logo

Uusia liputuspäiviä kalenteriin vuonna 2023

Suomalaiseen kalenteriin lisätään vuonna 2023 kaksi uutta liputuspäivää: Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen lauantai) ja Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10. Molemmat ovat kalenterissa ns. vakiintuneita liputuspäiviä. Uudistuksen jälkeen suomalaisessa kalenterissa on seitsemän virallista, liputusasetuksessa mainittua liputuspäivää ja viisitoista vakiintunutta liputuspäivää.  

Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen lauantai) 

Suomen luonnon päivä merkittiin kalenteriin elokuun viimeiselle lauantaille vuonna 2020, mutta tuolloin ilman lipunkuvaa, koska päivän liputus ei vielä ollut vakiintunutta. Päivää esittivät jo vuonna 2016 kalenteriin Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto. Sisäministeriö suositteli tälle päivälle yleistä liputusta ensi kerran itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Presidenttipari veti lipun salkoon Teijon kansallispuistossa, ja myös valtiollisissa rakennuksissa liputettiin. Koska sisäministeriö on nyt jo viitenä vuonna antanut tälle päivälle liputussuosituksen, Helsingin yliopiston almanakkatoimisto päätti lisätä sille lipunkuvan kalenterivuodesta 2023 alkaen.

Suomen luonnon päivää on vietetty vuodesta 2013, ja sen merkeissä on järjestetty satoja yleisötapahtumia. Suomalaiset ovat juhlineet elokuista luontoa myös marjastamalla, kalastamalla ja metsässä patikoimalla, ja luontoteemaa on pidetty vahvasti esillä kouluissa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii Suomen luonnon päivän suojelijana.

Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10.

 Lokakuun ensimmäiselle päivälle merkitään vuonna 2023 kalenteriin uutena liputuspäivänä Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä. Sisäministeriö on vuodesta 2016 antanut tälle päivälle liputussuosituksen. Päivän tarkoituksena on muistaa Miina Sillanpään (4.6.1866–3.4.1952) elämäntyötä ja nostaa esille kansalaisvaikuttamisen merkitys yhteiskunnassa. Koska Sillanpään syntymäpäivä 4.6. on Suomessa puolustusvoimain lippujuhlan päivä, liputuspäiväksi valittiin 1.10., jolloin vuonna 1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki Suomen suuriruhtinaskunnassa. Miina Sillanpään päivää vietetään Suomessa myös Järjestöjen päivänä.

Miina Sillanpää oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, poliitikko ja naisasianainen, joka nousi köyhistä oloista ensimmäiseksi suomalaiseksi naisministeriksi. Hänet valittiin kansanedustajaksi vuonna 1907 yhdeksäntoista ensimmäisen naisen joukossa, ja hän toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana 38 vuoden ajan. Tannerin hallituksessa Sillanpää oli toisena sosiaaliministerinä 1926–1927. Lisäksi hän oli keskeinen toimija useissa naisjärjestöissä ja ensikotitoimintaa perustettaessa.

Lisätietoja:

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto: johtaja Minna Saarelma-Paukkala, p. 02941 22947, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sisäministeriö: erikoissuunnittelija Aino Tuovinen, p. 0295 488 317 / 050 4561 552,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Suomen luonnon päivä: viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, Metsähallitus, Luontopalvelut, p. 0400 425666, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Miina Sillanpään päivä: puheenjohtaja Virpi Dufva, Miina Sillanpään Seura, p. 050 3654664, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lue myös sisäministeriön tiedote.

Uusi Ajas­ta al­lak­kaan -näyt­te­ly Hel­sin­gin ob­ser­va­to­riol­la 16.1.2020–29.8.2021

Uusi pienoisnäyttely ”Ajasta allakkaan” avautuu Helsingin observatoriolla Tieteiden yönä torstaina 16.1.2020 klo 17.

Yliopiston almanakkatoimiston ja Observatorion yhteistyössä tekemä näyttely kertoo ikiaikoja ihmistä askarruttaneesta ajanlaskusta ja suomalaisen almanakan kiehtovista vaiheista. Näyttelyn yhteydessä järjestetään aiheesta myös luentosarja keväällä 2020.

