajärjestyksessä, vaan esimerkiksi seuraavaksi käsitellään huhtikuun blogissa huhtikuun nimeä.

Suomen kielessä vuoden ensimmäisen kuukauden nimi on tammikuu. Nimellä ei ole mitään tekemistä tammi-nimisen puulajin kanssa. Suomen kielessä sana tammi on tarkoittanut napaa tai akselia. Kalevalassakin mainittu taivaantammi tarkoitti taivaanakselia, eli siis kuviteltua akselia, jonka ympäri taivaankansi pyöri. Tammikuu merkitsi siten kuukautta, jossa vuoden vaikein ajankohta talvi oli puolivälissä.

Lue lisää >>

Karkaussekunti lisätään vuodenvaihteessa ajanlaskuun

Ajanlaskussa tunnetaan useita erilaisia poikkeuksia: on karkausvuosia, -kuukausia, -päiviä ja -sekunteja. Karkausvuodet, -kuukaudet ja -päivät liittyvät maapallon kiertoon Auringon ympäri.  Koska maapallon kiertoaika Auringon ympäri ei ole kestoltaan tasavuorokausia tai -kuukausia, joudutaan kalenteriin lisäämään ylimääräinen vuorokausi tai kuukausi pitämään vuodenajat paikallaan.

Lue lisää >>

Login Form