logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Erkki, Kalle ja Ulla – Ruotsin hallitsijat suomalaisessa almanakassa

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on useita hallitsijoilta saatuja nimiä. Vanhimmat niistä ovat peräisin Raamatusta, jopa tuhansien vuosien takaa. Esimerkiksi nimien Taavi, Taavetti ja Daavid (30.12.), Salomo ja Salomon (8.6.) sekä Sauli ja Saul (27.3.) taustalla ovat Israelin kuninkaat Daavid, Salomo ja Saul. Nimet Aku, Aukusti ja August (7.1.) viittaavat taas jouluevankeliumistakin tuttuun Rooman keisari Augustukseen.

Kuninkaallisia nimiä on saatu almanakkaamme myös katolisen kirkon pyhimyksiltä. Esimerkiksi nimien Konsta, Kosti ja Konstantin (21.5.) taustalla on ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus I Suuri (n. 272–337 jKr.), joka vakiinnutti kristinuskon aseman Rooman valtakunnassa. Almanakkanimet Kalle, Kaarlo ja Kaarle (28.1.) sekä Mauno ja Maunu (19.8.) viittaavat taas monien tämännimisten kuninkaiden ja kirkonmiesten ohella etenkin varhaiskeskiajan Euroopan suurimpaan hallitsijaan Kaarle Suureen (Carolus Magnus, 742–814 jKr.).

Keskiajan pyhimyskuninkaat

Vahvin vaikutus almanakkaamme on kuitenkin ollut pohjoismaisilla kuninkaallisilla. Jo Turun keskiaikaisessa pyhimyskalenterissa mainittiin marttyyreinä kuolleet pyhimyskuninkaat Ruotsin Eerik Pyhä eli Eerik IX (kuninkaana n. 1156–1160), Norjan Olavi Pyhä (1015–1030) ja Tanskan Knuut Pyhä (n. 1080–1086).

Suomeen ristiretken tehneen Eerik-kuninkaan muistona ovat almanakassamme nykyäänkin 18.5. miehennimet Erkki, Eero, Eerik, Erkka ja Eerikki sekä naisennimi Eerika. Eerik on ollut almanakassamme myös kirjoitusasuissa Ericus, Eric ja Erich. Mikael Agricolan Rukouskirjan (1544) kalenterissa oli taas merkintä Ericki Kuningas. Varsinkin Erkki ja Eero ovat olleet Suomessa suosittuja miehennimiä. Erkki-nimisiä miehiä on nykyväestössäkin lähes 34 000 ja Eero-nimisiä lähes 26 000.

Norjan Olavi Pyhän muistoa almanakassamme vaalivat Olli, Olavi, Oula, Uolevi ja Uoti (29.7.). Olavi on ollut Suomessa yleisimpiä miestennimiä, jota kantaa nykyäänkin ensimmäisenä tai jälkimmäisenä etunimenään yli 143 000 miestä. Nimen suosiota on selitetty sillä, että keskiajalla monet kirkoistamme nimettiin Pyhän Olavin mukaan. Suomalaisessa almanakassa tämä nimi on ollut eri aikoina asuissa Olaus, Olavus, Olavos, Olof ja Olawi, vuodesta 1908 muodossa Olavi. Norjassa Olav on ollut kuninkaannimenä käytössä myöhemminkin. Viimeksi norjalaisilla oli kuningas Olav V vuosina 1957–1991.

Tanskan Knuut-kuninkaan perillinen almanakassamme on taas Nuutti. Nuutti-nimisiä miehiä elää Suomessa nykyään lähes 2700.

Ruotsin hoviväkeä kalenteriin 1700-luvulla

koosteVasemmalla kuningas Kustaa Vaasa (David Frumerie Jakob Binckin teoksen mukaan, Nationalmuseum). Keskellä kuningatar Ulriika Eleonoora (Georg Desmarées, Nationalmuseum). Oikealla kuningas Adolf Fredrik (Tuntematon taiteilija, Nationalmuseum).