Näyttely saa historialliset puitteet Tähtitorninvuorelle vuonna 1834 valmistuneesta observatoriorakennuksesta, jossa Yliopiston almanakkatoimisto perustettiin 25 vuotta sitten. Almanakkojen laatiminen on perinteisesti ollut tähtitieteilijöiden työtä. Ajanlaskua ja kalenterin vaiheita kuvittamaan on esillä riimusauvoja, almanakkoja eri ajoilta ja almanakkojen valistusartikkeleita havainnollistavia esineitä. Näyttely juhlistaa samalla vuoden 2020 kalenteriuudistusta, joka tuo almanakkaan jälleen uusia merkkipäiviä ja uusia nimiä. 

Tie­toa ajan­ku­lun seu­ran­nas­ta ja al­ma­nak­ko­jen kieh­to­vas­ta his­to­rias­ta

Ajan kulkua on varhaisista ajoista lähtien seurattu eri kulttuureissa Auringon liikkeen, Kuun vaiheiden ja vuodenaikojen mukaan. Ennen painettuja kalentereita käytettiin muun muassa puisia riimukalentereita. Ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi vuonna 1705. Suomalaisen kalenterin ylläpidosta vastaa Helsingin yliopisto.

Suomessa painetaan vuosittain noin 11 miljoonaa kalenteria eli kaksi kalenteria kansalaista kohden. Tarjolla on niin värikkäitä kuvakalentereita kuin erilaisia tasku-, pöytä- ja lompakkokalentereita. Valtaosa niistä sisältää tärkeiden kalenteripäivien ohella myös nimipäivätiedot. Lisäksi kalenterintekijöille on Almanakkatoimistosta saatavilla monenlaista tähtitieteellistä ja muuta aineistoa, kuten esimerkiksi tietoja tori- ja markkinapäivistä tai teemapäivistä ja tapahtumista.

Aikoinaan almanakoista on löytynyt myös esimerkiksi ennustuksia säähän ja moniin arkisiin askareisiin kuten kosimiseen ja kuppaukseen. Entä mistä kalenteri-sana tulee tai miten pääsiäisen ajankohta määräytyy? Mitähän tekemistä on almanakalla kamelin kanssa? Tämä kaikki selviää vierailemalla näyttelyssä.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään almanakkaluentosarja Helsingin observatoriolla lauantaisin klo 13.00 ja Tieteiden yönä 16.1. klo 18.15:

16.1. Asko Palviainen: Tähtitieteen merkitys almanakan synnyssä
8.2.   Heikki Oja: Keskiajan pyhimykset almanakassa
29.2. Asko Palviainen: Karkauspäivä ja ajanlaskun historiaa
14.3. Minna Saarelma-Paukkala: Suomalaisen kalenterin merkkipäivät ja kalenteriuudistus 2020
28.3. Minna Saarelma-Paukkala: Suomalaiset nimipäiväkalenterit ja nimipäiväuudistus 2020

Luennot ovat maksuttomia, mutta niille on ilmoittauduttava Helsingin observatorion verkkosivujen kautta.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Minna Saarelma-Paukkala, Almanakkatoimisto, puh. 02941 22947, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Päivi Harjunpää, Observatorio, 050 318 2422, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., www.observatorio.fi

Helsingin observatorio, Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki. Avoinna: to 12–20, pe-su 12–16. Pääsymaksut 8/6/4 e, maksutta Museokortilla. Helsingin observatorio on osa Helsingin yliopistomuseota.

Yliopiston almanakka ei ilmesty mobiilisovelluksena 2019

Helsingin yliopiston julkaisema Yliopiston almanakka on vuodesta 2016 lähtien ollut saatavilla myös mobiilisovelluksena niin Android- kuin iOS-käyttöjärjestelmille. Vuodelle 2019 tätä sovellusta ei kuitenkaan ole tulossa. Syynä tähän on Yliopiston almanakkatoimiston ja sovelluksen kehittäjän HiQ Finland Oy:n yhteistyön päättyminen. Paperinen Yliopiston almanakka 2019 sekä ruotsinkielinen Universitetsalmanackan 2019 ovat saatavilla tuttuun tapaan kirjakaupoista, R-kioskeista ja marketeista.

HiQ Finland Oy julkaisi Yliopiston almanakan mobiiliversion ensi kerran vuodelle 2018 ja on vastannut niin sovelluksen teknisestä toteutuksesta kuin sen myynnistä ja jakelusta. Yliopiston almanakkatoimisto luovutti sovelluksessa tarvittavan tietosisällön HiQ Finland Oy:n käyttöön ja osallistui tuotteen markkinointiin.

