logo

Julkaisut | Publikationer | Publications

Yliopiston nimipäiväalmanakka 2015 on ilmestynyt

Yliopiston nimipäiväalmanakka 2015 – Universitetets namnsdagsalmanacka 2015 – Universitehta nammabeaivealmmenáhkki 2015

Yliopiston nimipäiväalmanakka 2015 on ilmestynyt ja myynnissä Unigrafian verkkokaupassa. Teos on todellinen tietopaketti kaikille etunimistä kiinnostuneille suomalaisille.

Lue lisää >>

Suomenruotsalainen nimipäiväkalenteri uusissa käsissä

Suomenruotsalaisesta kalenterinimistöstä yli kahdenkymmenen vuoden ajan vastannut professori emerita Marianne Blomqvist jättää tehtävänsä, ja vastuu nimipäivistä siirtyy nyt filosofian tohtori Leila Mattfolkille.

Leila Mattfolk työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa Helsingissä ruotsinkielisen nimistön huoltajana. Hän antaa lausuntoja ja suosituksia kansalaisille, tiedotusvälineiden edustajille ja viranomaisille kysymyksissä, jotka koskevat niin paikannimiä, henkilönnimiä kuin muunkinlaisia nimiä.

Lue lisää >>

Uusia nimiä vuoden 2015 kalenteriin

Vuonna 2015 kalentereihin saadaan jälleen kymmeniä uusia nimiä. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tulee 39 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 57.

Helsingin yliopisto tarkistaa nimipäivälistat nykyään viiden vuoden välein. Vuoden 2015 uudistuksen ovat laatineet dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja professori emerita Marianne Blomqvist.

Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin on tässä uudistuksessa otettu nimiä, joita on annettu ensimmäiseksi etunimeksi vähintään 500 lapselle uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana, eli vuoden 1965 jälkeen.

Lue lisää >>

Virsikirjojen unohdettuja kalentereita on nyt verkossa

Nykyisille virsikirjan käyttäjille voi olla yllätys, että entisinä vuosisatoina virsikirjan alussa oli aina kalenteriosuus. Sieltä saattoi kirkon penkissä tavailla pyhimysten nimiä, jos papin saarna tuntui liian pitkältä.

Virsikirjojen kalenteriosuuksia on nyt saatu nähtäväksi verkkoon Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivuille (http://almanakka.helsinki.fi). Verkossa on kalenteriosuus ensimmäisistä virsikirjoista 1600-luvun alusta aina viimeiseen virsikirjaan, jossa kalenteri oli mukana, eli vuoteen 1888.

Lue lisää >>

Eläimet saivat uudet nimipäiväluettelot

Eläinten nimipäivälistat on uudistettu. Kissoilla, koirilla ja hevosilla on nyt entistä ajantasaisemmat nimipäiväkalenterit. Alkuperäiset eläinten nimipäivälistat laati professori Marianne Blomqvist 1990-luvulla. Niiden pohjalta dosentti Minna Saarelma-Paukkala uudisti listat vastaamaan nykyajan lemmikkieläinten nimimuotia.

Blomqvist ja Saarelma-Paukkala ovat Helsingin yliopiston nimitutkijoita, jotka vastaavat myös ihmisten nimipäiväluetteloista. Tutkijat kertovat vastailmestyneessä Yliopiston almanakassa nimilistojen taustasta. Lemmikkieläimillemme on tyypillistä, että eri eläinlajeille annetaan hieman erilaisia nimiä , kertoo dosentti Minna Saarelma-Paukkala. Koirien nimipäivälistaan tulivat uusina niminä esimerkiksi Karkki ja Smurffi, kissojen listan uutuuksina olivat mm. Marakatti ja Piipero, ja hevosten lista sai lisäyksiksi esimerkiksi nimet Urvelo ja Nixon.

Lue lisää >>

Helsingin yliopisto ilahdutti 50 000 suomalaista

Uutuuksia vuoden 2010 kalenteriin

Vuoden 2010 kalenteriin on hyväksytty runsaasti uusia nimipäiviä. Suomalaisen almanakan nimilista kasvaa 39 nimellä ja suomenruotsalaisen 21 nimellä. Helsingin yliopisto on päättänyt ottaa kalentereihin myös uuden merkkipäivän, yrittäjän päivän.