Suomalaiseen kalenteriin lisättiin 1700-luvulla, Ruotsi-Suomen aikana, useita maan hallitsijaperheiden nimiä. Näin almanakkaan saatiin esimerkiksi vuonna 1721 Ulrikan päivä (4.7.) silloisen kuningatar Ulriika Eleonooran mukaan, vuonna 1750 Adolfin päivä (23.6.) kruununprinssi Adolf Fredrikin mukaan ja vuonna 1774 Gustavin päivä (6.6.) Kustaa Vaasan mukaan. Nykyisessä almanakassamme ovat näiden perillisinä Ulla (4.7.), Aatu, Aatto ja Aadolf (23.6.) sekä Kyösti, Kustaa ja Kustavi (6.6.). Myös Loviisa (25.8.) ja Vilhelmiina (26.5.) omaksuttiin almanakkaamme 1700-luvulla Ruotsi-Suomen hovista. Nimet sijoitettiin yleensä näiden henkilöiden syntymäpäivien tai kruunajaispäivien kohdalle. Vilhelmiinan päivällä ovat nykyään myös Minna, Vilma, Miina, Mimmi ja Minni.

Vuodesta 1727 vuoteen 2009 suomalaisessa almanakassa oli merkittynä marraskuun 6. päivälle kuninkaallinen nimipäivä Kustaa Aadolf. Nimi viittasi kuningas Kustaa II Aadolfiin, joka kaatui Lützenin taistelussa 6.11.1632. Tätä päivää on Suomessa vietetty vuodesta 1908 suomenruotsalaisten omana juhlapäivänä. Vuonna 1979 päivä sai almanakassa lipunkuvan ja seuraavana vuonna lisäksi merkinnän Svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä. Vuodesta 2010 lähtien tällä päivällä on ollut merkintä Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä. Kustaa Aadolf poistettiin almanakasta nimipäivänimenä yksinkertaisesti siksi, että kalenterissa olivat jo ennestään sekä Kustaa (6.6.) että Aadolf (23.6.). Vuonna 2015 tälle päivälle sijoitettiin nimi Mimosa.

Nykykuninkaallisten nimipäivät

20191007 Tre generationer FotoSandra Birgersdotter Ek Kungl.HovstaternaKuningas Kaarle XVI Kustaa, kruununprinsessa Viktoria ja prinsessa Estelle (kuva: Sandra Birgersdotter Ek, Kungl. Hovstaterna)Entä sitten Ruotsin nykyinen hallitsijaperhe? Almanakastamme löytyvät yhä kuningas Kaarle XVI Kustaan perinteikkäät nimet, joiden taustalla ovat Kaarle Suuri ja Kustaa Vaasa. Päivä 28.1. on nimien Kalle, Kaarlo ja Kaarle (sekä Mies) nimipäivä, ja Ruotsin kansallispäivä 6.6. on nimien Kyösti, Kustaa ja Kustavi päivä. Saksalaistaustaisen kuningatar Silvian nimi ei sen sijaan ole suomalaiseen almanakkaan päätynyt. Kruununprinsessa Victorian nimi löytyy vain suomenruotsalaisesta kalenterista muodossa Viktoria (22.3.).

Suomen nykyväestössä Kalle on etunimenä hieman yli 18 000:lla suomalaismiehellä, Kaarlo lähes 9500:lla ja Kaarle yli 1600:lla. Silvia-nimisiä naisia on maassamme lähes tuhat ja Viktoria- tai Victoria-nimisiä hieman yli 4800. Kuten tiedetään, Ruotsissa on Suomen tapaan vahva nimipäiväperinne. Niinpä kuninkaan, kuningattaren ja kruununprinsessan nimipäivät – samoin kuin heidän syntymäpäivänsä – ovat maassa virallisia liputuspäiviä. Karl-nimen nimipäivä on Ruotsissa 28.1., Silvian 8.8. ja Viktorian 12.3.

