logo

Julkaisut | Publikationer | Publications

Ajankohtaista

Minna Canth sai oman liputuspäivän

Helsingin yliopisto on tehnyt päätöksen, että Minna Canthin päivä 19.3. merkitään vuodesta 2007 alkaen kalentereihin liputuspäiväksi.

Esitys uudesta liputuspäivästä tuli sisäasiainministeriöltä, joka on jo kolmena vuonna määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan maaliskuun 19. päivänä Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon kunniaksi. Koska liputuksesta oli saatu myönteistä palautetta, sisäministeriö teki Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle ehdotuksen, että päivä merkittäisiin kalentereihin.

Lue lisää >>

Yliopiston almanakan huima historia nyt verkossa

1300-luvulta nykypäivään

Keltakantinen Yliopiston almanakka on jokavuotinen bestseller yli 100 000 kappaleen painoksella. Almanakka on ilmestynyt yli kolmensadan vuoden ajan. Almanakan kaikki vanhat vuosikerrat on nyt saatu suuren yleisön luettavaksi internetiin.

Yliopiston almanakka on ilmestynyt suomenkielisenä vuodesta 1705 ja ruotsinkielisenä jo 1600-luvulta alkaen.

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on saanut valmiiksi monivuotisen hankkeen, kun kaikkien tallessa olevien suomalaisalmanakkojen kalenteriosuudet on saatu verkkoon. Tutkijat ja suuri yleisö voivat käydä sähköisessä almanakka-arkistossa tarkistamassa menneiden vuosikymmenien ja vuosisatojen päivämääriä.

Lue lisää >>

Netta ja Kasperi kovassa nousussa

Uudet nimipäivät ja uudet suosikkinimet

Vuoden 2005 kalenterit alkavat olla kaupoissa, ja kalentereissa on nyt uudet nimipäivät. Helsingin yliopisto päätti vuosi sitten, että suomalaiseen nimipäiväluetteloon tulee 14 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 25. Yhtään nimeä ei tällä kerralla poistettu.

Vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa on katsaus kalenterinimistön kehitykseen koko suomalaisen almanakan ajalta. "Kun ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi kolmesataa vuotta sitten, siihen oli merkitty noin 290 päivän kohdalle jokin nimi", kertoo professori Eero Kiviniemi, joka pitää yllä suomenkielistä nimiluetteloa. Nimistä kolme neljäsosaa viittasi katolisen ajan pyhimyksiin ja lopuista valtaosa Raamatun henkilöihin.

Lue lisää >>

Suomalaisen almanakan juhlavuosi

Suomalainen almanakka täyttää pyöreitä vuosia. Vuonna 2005 tulee kuluneeksi kolmesataa vuotta siitä, kun meillä julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen almanakka. Ja vuonna 2008 tulee kuluneeksi kokonaista 400 vuotta ensimmäisen ruotsinkielisen almanakkamme ilmestymisestä.

Juhlavuoden kunniaksi posti julkaisee almanakka-aiheisen postimerkin, ja Yliopiston almanakan 2005 liitteenä on näytteitä almanakan monisatavuotisesta historiasta. Internetiin on saatu skannatuksi kaikki suomenkieliset almanakat 1700-luvulta nykypäivään.

Lue lisää >>

Nimipäiväluettelot uudistuvat vuoden 2005 alussa

Moona ja Veeti pääsevät allakkaan

Suomalaisten kalentereiden nimipäiväluettelot täydentyvät jälleen vuonna 2005. Suomenkieliseen kalenteriin tulee neljätoista uutta nimeä ja ruotsinkieliseen kaksikymmentäviisi. Helsingin yliopisto julkisti uudet nimet torstaina.

Edellisen kerran nimipäiviä tarkistettiin viisi vuotta sitten, mutta sen jälkeen nimien suosio on taas muuttunut.

Suomenkieliseen nimilistaan tulee vuoden 2005 kalentereissa kahdenlaisia muutoksia, kertoo professori Eero Kiviniemi Helsingin yliopistosta.

