logo

Julkaisut | Publikationer | Publications

Ajankohtaista

Virsikirjojen unohdettuja kalentereita on nyt verkossa

Nykyisille virsikirjan käyttäjille voi olla yllätys, että entisinä vuosisatoina virsikirjan alussa oli aina kalenteriosuus. Sieltä saattoi kirkon penkissä tavailla pyhimysten nimiä, jos papin saarna tuntui liian pitkältä.

Virsikirjojen kalenteriosuuksia on nyt saatu nähtäväksi verkkoon Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivuille (http://almanakka.helsinki.fi). Verkossa on kalenteriosuus ensimmäisistä virsikirjoista 1600-luvun alusta aina viimeiseen virsikirjaan, jossa kalenteri oli mukana, eli vuoteen 1888.

Lue lisää >>

Eläimet saivat uudet nimipäiväluettelot

Eläinten nimipäivälistat on uudistettu. Kissoilla, koirilla ja hevosilla on nyt entistä ajantasaisemmat nimipäiväkalenterit. Alkuperäiset eläinten nimipäivälistat laati professori Marianne Blomqvist 1990-luvulla. Niiden pohjalta dosentti Minna Saarelma-Paukkala uudisti listat vastaamaan nykyajan lemmikkieläinten nimimuotia.

Blomqvist ja Saarelma-Paukkala ovat Helsingin yliopiston nimitutkijoita, jotka vastaavat myös ihmisten nimipäiväluetteloista. Tutkijat kertovat vastailmestyneessä Yliopiston almanakassa nimilistojen taustasta. Lemmikkieläimillemme on tyypillistä, että eri eläinlajeille annetaan hieman erilaisia nimiä , kertoo dosentti Minna Saarelma-Paukkala. Koirien nimipäivälistaan tulivat uusina niminä esimerkiksi Karkki ja Smurffi, kissojen listan uutuuksina olivat mm. Marakatti ja Piipero, ja hevosten lista sai lisäyksiksi esimerkiksi nimet Urvelo ja Nixon.

Lue lisää >>

Yliopiston almanakka selvisi kalenterimyrskystä

Viime keväänä pelättiin Helsingin yliopistossa hetken aikaa sitä, että perinteinen kansanalmanakka jää kokonaan ilmestymättä. Almanakan kustantaja Ajasto Osakeyhtiö oli sukeltanut syvälle velkasaneeraukseen, Viroon rakennettu uusi kalenteritehdas oli haettu konkurssiin ja Yliopiston almanakan sopimukset olivat aivan auki.

Viimeksi almanakka jäi ilmestymättä 1710-luvulla isonvihan aikaan, kun venäläiset olivat miehittäneet Suomen ja etenivät jo Ruotsin puolelle.

Kriisistä kuitenkin selvittiin. Loppukeväällä vanhan Ajaston raunioille perustettiin uuden saksalaisomistajan turvin Ajasto Paperproducts Oy, ja sitkeiden neuvottelujen jälkeen päästiin Yliopiston almanakastakin kesäkuussa sopimukseen.

Lue lisää >>

Uudet kalenterit, uudet nimet

Uusi kalenterivuosikerta 2010 on tullut kauppoihin, ja kaikissa kalentereissa käytetään nyt uudistettua nimipäiväluetteloa. Uudet nimet julkistettiin vuosi sitten, ja nyt ne ovat allakoissa kaikkien luettavissa.

Uusista allakkanimistä suosituin on tyttöjen puolella Peppi ja poikien puolella Lenni. Tämä käy ilmi vastailmestyneestä Yliopiston almanakasta 2010, jossa on julkaistu Top 50 -tilastot viime vuoden suosikkinimistä.

Aivan kärkeen Peppi ja Lenni eivät yllä, vaan tilastoissa jylläävät vanhat ja vakiintuneet allakkanimet. Tyttöjen puolella kolmen kärki on Emma, Ella ja Venla ja poikien puolella Onni, Eetu ja Veeti.

Lue lisää >>

Helsingin yliopisto ilahdutti 50 000 suomalaista

Uutuuksia vuoden 2010 kalenteriin

Vuoden 2010 kalenteriin on hyväksytty runsaasti uusia nimipäiviä. Suomalaisen almanakan nimilista kasvaa 39 nimellä ja suomenruotsalaisen 21 nimellä. Helsingin yliopisto on päättänyt ottaa kalentereihin myös uuden merkkipäivän, yrittäjän päivän.