Uusista nimistä löytyy uutta ja vanhaa. Viime aikoina ovat monet vanhat, perinteiset nimet tulleet uudelleen muotiin, ja siksi almanakkaan palautetaan esimerkiksi Fanni ja Hilda, Frans ja Hans, Luukas ja Sebastian. Suomenruotsalaiseen almanakkaan pääsevät takaisin mm. Aron ja Noah.

Lue lisää >>

Aino teki komean comebackin

Itsenäisyytemme alkuaikoina Aino oli maamme suosituimpia tytönnimiä, mutta 1960-luvun lopulle tultaessa sen suosio oli hiipunut lähes nollille. Viime vuoden nimitilastoissa Aino ponnahti uudelleen kärkeen, lähes 80 vuotta ensimmäisen huipun jälkeen.

Kun Suomi itsenäistyi 1917, oli Aino-nimi suosionsa huipulla. Pikku-Ainoja vilisi melkein joka kylässä, sillä vuosittain Suomessa kastettiin yli 1200 Ainoa.

Puoli vuosisataa myöhemmin, 1970-luvun alussa, sai enää parikymmentä tyttöä vuodessa Aino-nimen ensimmäiseksi etunimekseen, kertoo professori Eero Kiviniemi Helsingin yliopistosta. Kiviniemi pitää yllä maamme suomenkielistä nimipäiväluetteloa.

Lue lisää >>

Milloin Meijalla on nimipäivä?

Lapsille halutaan yhä yksilöllisempiä nimiä

Kun pikkuinen Meija Eliina kastettiin, hänen ensimmäistä nimeään ei ollut saanut samasta vuosiluokasta vielä kukaan muu. Meija on mukana yhä kasvavassa ryhmässä suomalaislapsia, joilla on harvinainen nimi - eikä omaa nimipäivää almanakassa.

"Nuorimpien ikäluokkien etunimet ovat muuttumassa yhä yksilöllisemmiksi", toteaa professori Eero Kiviniemi, joka ylläpitää suomalaista nimipäiväluetteloa Helsingin yliopistossa.

Vuosittain syntyy nykyään noin 50 000 lasta, ja näistä peräti 2400 saa sellaisen nimen, jota ei ole kellään muulla samana vuonna syntyneellä.

Lue lisää >>

Helmi ja Onni taas muodissa

Omakielisten etunimien suosio kääntyi nousuun

Suomalaiset nimistöntutkijat ovat ilahtuneita siitä, että supisuomalaisten nimien suosio on kääntynyt uudelleen nousuun. Vieraskielisten ja kansainvälisten nimien suosio kasvoi näkyvästi etenkin 1900-luvun lopulla, mutta parin viime vuoden aikana suunta on muuttunut.

Omakielisten nimien kulta-aikaa oli 1900-luvun alkupuoli, jolloin kolmasosa lapsista sai puhtaasti suomalaisen nimen, kertoo professori Eero Kiviniemi vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa. Sittemmin tällaisten nimien suosio väheni tasaisesti, ja vuosisadan lopulle tultaessa omakielisen nimen sai enää yksi lapsi kymmenestä.

Lue lisää >>

Netta ja Kasperi kovassa nousussa

Uudet nimipäivät ja uudet suosikkinimet

Vuoden 2005 kalenterit alkavat olla kaupoissa, ja kalentereissa on nyt uudet nimipäivät. Helsingin yliopisto päätti vuosi sitten, että suomalaiseen nimipäiväluetteloon tulee 14 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 25. Yhtään nimeä ei tällä kerralla poistettu.

Vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa on katsaus kalenterinimistön kehitykseen koko suomalaisen almanakan ajalta. "Kun ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi kolmesataa vuotta sitten, siihen oli merkitty noin 290 päivän kohdalle jokin nimi", kertoo professori Eero Kiviniemi, joka pitää yllä suomenkielistä nimiluetteloa. Nimistä kolme neljäsosaa viittasi katolisen ajan pyhimyksiin ja lopuista valtaosa Raamatun henkilöihin.

Lue lisää >>

Login Form