logo

Julkaisut | Publikationer | Publications

Veikan suosio nousee, Lindan laskee

Suosituimmat suomalaiset etunimet on jälleen kirjattu vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa. Vuoden 1998 sadan huippunimen joukossa nopein nousija on Veikka (sijaluku 92.) ja nopein putoaja Linda (83.), jotka molemmat ovat siirtyneet noin neljäkymmentä askelta edellisvuoden paikaltaan.

Väestörekisterikeskus julkaisee nykyään jo alkuvuodesta ennakkotiedot päättyneen vuoden suosikkinimistä; tarkemmat listat tulevat kaiken kansan saataville syksyllä Helsingin yliopiston nimipäiväalmanakassa.

Uusi Yliopiston nimipäiväalmanakka on juuri tullut kauppoihin ja kioskeihin. Nimipäiväalmanakan kantta koristaa tällä kerralla Yliopiston kanslerin Risto Ihamuotilan ottama kukkakuva. Ihamuotila on tunnustusta saanut luontokuvaaja.

Kärkinimet Laura ja Aleksi

Tyttöjen kärkinimenä on edelleen Laura, kuten vuotta aiemminkin. Toisena on Jenna, mutta kolmanneksi on noussut Emma, joka vuosi sitten löytyi vasta yhdeksänneltä sijalta.

Poikien puolella Aleksi on siepannut kärkipaikan takaisin. Ville on noussut toiseksi ja Teemu kolmanneksi. Viime vuoden kärkinimi Niko on pudonnut neljänneksi.

Top 100 -listoilla ovat suosiotaan kasvattaneet voimakkaimmin tytöistä Ronja, Siiri, Helmi, Maija, Katja ja Kiia, kaikki yli 20 sijaa. Poikien puolella yhtä suuren hyppäyksen ovat Veikan lisäksi tehneet Kristian, Aapo, Jami ja Veeti. 

Uuden nimet vuoden 2000 kalentereissa

Nopeista nousijoista Ronja, Kiia ja Jami ovat niiden kolmenkymmenen nimen joukossa, jotka saavat vuoden 2000 almanakoissa ensimmäistä kertaa oman nimipäivän. Helsingin yliopisto teki vuosi sitten päätöksen nimiluettelon täydentämisestä, ja uudet nimet ovat nyt mukana vuoden 2000 kaikissa kalentereissa ja almanakoissa.

"Selvästi havaittavissa on myös joidenkin vanhojen omakielisten nimien (esim. Helmi, Onni, Veikka) uusi nousu", toteaa professori Eero Kiviniemi, joka vastaa suomenkielisestä nimipäivälistasta. "Tällaiset nimet olivat suosiossa 1900-luvun alkupuolella, mutta pääsivät välillä miltei unohtumaan. On mukavaa havaita, että nekin tulevat uudelleen suosioon." 

Suomalaisilla noin 35 000 erilaista nimeä

Professori Eero Kiviniemi on laatinut Yliopiston nimipäiväalmanakkaan katsauksen etunimistön kehittymisestä 1900-luvulla. Suurina linjoina ovat olleet yksinimisyyden väistyminen moninimisyyden tieltä, etunimistön suomalaistuminen ja yhdysnimien ilmaantuminen etunimistöömme. Muutoksista kaksi ensin mainittua alkoivat jo viime vuosisadalla. Suomalaistuminen saavutti huippunsa vuosisatamme alkupuoliskolla; nykyään suuri osa suosioon nousevista nimistä on vierasasuisia.

Kaiken kaikkiaan vuosisadan aikana on suomenkieliselle väestölle annettu noin 35 000 erilaista nimeä tai nimiasua, kertoo Kiviniemi. Näistä suurin osa on harvinaisia tai ainutkertaisia. Vaikka almanakassa on nyt "vain " 781 nimeä, ne riittävät kuitenkin suurimmalle osalle suomenkielisistä. 

Emma ja Emil ruotsalaisnimien kärjessä

Yliopiston nimipäiväalmanakka luettelee myös suomenruotsalaiset nimisuosikit. Tyttöjen puolella Emma ja Ida jatkavat kärjessä, ja kolmanneksi on noussut Anna.

Poikien nimilista sai uuden voittajan, kun Emil nousi kolmannelta sijalta kärkeen. Viime vuoden ykkösnimi Anton putosi toiseksi, ja kolmanneksi on noussut Alexander.

Nopeimpia nousijoita suomenruotsalaisissa nimissä ovat tyttöjen puolella Wilma, Nathalie ja Melissa ja poikien puolella Linus, Samuel ja Marcus.

Suomenruotsalaista nimiluetteloa hoitaa professori Marianne Blomqvist. Hän on kirjoittanut almanakkaan artikkelin suomenruotsalaisten nimien vaiheista 1800- ja 1900-luvulla. Blomqvist toteaa, että nimiluettelossa oli 1800-luvun alussa muistona vanhoista pyhimyslistoista noin 270 miehennimeä ja vain 70 naisennimeä. Vasta vuoden 1973 uudistuksessa naiset pääsivät tasoihin miesten kanssa, ja vuoden 2000 uusimmassa nimiluettelossa naisennimiä on jo kymmenen enemmän kuin miehennimiä (luvut 312-302).

Vuoden 1810 nimilistasta on almanakassa jäljellä vain 122 nimeä ja kaikki loput lähes 500 suomenruotsalaista nimeä ovat myöhemmin tulleita. 

Lisätietoja:

Yliopiston almanakkatoimisto, puh. 09 1912 2942, sähköposti  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Professori Emerita Marianne Blomqvist, puh. 040 516 5459, sähköposti  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Login Form