logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Eurooppa juhlii toukokuun yhdeksäntenä

Keskiviikkona 9. toukokuuta nousevat jälleen liput salkoon Euroopan kunniaksi. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenmaa vuodesta 1995, mutta Eurooppa-päivä lisättiin meillä kalenterin merkkipäiviin vasta vuonna 2003, Eurooppalainen Suomi ry:n ehdotuksesta. Eurooppa-päivää oli esitetty vietettäväksi EU:n jäsenmaissa jo Milanon huippukokouksessa vuonna 1985.

Lue lisää >>

Huhtikuussa liputetaan Mikael Agricolalle

Yhdeksäntenä huhtikuuta vietämme Agricolan päivää, joka on Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Se on ollut almanakassa vuodesta 1978 saakka. Päivällä on lisämääre ”suomen kielen päivä”. Päivämäärä 9.4. on Mikael Agricolan kuolinpäivä vuodelta 1577.

Lue lisää >>

Maaliskuu maata näyttää

Tämänkertainen blogi on neljäs osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Edellisissä blogeissa on käsitelty tammikuuta ("Tammikuu on talven napa"), huhtikuuta ("Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita"), heinäkuuta ("Heinäkuussa heinäntekoon") ja lokakuuta ("Lokakuussa on lokaa"). Maaliskuun jälkeen käsitellään kesäkuun blogissa kesäkuun nimeä.

Lue lisää >>

Eesti 100 – Itsenäisen Viron kansallinen kalenteri

Tänä vuonna on virolaisten vuoro juhlia itsenäistymisensä satavuotisjuhlaa – samoin kuin Latvian, Liettuan ja Puolankin. 24. helmikuuta on Viron tasavallan vuosipäivä (Eesti Vabariigi aastapäev), jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Viro julistettiin itsenäiseksi vuonna 1918. Lisäksi Virossa vietetään jälleenitsenäistymisen päivää (taasiseseisvumispäev) 20. elokuuta. Vuonna 1991, tuona päivänä, Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi ja irtautui vuonna 1944 alkaneesta neuvostovallasta. 

Lue lisää >>

200 vuotta Zachris Topeliuksen syntymästä

Mitä mieleesi nousee, kun kuulet nimen Topelius? Ehkä Välskärin kertomukset tai Maamme-kirja, ehkä Sylvian joululaulu tai Kesäpäivä Kangasalla, ehkä sadut Adalmiinan helmi ja Koivu ja tähti? Nämä kaikki teokset ovat Topeliuksen käsialaa, mutta hänen laaja elämäntyönsä käsitti hurjan paljon muutakin.

Lue lisää >>

Joulukuun kuudes: Linnassa ja sen ulkopuolella tapahtuu

Itsenäisyyspäivän hillitty juhlinta Suomessa on saanut nykyisen muotonsa kolmessa vaiheessa. Joulukuun 6. päivän perinne muotoutui 1920- ja 1930-luvulla. Sotien jälkeen päivästä tuli Suomen valtiollisen olemuksen tärkein juhla. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana itsenäisyyttä juhlitaan yhä karnevalistisemmin. Kaikki kerrostumat ovat läsnä vuonna 2017.

Lue lisää >>

Isien oma päivä

Marraskuun toisena sunnuntaina vietetään Suomessa isänpäivää. Silloin nostetaan liput salkoon kaikkien isien kunniaksi. Tänä vuonna isänpäivän ajankohta on 12. marraskuuta.

Idea isänpäivän viettämisestä syntyi aikanaan Yhdysvalloissa äitienpäivän vieton vakiinnuttua. Se ei kuitenkaan herättänyt siellä yhtä suurta innostusta kuin äitienpäivä, eikä päivämäärästäkään päästy yksimielisyyteen. Pohjoismaissa ajatus isille omistetun päivän vietosta alkoi saada kannatusta 1940-luvulla. Kauppiaat ehdottivat isänpäivän ajankohdaksi marraskuuta, jolloin myymälöissä oli hiljaista ennen joulumyynnin alkua. Suomessa päivän vietto yleistyi vähitellen 1960-luvulla.

Lue lisää >>

Lokakuussa on lokaa

Tämänkertainen blogi on neljäs osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Edellisissä blogeissa on käsitelty tammikuuta ("Tammikuu on talven napa"), helmikuuta ("Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita") ja heinäkuuta ("Heinäkuussa heinäntekoon"). Lokakuun jälkeen käsitellään maaliskuun 2018 blogissa maaliskuun nimeä.

Lue lisää >>

Pistekirjoitusalmanakka täydentää almanakkaperheen

Ensimmäiset Yliopiston almanakan lämpimäiset ovat saapuneet Almanakkatoimistoon, ja pian ne ovat myynnissä myös kirjakaupoissa, R-Kioskeissa ja päivittäistavarakaupoissa. Vuosi 2018 saa tulla!

Almanakka on saatavilla tuttuun tapaan paperisena suomen- ja ruotsinkielisenä taskuversiona sekä suomeksi isotekstisenä A4-kokoisena. Muutaman vuoden suomenkielinen Yliopiston almanakka on ollut saatavilla myös mobiiliversiona.

Harva kuitenkaan tietää, että almanakka julkaistaan myös muunlaisina versioina: verkosta kuunneltavana Luetus-julkaisuna, äänijulkaisuna ja pistekirjoituksella toimitettuna. Näiden harvinaisempien almanakkaversioiden sisältö on hiukan paperialmanakkaa niukempi ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti näkövammaisille käyttäjille.

Lue lisää >>

Lippu juhlistaa 100-vuotiasta Suomea

Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi saadaan tänä vuonna nauttia monenlaisista tapahtumista ja tempauksista. Kansallissymboli Suomen lippu on vahvasti mukana juhlavuodessa. Lipusta ja vaakunasta vastaava sisäministeriö suosittelee suomalaisille liputtamista muinakin kuin virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä: kansalainen saa liputtaa aina, kun siihen on omasta mielestä aihetta. Olisiko äidin 50-vuotisjuhlissa tai pojan rippijuhlapäivänä syytä vetää lippu salkoon? Ilman muuta!

Lue lisää >>

Login Form