Nimenkantajien määrät on saatu Avoindata.fi-palvelussa olevista Digi- ja väestötietoviraston etunimitilastoista (rekisteritilanne 5.2.2020).

Kirjoittaja on nimistöntutkimuksen dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja.

Ortodoksisista nimipäivistä ja Synaksarion-teossarjasta

Almanakkatoimistoon tulee välillä kyselyjä ortodoksisista nimipäivistä. Erityisesti ihmetellään sitä, miksi sama nimi voi esiintyä nimilistassa monta kertaa. Esimerkiksi suomalaisessa nimipäiväkalenterissa Johannes-nimi esiintyy vain kerran (24.6.), mutta ortodoksisessa nimilistassa se esiintyy 36 kertaa. Välillä soittajat ovat pohtineet sitä, miten ”kahvi ja pulla riittää”, kun nimipäiviä on niin useasti. Ortodoksinen nimipäiväkalenteri on luonteeltaan erilainen kuin suomalainen tai suomenruotsalainen nimipäiväkalenteri. Tarkastellaan seuraavaksi tarkemmin ortodoksista kalenteria.

Lue lisää >>

Almanakka kansaa sivistämässä

“Ei liene kuitenkaan yhtään kirjaa, joka leviäisi laajemmalle, kuin almanakka. Harwa se koti ollee, jonne ei se pääse, ja harwaa kirjaa niin usein tarkastellaan kuin sitä. Sentähden on siinä olewilla kirjoituksilla, jos millään, waikutusta, eikä ole suinkaan wähäpätöinen asia, mitä siihen painetaan niin monen nähtäwäksi. Almanakan tekijät näkywät sitä ymmärtäwänki, sillä säännöllisesti on siinä joka wuosi opettawaisia kirjoituksia, jotka epäilemättä owat paljonkin hywää aikaansaaneet suuressa lukijapiirissään.”
Väinämöinen 1.3.1900

Lue lisää >>

Rooman imperaattorit ja keisarit kuukausien nimissä

Tämänkertainen blogi on 13. osa kuukausien nimiä käsittelevässä sarjassa. Aikaisemmissa blogeissa on käsitelty nykyisten kuukausiennimien taustoja. Nyt tarkastellaan Rooman imperaattorien, ja myöhemmin keisarien, intoa nimetä kuukausia itsensä mukaan. Muutamiin tapauksiin olen viitannut aiemmin julkaistuissa blogeissani, mutta tässä ne on nyt koottu kaikki ”yksiin kansiin”.

Lue lisää >>

Marian ilmestyspäivästä on yhdeksän kuukautta jouluun

”Ajan tasalla – Suomalainen kalenteri tänään” on tietokirja, jonka Yliopiston almanakkatoimiston asiantuntijat Onerva Ollila, Asko Palviainen ja Minna Saarelma-Paukkala julkaisivat viime syksynä (Otava 2019). Teoksessa kerrotaan niin ajanlaskun historiasta kuin suomalaisen kalenterin pyhäpäivistä ja muista merkkipäivistä. Julkaisemme nyt maaliskuun blogina Minna Saarelma-Paukkalan kirjoittaman luvun, jossa käsitellään Marian ilmestyspäivää. Vuonna 2020 Marian ilmestyspäivä on sunnuntaina 22. maaliskuuta.

”Maria, Herran piikanen…” Suomalaisessa kalenterissa on maaliskuussa Marian ilmestyspäivä. Se on pääsiäistä edeltävään paastonaikaan sijoittuva pyhäpäivä, joka kuuluu kuitenkin joulun pyhiin. Marian ilmestyspäivän aiheena on enkeli Gabrielin vierailu neitsyt Marian luona. Enkeli ilmoitti silloin Marialle, että hänestä tulee Jeesuksen äiti. Marian päivä on siksi yhdeksän kuukautta ennen joulua.

