logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Uusivuosi on kiinalaisen kalenterin merkittävin juhla

Perinteisen kiinalaisen ajanlaskun mukaan vuosi alkaa kuukalenterin ensimmäisenä päivänä eli talvipäivänseisauksen jälkeisen toisen uudenkuun päivänä. Yliopiston almanakasta voimme tarkistaa, että talvipäivänseisauksen 21.12.2021 jälkeen ensimmäinen uudenkuun päivä oli 2.1.2022 ja toinen uudenkuun päivä on 1.2.2022. Niinpä 31.1. vietetään kiinalaisen uudenvuoden aattoa ja 1.2. alkaa uusi vuosi kiinalaisen kalenterin mukaan.

Lue lisää >>

Uruguayssa joulupäivä on perheenpäivä ja loppiainen lastenpäivä

Etelä-Amerikassa sijaitseva Uruguay ei ole suomalaisille kovinkaan tuttu maa. Maa tuli suomalaisille tunnetuksi, kun Metsä-Botnia käynnisti sittemmin UPM-Kymmenen omistukseen siirtyneen sellutehtaan Uruguayn länsiosassa sijaitsevassa Fray Bentosin kaupungissa.

Lue lisää >>

Jakoaikana eletään vanhan ja uuden vuoden välissä

Vanhassa suomalaisessa ajanlaskussa vuosi päättyi, kun maanviljelystyöt saatiin päätökseen ja karja siirrettiin laitumilta navettaan. Sitten vietettiin kekriä, sadonkorjuujuhlaa, joka oli kansan parissa vuoden suurin juhla.

Lue lisää >>

Pyhällä Birgitalla on Suomessa tuhansittain kaimoja

Lokakuun 7. päivällä on suomalaisessa kalenterissa kuusi naisennimeä: Pirjo, Pirkko, Birgitta, Pipsa, Piritta ja Pirita. Suomenruotsalaisessa kalenterissa ovat taas samalla päivällä nimet Birgitta, Brita, Birgit, Britta ja Britt. Näiden kaikkien taustalla on 1300-luvulla elänyt pyhä Birgitta eli Birgitta Birgerintytär, yksi Pohjoismaiden historian tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista naisista. 7.10. on pyhän Birgitan kirkollinen muistopäivä, joka on sekä hänen syntymäpäivänsä että hänen pyhimykseksi julistamisensa vuosipäivä (1391). Birgitta syntyi vuonna 1303 ja kuoli vuonna 1373.

Lue lisää >>

Keisarin syntymäpäivä, vuoripäivä ja muut japanilaisen kalenterin merkkipäivät

Japanilaisen kalenterin merkkipäivälistassa on tuttuja piirteitä, mutta löytyy sieltä muutamia erikoisuuksiakin. Vaikka nykyinen vapaapäiväsäännöstö on vuodelta 1948, perustuvat useat juhlapäivät aikaisemmin vallinneisiin pyhäpäiviin. Lisäksi Japanissa on käytössä ns. in lieu -käytäntö, jonka mukaan viikonlopuksi osuva pyhäpäivä antaa seuraavan arkipäivän, yleensä maanantain, vapaapäiväksi. Lisäksi käytössä on sääntö, jonka mukaan kahden pyhäpäivän välissä oleva arkipäivä muuttuu aina vapaapäiväksi.

Lue lisää >>

Suomalainen luonto pääsi kalenteriin – vuonna 2023 myös liputuspäivänä

Laineiden loiske venematkalla saareen. Mäntykankaan tuoksu kävellessä metsäpolkua hellepäivänä. Virkistävä uintihetki mökkirannassa ja rauhoittava iltapulahdus mereen kaupungin uimarannalla. Tässä viime viikkojen luontoelämyksiäni tutussa, kauniissa, elvyttävässä suomalaisessa luonnossa. Olen osa suurta pohjoista ihmisjoukkoa, joka nauttii luonnosta ja kokee sen lisäävän hyvinvointia.

Lue lisää >>

Satujen ystävillä Sadun päivä, lahjatavaraliikkeillä Lahjan päivä – Nimipäivät teemapäivinä

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on monia suomenkielisiä nimiä, jotka pohjautuvat tavallisiin suomen kielen sanoihin, kuten vaikkapa Laina tai Valo. Tällaiset nimipäivät ovat houkutelleet eri tahoja järjestämään teemapäiviä, jotka kytkeytyvät jollain lailla näiden nimien merkitykseen. Esittelen tässä niistä kuusi, kalenterin aikajärjestyksessä:

Lue lisää >>

Kuningattaren syntymäpäivä ja muut Ison-Britannian juhlapäivät

Ison-Britannian kansalliset juhlapäivät, jotka ovat myös yleisiä vapaapäiviä, voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Osa juhlapäivistä on kytketty kalenteriin siten, että ne ovat aina arkipäiviä. Osa juhlapäivistä on taas sidottu tiettyyn päivämäärään. Tällaisiin kiinteällä päivällä oleviin juhlapäiviin sovelletaan ns. in lieu -käytäntöä, jonka mukaan viikonlopuksi osuva juhlapäivä siirtyy vapaapäivänä vietettäväksi seuraavaan arkipäivään. Lisäksi Ison-Britannian juhlapäivistä monet ovat valtakunnallisia, eli koko valtakunta viettää niitä, mutta Skotlannilla, Pohjois-Irlannilla, Englannilla ja Walesilla on myös omia vapaapäiviä.

Lue lisää >>

Kevätkesän juhlia kirkollisessa ja maallisessa perinteessä

Kristillisessä kirkossa on kolme keväistä pyhäpäivää, jotka osuvat vuonna 2021 kaikki toukokuulle. 13.5. on helatorstai, siitä kymmenen päivän kuluttua 23.5. helluntai, josta taas viikon kuluttua Pyhän Kolminaisuuden päivä. Tuttuja päiviä, mutta miksi niitä oikeastaan vietetään? Päivät ovat kaikki sidoksissa pääsiäiseen, ja kuten monet muutkin kalenterimme pyhäpäivät, myös nämä kolme juhlapyhää ovat olleet tärkeitä maallisia merkkipäiviä.

Lue lisää >>

Suomi 100 vuotta Itä-Euroopan ajassa

Toukokuun alussa Suomi viettää satavuotisjuhlia. Vapunpäivänä 2021 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Suomi siirtyi käyttämään aikavyöhykeaikaa. Käyn tässä blogissa läpi Suomen käytössä olevan ajan historiaa.

Lue lisää >>

Login Form