Vuoden 2018 sovelluksen teknisestä toimivuudesta ja sen myyntiin liittyvistä kysymyksistä vastaa HiQ Finland Oy, p. 09 4355 860, hiqfinland.fi/yritys

Yliopiston almanakan mobiilisovellus saatavilla Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille

Perinteinen Yliopiston almanakka on julkaistu vuodelle 2018 mobiiliversiona, joten sitä voi halutessaan lukea myös omalta älypuhelimelta. Vuoden 2018 almanakka julkaistiin tämän vuoden alussa Android-käyttöjärjestelmälle, ja sen hinta on 3,99 euroa. Sen sijaan iOS-versio valmistui teknisten haasteiden vuoksi vasta pääsiäisen alla. Siksi se jaetaan nyt asiakkaille poikkeuksellisesti ilmaiseksi.

"Yliopiston almanakan mobiilisovellus on selvästi tullut tarpeeseen. Sillä on jo tuhansia käyttäjiä, ja olemme saaneet paljon sovellukseen liittyvää palautetta ja kehittämistoiveita. Palautetta on tullut niin puhelimitse ja sähköpostitse kuin Facebookin kautta, ja olemme siitä kiitollisia", kertoo Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.

Mobile Means Oy:n alun perin luoma almanakkasovellus on ollut markkinoilla jo vuodesta 2013, mutta vuosikerrasta 2018 lähtien sovelluksen kehittäjänä toimii HiQ Finland Oy.

Yliopiston almanakan mobiiliversio sisältää suomalaiset ja suomenruotsalaiset nimipäivät, liputuspäivät, kalenterin merkkipäivät ja tärkeimmät pyhäpäivät sekä kirkollisten pyhien saarnatekstit. Sovelluksesta löytyy tietoa vuoden 2018 auringon- ja kuunpimennyksistä, auringon nousu- ja laskuajat valitulla paikkakunnalla sekä kuun vaiheet. Lisäksi siitä löytyvät paperiversiosta tutut ortodoksisen kirkon juhlapäivät sekä juutalainen ja islamilainen kalenteri. Mobiilialmanakassa on samoin tietoa nimenannosta ja liputuksesta, ja siihen on koottu vuoden 2018 tori- ja markkinapäivät sekä tapahtuma- ja teemakalenterit.

Mobiilisovellus antaa lisäksi automaattisen sääennusteen tuleville päiville. Android-versio näyttää myös käyttäjän yhteystiedoissa olevien ihmisten nimet heidän nimipäiviensä kohdalla ja muistuttaa näin onnentoivotusten lähettämisestä. Osa almanakkatiedoista, kuten kuun ja planeettojen nousu- ja laskuajat sekä aiempien vuosien säätilastot, löytyy sen sijaan ainoastaan paperiversiosta.

Yliopiston almanakka 2018 -mobiilisovellus löytyy Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille mobiililaitteen omasta sovelluskaupasta, esimerkiksi hakusanalla "almanakka".

Yliopiston almanakan julkaisija on Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, joka palvelee kansalaisia kalentereihin liittyvissä asioissa. Almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille erilaisia kalenteritietoja, valmiita kalenteripohjia ja nimipäivien julkaisuoikeuksia. Lisäksi toimisto vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta.

Lisätietoja:

Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 02941 22947

Yliopiston almanakka 2016 nyt myös mobiilisovelluksena

Perinteinen Yliopiston almanakka julkaistaan vuodelle 2016 myös mobiiliversiona. Mobile Means Oy:n luoma almanakkasovellus on ollut markkinoilla jo vuodesta 2013, mutta vuosikerrasta 2016 lähtien yhteistyötä Yliopiston almanakkatoimiston kanssa on tiivistetty ja tietosisältöä kasvatettu.

Lue lisää >>

Yliopiston almanakka ja Universitetsalmanackan 2016 on julkaistu

Perinteinen Yliopiston almanakka / Universitetsalmanackan on suomalaisten suosikkialmanakka, joka on ilmestynyt suomenkielisenä jo vuodesta 1705 ja ruotsinkielisenä vuodesta 1608 lähtien. Sekä keltakantisesta suomenkielisestä että sinikantisesta ruotsinkielisestä versiosta on saatavilla taskukokoinen (A6) versio. Suomenkielisestä ilmestyy myös suurempi (A4), isotekstinen versio.

