logo

Julkaisut | Publikationer | Publications

Ajankohtaista

Mainokset piristivät sadan vuoden takaista almanakkaa

Nykyään mainoksia tulvii joka tuutista. Toisin oli sata vuotta sitten. Silloin maalaismökin ainoat ilmoitukset saatettiin lukea joulun alla ostetusta almanakasta.

Suomalaisten almanakkojen historia ulottuu satojen vuosien taakse, ja aikanaan keltakantinen allakka levisi lähes joka kotiin.

Mainokset ilmestyivät suomalaiseen almanakkaan 1890-luvun alussa ja pysyivät siellä yli kahdeksankymmenen vuoden ajan. Sanoma- ja aikakauslehdet valtasivat 1900-luvulla almanakan aseman ilmoitusten levittäjänä, ja viimeiset mainokset esiintyivät almanakassa vuonna 1975.

Lue lisää >>

Helmi ja Onni taas muodissa

Omakielisten etunimien suosio kääntyi nousuun

Suomalaiset nimistöntutkijat ovat ilahtuneita siitä, että supisuomalaisten nimien suosio on kääntynyt uudelleen nousuun. Vieraskielisten ja kansainvälisten nimien suosio kasvoi näkyvästi etenkin 1900-luvun lopulla, mutta parin viime vuoden aikana suunta on muuttunut.

Omakielisten nimien kulta-aikaa oli 1900-luvun alkupuoli, jolloin kolmasosa lapsista sai puhtaasti suomalaisen nimen, kertoo professori Eero Kiviniemi vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa. Sittemmin tällaisten nimien suosio väheni tasaisesti, ja vuosisadan lopulle tultaessa omakielisen nimen sai enää yksi lapsi kymmenestä.

Lue lisää >>

Minna Canth sai oman liputuspäivän

Helsingin yliopisto on tehnyt päätöksen, että Minna Canthin päivä 19.3. merkitään vuodesta 2007 alkaen kalentereihin liputuspäiväksi.

Esitys uudesta liputuspäivästä tuli sisäasiainministeriöltä, joka on jo kolmena vuonna määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan maaliskuun 19. päivänä Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon kunniaksi. Koska liputuksesta oli saatu myönteistä palautetta, sisäministeriö teki Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle ehdotuksen, että päivä merkittäisiin kalentereihin.

Lue lisää >>

Yliopiston almanakan huima historia nyt verkossa

1300-luvulta nykypäivään

Keltakantinen Yliopiston almanakka on jokavuotinen bestseller yli 100 000 kappaleen painoksella. Almanakka on ilmestynyt yli kolmensadan vuoden ajan. Almanakan kaikki vanhat vuosikerrat on nyt saatu suuren yleisön luettavaksi internetiin.

Yliopiston almanakka on ilmestynyt suomenkielisenä vuodesta 1705 ja ruotsinkielisenä jo 1600-luvulta alkaen.

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on saanut valmiiksi monivuotisen hankkeen, kun kaikkien tallessa olevien suomalaisalmanakkojen kalenteriosuudet on saatu verkkoon. Tutkijat ja suuri yleisö voivat käydä sähköisessä almanakka-arkistossa tarkistamassa menneiden vuosikymmenien ja vuosisatojen päivämääriä.

Lue lisää >>

Netta ja Kasperi kovassa nousussa

Uudet nimipäivät ja uudet suosikkinimet

Vuoden 2005 kalenterit alkavat olla kaupoissa, ja kalentereissa on nyt uudet nimipäivät. Helsingin yliopisto päätti vuosi sitten, että suomalaiseen nimipäiväluetteloon tulee 14 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 25. Yhtään nimeä ei tällä kerralla poistettu.

Vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa on katsaus kalenterinimistön kehitykseen koko suomalaisen almanakan ajalta. "Kun ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi kolmesataa vuotta sitten, siihen oli merkitty noin 290 päivän kohdalle jokin nimi", kertoo professori Eero Kiviniemi, joka pitää yllä suomenkielistä nimiluetteloa. Nimistä kolme neljäsosaa viittasi katolisen ajan pyhimyksiin ja lopuista valtaosa Raamatun henkilöihin.

