logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Saamelaisten kansallispäivä, sámiid álbmotbeaivi 6.2.

Sen lisäksi, että tänä vuonna juhlitaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä, on myös saamelaisilla juhlan aihetta. Sata vuotta sitten, helmikuussa 1917, ruotsalaissyntyinen saamelaisaktivisti Elsa Laula Renberg kokosi saamelaiset ensimmäiseen kansalliskokoukseen Norjan Trondheimiin. Kokouksen tarkoituksena oli käsitellä erilaisia saamelaisten elämään ja elinkeinoihin liittyviä kysymyksiä, kuten koulutusta, liikkumista, poronhoitoa ja maiden käyttöä. Kokoukseen osallistui noin sata saamelaista Norjasta ja Ruotsista. 

Lue lisää >>

Tammikuu on talven napa

Aloitamme tässä blogisarjan, jossa käsitellään kuukausien nimiä ja niiden taustoja. Sarja tulee jatkumaan seuraavien vuosien aikana. Kuukausia ei käydä läpi aikajärjestyksessä, vaan esimerkiksi seuraavaksi käsitellään huhtikuun blogissa huhtikuun nimeä.

Suomen kielessä vuoden ensimmäisen kuukauden nimi on tammikuu. Nimellä ei ole mitään tekemistä tammi-nimisen puulajin kanssa. Suomen kielessä sana tammi on tarkoittanut napaa tai akselia. Kalevalassakin mainittu taivaantammi tarkoitti taivaanakselia, eli siis kuviteltua akselia, jonka ympäri taivaankansi pyöri. Tammikuu merkitsi siten kuukautta, jossa vuoden vaikein ajankohta talvi oli puolivälissä.

Lue lisää >>

Karkaussekunti lisätään vuodenvaihteessa ajanlaskuun

Ajanlaskussa tunnetaan useita erilaisia poikkeuksia: on karkausvuosia, -kuukausia, -päiviä ja -sekunteja. Karkausvuodet, -kuukaudet ja -päivät liittyvät maapallon kiertoon Auringon ympäri.  Koska maapallon kiertoaika Auringon ympäri ei ole kestoltaan tasavuorokausia tai -kuukausia, joudutaan kalenteriin lisäämään ylimääräinen vuorokausi tai kuukausi pitämään vuodenajat paikallaan.

Lue lisää >>

Martin päivänä muistetaan Lutheria ja Martinus-piispaa

Ensi vuoden lokakuussa, 31.10.2017, tulee kuluneeksi tasan 500 vuotta siitä, kun  Wittenbergin yliopiston professori Martti Luther julkaisi 95 teesiään katolisen kirkon anekauppaa vastaan. Suomessa reformaation merkkivuoden vietto käynnistyi sunnuntaina 30.10.2016. Lienee siis paikallaan tarkastella Lutherin kunniaksi Martti-nimen vaiheita almanakassamme.

Lue lisää >>

Neuvostokalenteri eli neuvostoliittolainen vallankumouskalenteri

Kalenterihistoria tuntee kaksi vallankumouskalenteria. Ensimmäinen niistä oli Ranskassa vuosina 1793–1805 käytössä ollut kalenteri (ks. syyskuun 2014 blogi). Toinen vallankumouskalenteri oli käytössä Neuvostoliitossa noin 11 vuoden ajan vuodesta 1929 lähtien. Tutustutaan aluksi hieman itäisen naapurin kalenterihistoriaan.  

Lue lisää >>

Milloin on Anne-Marin tai Juha-Pekan nimipäivä?

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on tällä hetkellä 873 nimeä, joista 455 on naistennimiä ja 418 miestennimiä. Miksei siellä ole sellaisia yleisiä yhdysnimiä kuin vaikkapa Anne-Mari tai Juha-Pekka?

Lue lisää >>

Ajanlaskua sananlaskuissa

Vuosi, kuukausi, viikko, vuorokausi, tunti, minuutti... Ihminen elää ajassa, ja ajan kuluminen määrittää meidän kaikkien elämää. Ajan olemus on mysteeri, jota ihminen on pohtinut vuosituhansien ajan. Jo Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa (Saarn. 3: 1–8) todetaan, että kaikella on aikansa:

Lue lisää >>

Eino Leinon päivä on runon ja suven päivä

Eino Leinon (1878–1926) kuolemasta on kulunut tänä vuonna 90 vuotta, mutta hän on säilyttänyt asemansa suomalaisten rakastetuimpien runoilijoiden joukossa. Heinäkuun alussa hänen merkkipäivänsä 6.7. kunniaksi pidetään eri puolilla Suomea runoiltoja, kirjanäyttelyitä ja konsertteja. Samalla voi juhlia myös yleisesti runoutta ja Suomen kesää.

Lue lisää >>

Juhannus ja keskikesän päivä

Olemme lähestymässä kesäpäivänseisausta, joka on tänä vuonna 21.6. klo 1.34. Tällöin Aurinko saavuttaa pohjoisen kääntöpiirin. Aurinko on silloin pohjoisimmillaan taivaalla. Suomessa päivä on pisimmillään ja yö lyhimmillään, jos yötä edes on. Hieman Kemin eteläpuolella kulkee yöttömän yön raja. Tämän rajan kohdalla Aurinko, tai tarkemmin Auringon yläreuna,  ei yhtenä yönä laske horisontin alle. Pohjoisemmaksi siirryttäessä tällaisten öiden määrä kasvaa.

Lue lisää >>

Flooran päivä – ylioppilaiden keväinen juhlapäivä

Toukokuussa on kaksi perinteistä ylioppilaiden juhlapäivää: vappu 1.5. ja Flooran päivä 13.5. Näistä vappu on nykyisin yleinen vapaapäivä ja virallinen liputuspäivä, kun taas Flooran päivä on tavallinen kalenteripäivä, naisennimien Floora ja Kukka nimipäivä. Opiskelijoiden juhlinta keskittyy nykyään vapunaattoon ja vappupäivään, mutta Flooran päivääkään ei ole täysin unohdettu. Kumpi näistä on se alkuperäinen ylioppilaiden kevätjuhlan päivä?

Lue lisää >>

Login Form