logo

Julkaisut | Publikationer | Publications

Yliopiston almanakan huima historia nyt verkossa

1300-luvulta nykypäivään

Keltakantinen Yliopiston almanakka on jokavuotinen bestseller yli 100 000 kappaleen painoksella. Almanakka on ilmestynyt yli kolmensadan vuoden ajan. Almanakan kaikki vanhat vuosikerrat on nyt saatu suuren yleisön luettavaksi internetiin.

Yliopiston almanakka on ilmestynyt suomenkielisenä vuodesta 1705 ja ruotsinkielisenä jo 1600-luvulta alkaen.

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on saanut valmiiksi monivuotisen hankkeen, kun kaikkien tallessa olevien suomalaisalmanakkojen kalenteriosuudet on saatu verkkoon. Tutkijat ja suuri yleisö voivat käydä sähköisessä almanakka-arkistossa tarkistamassa menneiden vuosikymmenien ja vuosisatojen päivämääriä.

Almanakkasivujen osoite on http://almanakka.helsinki.fi. Vanhimmat arkistosta löytyvät kalenterit ovat almanakan edeltäjiä, käsin kirjoitettuja sivuja 1300-luvulta, jolloin kirjapainotaitoa ei ollut edes vielä keksitty.

Joulunajan bestseller

Huippuvuosinaan Yliopiston almanakkaa painettiin eri versioina reilusti yli puoli miljoonaa kappaletta joka syksy, ja se oli kirjakaupoissa joulunajan ehdoton bestseller.

Yhteiskunnan muutokset ja kalenterikilpailu ovat pudottaneet painosmäärää, mutta edelleen Yliopiston almanakka on myydyin yksittäinen kalenteri. Yliopiston almanakka 2006 on juuri tullut kauppojen ja kioskien tiskille.

Rukouspäiväperinne jatkuu

Uuteen Yliopiston almanakkaan on merkittynä myös vuoden 2006 rukouspäivät. Rukouspäiviä on Suomessa vietetty jo satojen vuosien ajan, mutta perinteen jatkuminen oli pari vuotta sitten vaakalaudalla, kun maassamme astui voimaan uusi uskonnonvapauslaki.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela katsoi, että rukouspäiväperinne tulee säilyttää, mutta eduskunta kaatoi asiaa koskevan lakiesityksen.

Perinne ei kuitenkaan katkennut, mutta rukouspäivien valinta ja valmistelu siirtyi pois valtiovallalta. Vuodesta 2004 alkaen on rukouspäivien valmistelu tehty Suomen ekumeenisessa neuvostossa yhteistyössä tasavallan presidentin kanslian kanssa.

"Rukouspäiväperinteen säilyttäminen sai osakseen suomalaisten vahvan tuen", toteaa ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Jan Edström, joka kertoo rukouspäivien historiasta vastailmestyneessä Yliopiston almanakassa. Edströmin mukaan rukouspäivien teemat, mm. yhteys ja yhteisöllisyys, koti ja perhe, kiitollisuus ja rauha, ovat tärkeitä kaikille uskontokunnille, mutta eivät loukkaa uskonnottomiakaan.

Lisätietoja:

Rukouspäivistä: Pääsihteeri Jan Edström, Suomen ekumeeninen neuvosto, puh.(09) 1802370, sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Yliopiston almanakasta: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, puh. (09) 19122942, sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Login Form