logo

Aikavisa 2000

Toimitamme ohessa viestimien vapaaseen käyttöön, esimerkiksi lehdessä julkaistavaksi, pienen aika-aiheisen tietokilpailun. Vastaukset kannattanee julkaista eri sivulla kuin kysymykset. Alla koristekuva vapaasti käytettäväksi visan yhteydessä. 

Hyvää syksynjatkoa!

Yliopiston almanakkatoimisto 

[koristeaurinko eps-tiedostona]

Uuden vuosituhannen kunniaksi tarjoamme kymmenen kiperää kysymystä ajanlaskusta. Vastaukset löytyvät alta. Kysymykset ja vastaukset on poimittu Heikki Ojan Aikakirjasta, joka on juuri ilmestynyt Otavan kustantamana. 

  1. Onko vuosi 2000 karkausvuosi?
  2. Kuinka suuri osa ihmiskuntaa viettää ensi vuonna vuotta 2000?
  3. Syyskuussa 1999 alkaa jossakin päin maailmaa vuosi 7507. Missä?
  4. Mikä on vuoden pisin kuukausi?
  5. Onko uudenvuodenpäivä liputuspäivä?
  6. Kenen nimipäivä on ystävänpäivänä 14.2.?
  7. Minä vuonna Suomessa käytettiin ensimmäisen kerran kesäaikaa?
  8. Karkauspäivä on helmikuussa. Mutta monesko päivä helmikuuta se on?
  9. Minä vuonna Jeesus syntyi?
  10. Alkaako kolmas vuosituhat vuoden 2000 alussa?

 

Aikavisan vastaukset:

  1. Kyllä on. Täysistä vuosisadoista ovat karkausvuosia 400:lla jaolliset vuodet, muut eivät. Niinpä 1900 ei ollut karkausvuosi, 2000 on ja 2100 taas ei ole.
  2. Noin puolet. Maapallon kuudesta miljardista ihmisestä noin puolet käyttää länsimaista kalenteria, toinen puoli islamilaista, intialaista tai muuta kalenteria, jossa on menossa muunnumeroinen vuosi.
  3. Venäjän kirkon piirissä. Vanha ortodoksinen kirkko laskee aikaa maapallon luomisesta, jonka on arveltu tapahtuneen runsaat 7500 vuotta sitten.
  4. Lokakuu. Aikaisemmin kaikki 31-päiväiset kuukaudet olivat yhtä pitkiä, mutta nykyään kesäaika päättyy lokakuussa. Yksi tunti eletään kahteen kertaan, ja siksi lokakuu on tuntia muita pitempi.
  5. Vuonna 2000 se on. Sisäasiainministeriö suosittaa yleistä liputusta uuden tuhatluvun kunniaksi 1.1.2000.
  6. Aikaisemmin pelkän Voiton, mutta ensi vuodesta alkaen myös Valentinin. Muissa maissa ystävänpäivä tunnetaan Valentinin päivänä, ja Helsingin yliopisto palauttaa vanhan nimen taas kunniaansa.
  7. Toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942. Pysyvästi kesäaika on meillä ollut käytössä vuodesta 1981 alkaen.
  8. Helmikuun viimeinen päivä. Aiemmin karkauspäivä oli vanhalla paikallaan 24.2., mutta vuodesta 2000 alkaen karkauspäivä on 29.2.
  9. Tarkkaa vuotta ei tiedetä, mutta todennäköisesti 2-7 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
  10. Tarkkaan ottaen ei ala. Ajanlaskumme alkoi vuoden 1 alusta, ja siksi kolmas vuosituhat alkaa vuoden 2001 alusta. Mutta juhliminen on aivan paikallaan jo ensi vuodenvaihteessa, kun 1999 vaihtuu pyöreäksi 2000:ksi.

Lisätietoja ajanlaskusta ja kalentereista:

Yliopiston almanakkatoimisto, puh. (09) 1912 2942, sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Login Form