logo

Julkaisut | Publikationer | Publications

Ajankohtaista

Helsingin yliopisto ilahdutti 50 000 suomalaista

Uutuuksia vuoden 2010 kalenteriin

Vuoden 2010 kalenteriin on hyväksytty runsaasti uusia nimipäiviä. Suomalaisen almanakan nimilista kasvaa 39 nimellä ja suomenruotsalaisen 21 nimellä. Helsingin yliopisto on päättänyt ottaa kalentereihin myös uuden merkkipäivän, yrittäjän päivän.

Uusista nimistä löytyy uutta ja vanhaa. Viime aikoina ovat monet vanhat, perinteiset nimet tulleet uudelleen muotiin, ja siksi almanakkaan palautetaan esimerkiksi Fanni ja Hilda, Frans ja Hans, Luukas ja Sebastian. Suomenruotsalaiseen almanakkaan pääsevät takaisin mm. Aron ja Noah.

Lue lisää >>

Yliopiston almanakka on vuoden myydyin tietoteos

Jos perinteinen keltakantinen Yliopiston almanakka laskettaisiin tietokirjaksi, se olisi vuosittain myyntitilastojen kärjessä yli sadantuhannen kappaleen levikillään.

Suomen Kustannusyhdistys kirjasi viime talvena edellisvuoden myydyimmät tietokirjat. Ensimmäisenä oli vuoden 2007 Otavan Sääpäiväkirja 97300 kappaleen myynnillä ja toisena Sanoma Magazinesin Guinness World Records 2007, jota myytiin 57100 kappaletta, hivenen enemmän kuin kolmanneksi tullutta kestosuosikkia, Otavan Mitä-Missä-Milloin-kirjaa.

Suomen perinteikkäin kalenteri, Yliopiston almanakka, päihitti myyntimäärissä kaikki kirjasuosikit. Almanakan kustantajan Ajaston mukaan vuoden 2007 kalenteria myytiin reilusti yli 120 000 kappaletta.

Lue lisää >>

Aino teki komean comebackin

Itsenäisyytemme alkuaikoina Aino oli maamme suosituimpia tytönnimiä, mutta 1960-luvun lopulle tultaessa sen suosio oli hiipunut lähes nollille. Viime vuoden nimitilastoissa Aino ponnahti uudelleen kärkeen, lähes 80 vuotta ensimmäisen huipun jälkeen.

Kun Suomi itsenäistyi 1917, oli Aino-nimi suosionsa huipulla. Pikku-Ainoja vilisi melkein joka kylässä, sillä vuosittain Suomessa kastettiin yli 1200 Ainoa.

Puoli vuosisataa myöhemmin, 1970-luvun alussa, sai enää parikymmentä tyttöä vuodessa Aino-nimen ensimmäiseksi etunimekseen, kertoo professori Eero Kiviniemi Helsingin yliopistosta. Kiviniemi pitää yllä maamme suomenkielistä nimipäiväluetteloa.

Lue lisää >>

Milloin Meijalla on nimipäivä?

Lapsille halutaan yhä yksilöllisempiä nimiä

Kun pikkuinen Meija Eliina kastettiin, hänen ensimmäistä nimeään ei ollut saanut samasta vuosiluokasta vielä kukaan muu. Meija on mukana yhä kasvavassa ryhmässä suomalaislapsia, joilla on harvinainen nimi - eikä omaa nimipäivää almanakassa.

"Nuorimpien ikäluokkien etunimet ovat muuttumassa yhä yksilöllisemmiksi", toteaa professori Eero Kiviniemi, joka ylläpitää suomalaista nimipäiväluetteloa Helsingin yliopistossa.

Vuosittain syntyy nykyään noin 50 000 lasta, ja näistä peräti 2400 saa sellaisen nimen, jota ei ole kellään muulla samana vuonna syntyneellä.

Lue lisää >>

Mainokset piristivät sadan vuoden takaista almanakkaa

Nykyään mainoksia tulvii joka tuutista. Toisin oli sata vuotta sitten. Silloin maalaismökin ainoat ilmoitukset saatettiin lukea joulun alla ostetusta almanakasta.

Suomalaisten almanakkojen historia ulottuu satojen vuosien taakse, ja aikanaan keltakantinen allakka levisi lähes joka kotiin.