Yliopiston almanakkaan ovat alusta saakka kuuluneet olennaisesti ajankohtaiset asiantuntija-artikkelit. Vuoden 2016 Yliopiston almanakan artikkeli käsittelee Suomen vaihtelevien vuorokauden- ja vuodenaikojen vaikutusta ihmisen terveyteen. Artikkelissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Timo Partonen selvittää muun muassa, miten ruokailutottumuksemme vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, kuinka valo, lämpötila ja ikä vaikuttavat uneen ja millaisia vaikutuksia pitkällä, pimeällä talvella on sydämen toimintaan.

Lue lisää >>

Yliopiston almanakan kustantaja vaihtuu

Perinteinen Yliopiston almanakka on kuulunut monien kotien vakiovarusteisiin jo sukupolvien ajan. Kalenterin julkaisija on Helsingin yliopisto, ja sen kustantaja on nyt vuosikerrasta 2016 lähtien Kustannusosakeyhtiö Otava. Yliopiston almanakka 2016 ilmestyy elokuussa 2015 sekä suomeksi että ruotsiksi (Universitetsalmanackan).

"Iloitsemme tästä yhteistyöstä ja siitä, että olemme saaneet tämän perinteikkään julkaisun kustannusohjelmaamme", toteaa Otavan tietokirjapäällikkö Eva Reenpää.

"Kustannussopimus Otavan kanssa on nyt allekirjoitettu almanakkavuosikerroille 2016–2020. Aiemmin kalenterin kustantajana toimi Ajasto Paperproducts Oy", Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoo.

Lue lisää >>

Palvelemme kalenteriasioissa myös vuodenvaihteessa

Almanakkatoimisto palvelee arkipäivisin myös joulun ja uudenvuoden aikaan. Toimisto on suljettuna ainoastaan 24.–26.12. sekä 1. ja 6.1.2015. Muina aikoina Almanakkatoimistoon voi ottaa yhteyttä kaikissa kalenteriasioissa klo 9–15. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että joulun tienoilla kalenteriaineistojen toimitusajat saattavat olla hieman tavallista pidemmät.

Almanakkatoimisto toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen rauhallista joulua ja erinomaista kalenterivuotta 2015!

Puhelinpalvelu (arkisin klo 9–15):

02941 22942 (tilaukset, kalenteriin ja ajanlaskuun liittyvät kysymykset)
02941 22947 (nimikysymykset)

Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Almanakkatoimisto yhdenmukaistaa hinnoittelua

Almanakkatoimisto toteuttaa vuonna 2015 hintauudistuksen. Asiakkaiden kannalta uudistus merkitsee muun muassa sitä, että Almanakkatoimistosta saapuvien laskujen määrä vähenee.

”Kun aiemmin valmiista kalenteripohjista on tilauksen yhteydessä laskutettu yleensä puolet ja loput kalenterien ilmestyttyä loppuvuonna, ensi vuoden alusta lähtien kaikki kalenteriaineistot laskutetaan pääsääntöisesti jo tilauksen yhteydessä. Kalenterien ilmestymisen jälkeen laskutetaan sitten ainoastaan painosmääriin sidottuja nimipäivämaksuja, ja niitäkin vain jos kalenterien painosmäärät poikkeavat tilauksen yhteydessä ilmoitetusta”, toimitusjohtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoo.

Lue lisää >>

Vuodelle 2013 julkaistiin yli 14 miljoonaa kalenteria

Vuodelle 2013 julkaistujen kalenterien kokonaismäärä ylitti jälleen 14 miljoonan rajan. Tieto kalenterien määrästä perustuu Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenterikustantajilta saamiin painosmääräilmoituksiin. Kuluvalle vuodelle julkaistujen kalenterien joukossa on niin tasku- ja pöytäkalentereita kuin erilaisia kuvakalentereita ja esimerkiksi hiirimattokalentereita.

"Tasku- ja pöytäkalentereiden painosmäärät ovat viime vuosina pienentyneet, mikä johtuu sähköisten kalenterien yleistymisestä. Erilaiset kuvakalenterit ovat sen sijaan pitäneet yllättävän hyvin pintansa", almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoo.

Lue lisää >>

Login Form