Helsingin yliopiston almanakkatoimiston uudeksi johtajaksi on valittu dosentti Minna Saarelma-Paukkala. Edellinen johtaja, professori Heikki Oja, siirtyy vuodenvaihteessa eläkkeelle.
Saarelma-Paukkala on Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti, ja hän on jo parin vuoden ajan toiminut Suomen kalenterinimistön ylimpänä vaalijana professori Eero Kiviniemen jälkeen.
Saarelma-Paukkala siirtyy almanakkatoimistoon Suomen Lähetysseurasta, jossa hän on toiminut 2000-luvun alusta lähtien kustannusjohtajana. Saarelma-Paukkala ottaa hoitaakseen myös almanakkatoimiston emoyhtiön, Helsingin yliopiston Kehityspalvelut Oy:n toimitusjohtajan tehtävät.
Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on hyväksynyt romanien kansallispäivän 8.4. mukaan almanakkaan vuosikerrasta 2014 alkaen.
Päivämäärä 8.4. on saatu vuodelta 1971, jolloin Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi ja hyväksyttiin romanien oma lippu. Vuodesta 1990 lähtien kongressin avajaispäivää on vietetty romanien kansallispäivänä.
"Romanit ovat vakiintunut vähemmistö Suomessa ja romanikulttuuri on ollut tärkeä osa suomalaista kansankulttuuria satojen vuosien ajan", toteaa kansatieteen professori Hanna Snellman Helsingin yliopistosta. "Yhdenvertaisuuden nimessä myös romanit ansaitsevat oman päivänsä almanakkaan."
Viime keväänä pelättiin Helsingin yliopistossa hetken aikaa sitä, että perinteinen kansanalmanakka jää kokonaan ilmestymättä. Almanakan kustantaja Ajasto Osakeyhtiö oli sukeltanut syvälle velkasaneeraukseen, Viroon rakennettu uusi kalenteritehdas oli haettu konkurssiin ja Yliopiston almanakan sopimukset olivat aivan auki.
Viimeksi almanakka jäi ilmestymättä 1710-luvulla isonvihan aikaan, kun venäläiset olivat miehittäneet Suomen ja etenivät jo Ruotsin puolelle.
Kriisistä kuitenkin selvittiin. Loppukeväällä vanhan Ajaston raunioille perustettiin uuden saksalaisomistajan turvin Ajasto Paperproducts Oy, ja sitkeiden neuvottelujen jälkeen päästiin Yliopiston almanakastakin kesäkuussa sopimukseen.
Uusi kalenterivuosikerta 2010 on tullut kauppoihin, ja kaikissa kalentereissa käytetään nyt uudistettua nimipäiväluetteloa. Uudet nimet julkistettiin vuosi sitten, ja nyt ne ovat allakoissa kaikkien luettavissa.
Uusista allakkanimistä suosituin on tyttöjen puolella Peppi ja poikien puolella Lenni. Tämä käy ilmi vastailmestyneestä Yliopiston almanakasta 2010, jossa on julkaistu Top 50 -tilastot viime vuoden suosikkinimistä.
Aivan kärkeen Peppi ja Lenni eivät yllä, vaan tilastoissa jylläävät vanhat ja vakiintuneet allakkanimet. Tyttöjen puolella kolmen kärki on Emma, Ella ja Venla ja poikien puolella Onni, Eetu ja Veeti.
Jos perinteinen keltakantinen Yliopiston almanakka laskettaisiin tietokirjaksi, se olisi vuosittain myyntitilastojen kärjessä yli sadantuhannen kappaleen levikillään.
Suomen Kustannusyhdistys kirjasi viime talvena edellisvuoden myydyimmät tietokirjat. Ensimmäisenä oli vuoden 2007 Otavan Sääpäiväkirja 97300 kappaleen myynnillä ja toisena Sanoma Magazinesin Guinness World Records 2007, jota myytiin 57100 kappaletta, hivenen enemmän kuin kolmanneksi tullutta kestosuosikkia, Otavan Mitä-Missä-Milloin-kirjaa.
Suomen perinteikkäin kalenteri, Yliopiston almanakka, päihitti myyntimäärissä kaikki kirjasuosikit. Almanakan kustantajan Ajaston mukaan vuoden 2007 kalenteria myytiin reilusti yli 120 000 kappaletta.
Nykyään mainoksia tulvii joka tuutista. Toisin oli sata vuotta sitten. Silloin maalaismökin ainoat ilmoitukset saatettiin lukea joulun alla ostetusta almanakasta.
Suomalaisten almanakkojen historia ulottuu satojen vuosien taakse, ja aikanaan keltakantinen allakka levisi lähes joka kotiin.
Mainokset ilmestyivät suomalaiseen almanakkaan 1890-luvun alussa ja pysyivät siellä yli kahdeksankymmenen vuoden ajan. Sanoma- ja aikakauslehdet valtasivat 1900-luvulla almanakan aseman ilmoitusten levittäjänä, ja viimeiset mainokset esiintyivät almanakassa vuonna 1975.
Helsingin yliopisto on tehnyt päätöksen, että Minna Canthin päivä 19.3. merkitään vuodesta 2007 alkaen kalentereihin liputuspäiväksi.
Esitys uudesta liputuspäivästä tuli sisäasiainministeriöltä, joka on jo kolmena vuonna määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan maaliskuun 19. päivänä Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon kunniaksi. Koska liputuksesta oli saatu myönteistä palautetta, sisäministeriö teki Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle ehdotuksen, että päivä merkittäisiin kalentereihin.
Keltakantinen Yliopiston almanakka on jokavuotinen bestseller yli 100 000 kappaleen painoksella. Almanakka on ilmestynyt yli kolmensadan vuoden ajan. Almanakan kaikki vanhat vuosikerrat on nyt saatu suuren yleisön luettavaksi internetiin.
Yliopiston almanakka on ilmestynyt suomenkielisenä vuodesta 1705 ja ruotsinkielisenä jo 1600-luvulta alkaen.
Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on saanut valmiiksi monivuotisen hankkeen, kun kaikkien tallessa olevien suomalaisalmanakkojen kalenteriosuudet on saatu verkkoon. Tutkijat ja suuri yleisö voivat käydä sähköisessä almanakka-arkistossa tarkistamassa menneiden vuosikymmenien ja vuosisatojen päivämääriä.
Suomalainen almanakka täyttää pyöreitä vuosia. Vuonna 2005 tulee kuluneeksi kolmesataa vuotta siitä, kun meillä julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen almanakka. Ja vuonna 2008 tulee kuluneeksi kokonaista 400 vuotta ensimmäisen ruotsinkielisen almanakkamme ilmestymisestä.
Juhlavuoden kunniaksi posti julkaisee almanakka-aiheisen postimerkin, ja Yliopiston almanakan 2005 liitteenä on näytteitä almanakan monisatavuotisesta historiasta. Internetiin on saatu skannatuksi kaikki suomenkieliset almanakat 1700-luvulta nykypäivään.
Helsingin yliopisto on päättänyt merkitä saamelaisten kansallispäivän Yliopiston almanakkaan ja muihin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen. Saamelaisten kansallispäivää vietetään helmikuun 6. päivänä.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Omaa kansallispäivää saamelaiset ovat viettäneet jo kymmenkunta vuotta. Ehdotuksen kansallispäivän merkitsemisestä almanakkoihin teki Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.
"Oulun yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa saamen kieltä voi opiskella pääaineena, ja meille on annettu valtakunnallinen tehtävä saamen kielen ja kulttuurin hoitamiseksi Suomessa", toteaa Lajunen.