Mainokset ilmestyivät suomalaiseen almanakkaan 1890-luvun alussa ja pysyivät siellä yli kahdeksankymmenen vuoden ajan. Sanoma- ja aikakauslehdet valtasivat 1900-luvulla almanakan aseman ilmoitusten levittäjänä, ja viimeiset mainokset esiintyivät almanakassa vuonna 1975.

Lue lisää >>

Helmi ja Onni taas muodissa

Omakielisten etunimien suosio kääntyi nousuun

Suomalaiset nimistöntutkijat ovat ilahtuneita siitä, että supisuomalaisten nimien suosio on kääntynyt uudelleen nousuun. Vieraskielisten ja kansainvälisten nimien suosio kasvoi näkyvästi etenkin 1900-luvun lopulla, mutta parin viime vuoden aikana suunta on muuttunut.

Omakielisten nimien kulta-aikaa oli 1900-luvun alkupuoli, jolloin kolmasosa lapsista sai puhtaasti suomalaisen nimen, kertoo professori Eero Kiviniemi vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa. Sittemmin tällaisten nimien suosio väheni tasaisesti, ja vuosisadan lopulle tultaessa omakielisen nimen sai enää yksi lapsi kymmenestä.

Lue lisää >>

Minna Canth sai oman liputuspäivän

Helsingin yliopisto on tehnyt päätöksen, että Minna Canthin päivä 19.3. merkitään vuodesta 2007 alkaen kalentereihin liputuspäiväksi.

Esitys uudesta liputuspäivästä tuli sisäasiainministeriöltä, joka on jo kolmena vuonna määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan maaliskuun 19. päivänä Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon kunniaksi. Koska liputuksesta oli saatu myönteistä palautetta, sisäministeriö teki Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle ehdotuksen, että päivä merkittäisiin kalentereihin.

Lue lisää >>

Yliopiston almanakan huima historia nyt verkossa

1300-luvulta nykypäivään

Keltakantinen Yliopiston almanakka on jokavuotinen bestseller yli 100 000 kappaleen painoksella. Almanakka on ilmestynyt yli kolmensadan vuoden ajan. Almanakan kaikki vanhat vuosikerrat on nyt saatu suuren yleisön luettavaksi internetiin.

Yliopiston almanakka on ilmestynyt suomenkielisenä vuodesta 1705 ja ruotsinkielisenä jo 1600-luvulta alkaen.

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on saanut valmiiksi monivuotisen hankkeen, kun kaikkien tallessa olevien suomalaisalmanakkojen kalenteriosuudet on saatu verkkoon. Tutkijat ja suuri yleisö voivat käydä sähköisessä almanakka-arkistossa tarkistamassa menneiden vuosikymmenien ja vuosisatojen päivämääriä.

Lue lisää >>

Netta ja Kasperi kovassa nousussa

Uudet nimipäivät ja uudet suosikkinimet

Vuoden 2005 kalenterit alkavat olla kaupoissa, ja kalentereissa on nyt uudet nimipäivät. Helsingin yliopisto päätti vuosi sitten, että suomalaiseen nimipäiväluetteloon tulee 14 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 25. Yhtään nimeä ei tällä kerralla poistettu.

Vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa on katsaus kalenterinimistön kehitykseen koko suomalaisen almanakan ajalta. "Kun ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi kolmesataa vuotta sitten, siihen oli merkitty noin 290 päivän kohdalle jokin nimi", kertoo professori Eero Kiviniemi, joka pitää yllä suomenkielistä nimiluetteloa. Nimistä kolme neljäsosaa viittasi katolisen ajan pyhimyksiin ja lopuista valtaosa Raamatun henkilöihin.

Lue lisää >>

Suomalaisen almanakan juhlavuosi

Suomalainen almanakka täyttää pyöreitä vuosia. Vuonna 2005 tulee kuluneeksi kolmesataa vuotta siitä, kun meillä julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen almanakka. Ja vuonna 2008 tulee kuluneeksi kokonaista 400 vuotta ensimmäisen ruotsinkielisen almanakkamme ilmestymisestä.

Juhlavuoden kunniaksi posti julkaisee almanakka-aiheisen postimerkin, ja Yliopiston almanakan 2005 liitteenä on näytteitä almanakan monisatavuotisesta historiasta. Internetiin on saatu skannatuksi kaikki suomenkieliset almanakat 1700-luvulta nykypäivään.

Lue lisää >>

Login Form