Lue lisää >>

Veera, Anni vai Laura?

Tiukka kilpa tyttöjen suosikkinimestä

Vastailmestyneeseen Yliopiston nimipäiväalmanakkaan sisältyvät 100 suosituinta -listat vuonna 2001 syntyneiden lasten etunimistä. Poikien puolella Eetu on selvä ykkönen, mutta tyttöjen puolella Veera, Laura ja Anni kilpailevat hyvin tasaisesti.

Väestörekisterikeskus julkaisi jo talvella alustavan listan vuoden 2001 kärkinimistä, ja sen mukaan Laura oli tyttöjen nimisuosikki. Viime vuonna 396 vauvaa oli saanut tämän nimen. Veera oli kakkosena (394) ja Anni kolmantena (393).

Lue lisää >>

Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaan

Helsingin yliopisto on päättänyt merkitä saamelaisten kansallispäivän Yliopiston almanakkaan ja muihin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen. Saamelaisten kansallispäivää vietetään helmikuun 6. päivänä.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Omaa kansallispäivää saamelaiset ovat viettäneet jo kymmenkunta vuotta. Ehdotuksen kansallispäivän merkitsemisestä almanakkoihin teki Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

"Oulun yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa saamen kieltä voi opiskella pääaineena, ja meille on annettu valtakunnallinen tehtävä saamen kielen ja kulttuurin hoitamiseksi Suomessa", toteaa Lajunen.

Lue lisää >>

Vuosisadan almanakat ovat nyt verkossa

Haluaisitko nähdä oman syntymäkuukautesi almanakka-aukeaman? Tai tarkistaa jonkin vanhan tapahtuman viikonpäivän? Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on nyt sijoittanut internetsivuilleen koko 1900-luvun almanakat. Almanakat löytyvät osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/.

"Meille soitellaan jatkuvasti ja kysellään menneiden vuosien viikonpäiviä", kerrotaan Yliopiston almanakkatoimistosta. "Tavallisimmin soittaja haluaa saada selville oman tai lapsensa syntymäpäivän. Myös historiantutkijat tarkistelevat menneitä viikonpäiviä."

Almanakkatoimistossa on skannattu vanhoista Yliopiston almanakoista kaikki kuukausiaukeamat. Skannaus aloitettiin uusimmista allakoista, ja nyt on päästy 1900-luvun alkuun asti.

Lue lisää >>

Veeti ja Aada nopeassa nousussa

Helsingin yliopistossa kerätään jo tietoja seuraavaa nimipäiväuudistusta varten, joka tehdään vuoden 2005 alussa. Nimistöntutkijat pitävät silmällä varsinkin nopeasti yleistyviä uusia nimiä, joista voivat löytyä seuraavat kalenterinimet.

Vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa 2002 on useita tilastoja viime aikojen nimisuosikeista. Vuodelta 2000 on laskettu sata suosituinta ensimmäistä ja jälkimmäistä etunimeä sekä tyttöjen että poikien osalta. Top 1000 -listassa on kirjattu tuhat suosituinta miehennimeä koko 1900-luvulta.

Lue lisää >>

Vuosisadan suosituimmat nimet ovat nyt tiedossa

Vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa on julkaistu lista 1900-luvun tuhannesta suosituimmasta naisennimestä. "Koska nykyväestöllä on jälkimmäisiä etunimiä keskimäärin enemmän kuin ensimmäisiä etunimiä ja koska jälkimmäisten etunimien suosio vaihtelee hitaammin, ne vaikuttavat nimien järjestykseen enemmän kuin ensimmäiset nimet", toteaa listojen laatija, emeritusprofessori Eero Kiviniemi.

Kärkinimet Maria ja Juhani ovat edelleenkin yleisimpiä jälkimmäisiä etunimiä, mutta muuten listat poikkeavat melkoisesti viime vuosien suosikkinimilistoista.

Lue lisää >>

Login Form