Lue lisää >>

Ajasta allakkaan -näyttely sukeltaa ajanlaskun maailmaan

Observatorion näyttelyhuoneen lasivitriineihin on aseteltu vanhoja ja uusia suomalaisia kalentereita. Esillä on niin tavallisia tasku- ja seinäkalentereita kuin erikoisempia kalenterituotteita, kuten pyyhekalenteri ja posliininen kalenterirasia. Seinällä riippuu puinen kalenterisauva, jollaisia suomalaiset käyttivät ennen kuin painetut almanakat yleistyivät. Tietokoneen näytöltä löytyy runsaasti lisätietoa niin ajanlaskun perusteista ja suomalaisen almanakan vaiheista kuin vaikkapa muinaisten roomalaisten, kiinalaisten tai maya-kansan kalentereista. 

Tammikuun 16. päivänä avattiin Helsingin observatoriolla uusi kalenteriaiheinen pienoisnäyttely Ajasta allakkaan, joka on avoinna elokuun 2021 loppuun saakka. Tällaisia ajanlaskuun ja kalentereihin liittyviä näyttelyitä ei Suomessa ole kovin usein ollut tarjolla. Vuonna 2005, jolloin suomalainen almanakka täytti 300 vuotta, Yliopiston almanakkatoimisto järjesti pienen kalenterinäyttelyn Helsingin Postitalolla. Tuolloin Suomen postilaitos julkaisi myös taiteilija Kaisu Klemetin suunnitteleman postimerkin juhlavuoden kunniaksi. Espoossa sijaitseva Suomen kellomuseo on erikoistunut mekaanisiin kelloihin, ja sielläkin on toisinaan ollut esillä myös muita ajan mittaamiseen käytettyjä välineitä – kuten kalentereita.

Lue lisää >>

Vuoden ja vuosikymmenen vaihtumisesta

Nyt koko maapallo on siirtynyt uuteen vuoteen. Siirtymä vei kaikkiaan 26 tuntia. Miksi se ei vienyt 24 tuntia? Tutkitaan tätä seuraavaksi.

Lue lisää >>

Talvikuusta tuli joulukuu

Tämänkertainen blogi on 12. ja samalla viimeinen osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Toissa vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Viime vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu), syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn) ja marraskuuta (Maa martona makaa). Tänä vuonna on käsitelty helmikuuta (Helmikuussa on puissa jäähelmiä), toukokuuta (Toukokuussa tehdään toukotöitä) ja elokuuta (Elonkorjuuta elokuussa).

Lue lisää >>

Marraskuun pyhät päivät

Juuri päättyneellä lokakuulla (2019) oli kalenterissa neljä sunnuntaita, joilla on sellaiset ehkä hieman mielikuvituksettomat nimet kuin 17. sunnuntai helluntaista, 18. sunnuntai helluntaista, 19. sunnuntai helluntaista ja 20. sunnuntai helluntaista. Marraskuun pyhäpäivät näyttävät sen sijaan kiinnostavammilta. Lauantaina 2.11. on pyhäinpäivä ja sunnuntaina 3.11. taas 21. sunnuntai helluntaista, mutta sunnuntai 10.11. on uskonpuhdistuksen muistopäivä, 17.11. valvomisen sunnuntai ja 24.11. tuomiosunnuntai. Mitä näiden pyhäpäivien nimet tarkoittavat?

Lue lisää >>

Vanhoja kalentereita ”tuntien kirjoissa”

Ennen painettuja almanakkoja kalenterit olivat harvojen ulottuvissa. Kirjoja tuotettiin kuitenkin ennen kirjapainotaitoakin, ja keskiaikaisissa käsinkirjoitetuissa ja -koristelluissa hengellisissä teoksissa oli usein myös kalenteriaineistoa.

Lue lisää >>

Login Form