logo

Julkaisut | Publikationer | Publications

Mainokset piristivät sadan vuoden takaista almanakkaa

Nykyään mainoksia tulvii joka tuutista. Toisin oli sata vuotta sitten. Silloin maalaismökin ainoat ilmoitukset saatettiin lukea joulun alla ostetusta almanakasta.

Suomalaisten almanakkojen historia ulottuu satojen vuosien taakse, ja aikanaan keltakantinen allakka levisi lähes joka kotiin.

Mainokset ilmestyivät suomalaiseen almanakkaan 1890-luvun alussa ja pysyivät siellä yli kahdeksankymmenen vuoden ajan. Sanoma- ja aikakauslehdet valtasivat 1900-luvulla almanakan aseman ilmoitusten levittäjänä, ja viimeiset mainokset esiintyivät almanakassa vuonna 1975.

Viime vuosisadan alkupuolella almanakan alussa ja lopussa, joskus kuukausiaukeamien välissäkin, oli kymmeniä sivuja ilmoituksia. Niissä mainostettiin pankkeja ja separaattoreita, vakuutuksia ja maatalouskoneita, pumpulilankaa ja hyönteispulveria.

Maasta taivaaseen kehuttiin mm. Nokia Osakeyhtiön suomalaisia kalosseja, Karl Fazerin Suklaati-, Karamelli- ja Marmelaatitehtaan parhaiksi tunnettuja tuotteita tai A.B. Rob. Huber O.Y.:n itsetoimivia karjan juottolaitteita.

Sama almanakka ilmestyy Suomessa edelleenkin, tosin ilman mainoksia. Nimi on muuttunut Yliopiston almanakaksi, mutta levikki on edelleen parhaiden bestsellerkirjojen luokkaa.

Vaikka mainokset ovat kadonneet, almanakka tarjoaa edelleen lukijoille yleissivistäviä artikkeleita. Vastikään ilmestyneessä Yliopiston almanakassa 2007 kerrotaan, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomen säähän, ja julkaistaan väkiluvut ja uusitut pinta-alatiedot jokaisesta Suomen 431 kunnasta.

Lisätietoja:

Yliopiston almanakkatoimisto, sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Leijonakello

Ehkä suosituin "allakkamainos" oli Leijona-kellon ilmoitus, jossa pikkupoika poseerasi isoissa saappaissa. Mainos on vuoden 1942 almanakasta.

Leijonakello 72 dpi harmaasävy jpg (140 kt)

Leijonakello 300 dpi CMYK jpg (1,2 Mt)

Login Form