Lue lisää >>

Suomalaisen almanakan juhlavuosi

Suomalainen almanakka täyttää pyöreitä vuosia. Vuonna 2005 tulee kuluneeksi kolmesataa vuotta siitä, kun meillä julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen almanakka. Ja vuonna 2008 tulee kuluneeksi kokonaista 400 vuotta ensimmäisen ruotsinkielisen almanakkamme ilmestymisestä.

Juhlavuoden kunniaksi posti julkaisee almanakka-aiheisen postimerkin, ja Yliopiston almanakan 2005 liitteenä on näytteitä almanakan monisatavuotisesta historiasta. Internetiin on saatu skannatuksi kaikki suomenkieliset almanakat 1700-luvulta nykypäivään.

Lue lisää >>

Nimipäiväluettelot uudistuvat vuoden 2005 alussa

Moona ja Veeti pääsevät allakkaan

Suomalaisten kalentereiden nimipäiväluettelot täydentyvät jälleen vuonna 2005. Suomenkieliseen kalenteriin tulee neljätoista uutta nimeä ja ruotsinkieliseen kaksikymmentäviisi. Helsingin yliopisto julkisti uudet nimet torstaina.

Edellisen kerran nimipäiviä tarkistettiin viisi vuotta sitten, mutta sen jälkeen nimien suosio on taas muuttunut.

Suomenkieliseen nimilistaan tulee vuoden 2005 kalentereissa kahdenlaisia muutoksia, kertoo professori Eero Kiviniemi Helsingin yliopistosta.

Lue lisää >>

Veera, Anni vai Laura?

Tiukka kilpa tyttöjen suosikkinimestä

Vastailmestyneeseen Yliopiston nimipäiväalmanakkaan sisältyvät 100 suosituinta -listat vuonna 2001 syntyneiden lasten etunimistä. Poikien puolella Eetu on selvä ykkönen, mutta tyttöjen puolella Veera, Laura ja Anni kilpailevat hyvin tasaisesti.

Väestörekisterikeskus julkaisi jo talvella alustavan listan vuoden 2001 kärkinimistä, ja sen mukaan Laura oli tyttöjen nimisuosikki. Viime vuonna 396 vauvaa oli saanut tämän nimen. Veera oli kakkosena (394) ja Anni kolmantena (393).

Lue lisää >>

Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaan

Helsingin yliopisto on päättänyt merkitä saamelaisten kansallispäivän Yliopiston almanakkaan ja muihin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen. Saamelaisten kansallispäivää vietetään helmikuun 6. päivänä.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Omaa kansallispäivää saamelaiset ovat viettäneet jo kymmenkunta vuotta. Ehdotuksen kansallispäivän merkitsemisestä almanakkoihin teki Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

"Oulun yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa saamen kieltä voi opiskella pääaineena, ja meille on annettu valtakunnallinen tehtävä saamen kielen ja kulttuurin hoitamiseksi Suomessa", toteaa Lajunen.

Lue lisää >>

Vuosisadan almanakat ovat nyt verkossa

Haluaisitko nähdä oman syntymäkuukautesi almanakka-aukeaman? Tai tarkistaa jonkin vanhan tapahtuman viikonpäivän? Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on nyt sijoittanut internetsivuilleen koko 1900-luvun almanakat. Almanakat löytyvät osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/.

"Meille soitellaan jatkuvasti ja kysellään menneiden vuosien viikonpäiviä", kerrotaan Yliopiston almanakkatoimistosta. "Tavallisimmin soittaja haluaa saada selville oman tai lapsensa syntymäpäivän. Myös historiantutkijat tarkistelevat menneitä viikonpäiviä."

Almanakkatoimistossa on skannattu vanhoista Yliopiston almanakoista kaikki kuukausiaukeamat. Skannaus aloitettiin uusimmista allakoista, ja nyt on päästy 1900-luvun alkuun asti.

Lue lisää >>

Login Form