Uusista nimistä löytyy uutta ja vanhaa. Viime aikoina ovat monet vanhat, perinteiset nimet tulleet uudelleen muotiin, ja siksi almanakkaan palautetaan esimerkiksi Fanni ja Hilda, Frans ja Hans, Luukas ja Sebastian. Suomenruotsalaiseen almanakkaan pääsevät takaisin mm. Aron ja Noah.

Lue lisää >>

Yliopiston almanakka on vuoden myydyin tietoteos

Jos perinteinen keltakantinen Yliopiston almanakka laskettaisiin tietokirjaksi, se olisi vuosittain myyntitilastojen kärjessä yli sadantuhannen kappaleen levikillään.

Suomen Kustannusyhdistys kirjasi viime talvena edellisvuoden myydyimmät tietokirjat. Ensimmäisenä oli vuoden 2007 Otavan Sääpäiväkirja 97300 kappaleen myynnillä ja toisena Sanoma Magazinesin Guinness World Records 2007, jota myytiin 57100 kappaletta, hivenen enemmän kuin kolmanneksi tullutta kestosuosikkia, Otavan Mitä-Missä-Milloin-kirjaa.

Suomen perinteikkäin kalenteri, Yliopiston almanakka, päihitti myyntimäärissä kaikki kirjasuosikit. Almanakan kustantajan Ajaston mukaan vuoden 2007 kalenteria myytiin reilusti yli 120 000 kappaletta.

Lue lisää >>

Aino teki komean comebackin

Itsenäisyytemme alkuaikoina Aino oli maamme suosituimpia tytönnimiä, mutta 1960-luvun lopulle tultaessa sen suosio oli hiipunut lähes nollille. Viime vuoden nimitilastoissa Aino ponnahti uudelleen kärkeen, lähes 80 vuotta ensimmäisen huipun jälkeen.

Kun Suomi itsenäistyi 1917, oli Aino-nimi suosionsa huipulla. Pikku-Ainoja vilisi melkein joka kylässä, sillä vuosittain Suomessa kastettiin yli 1200 Ainoa.

Puoli vuosisataa myöhemmin, 1970-luvun alussa, sai enää parikymmentä tyttöä vuodessa Aino-nimen ensimmäiseksi etunimekseen, kertoo professori Eero Kiviniemi Helsingin yliopistosta. Kiviniemi pitää yllä maamme suomenkielistä nimipäiväluetteloa.

Lue lisää >>

Milloin Meijalla on nimipäivä?

Lapsille halutaan yhä yksilöllisempiä nimiä

Kun pikkuinen Meija Eliina kastettiin, hänen ensimmäistä nimeään ei ollut saanut samasta vuosiluokasta vielä kukaan muu. Meija on mukana yhä kasvavassa ryhmässä suomalaislapsia, joilla on harvinainen nimi - eikä omaa nimipäivää almanakassa.

"Nuorimpien ikäluokkien etunimet ovat muuttumassa yhä yksilöllisemmiksi", toteaa professori Eero Kiviniemi, joka ylläpitää suomalaista nimipäiväluetteloa Helsingin yliopistossa.

Vuosittain syntyy nykyään noin 50 000 lasta, ja näistä peräti 2400 saa sellaisen nimen, jota ei ole kellään muulla samana vuonna syntyneellä.

Lue lisää >>

Mainokset piristivät sadan vuoden takaista almanakkaa

Nykyään mainoksia tulvii joka tuutista. Toisin oli sata vuotta sitten. Silloin maalaismökin ainoat ilmoitukset saatettiin lukea joulun alla ostetusta almanakasta.

Suomalaisten almanakkojen historia ulottuu satojen vuosien taakse, ja aikanaan keltakantinen allakka levisi lähes joka kotiin.

Mainokset ilmestyivät suomalaiseen almanakkaan 1890-luvun alussa ja pysyivät siellä yli kahdeksankymmenen vuoden ajan. Sanoma- ja aikakauslehdet valtasivat 1900-luvulla almanakan aseman ilmoitusten levittäjänä, ja viimeiset mainokset esiintyivät almanakassa vuonna 1975.

Lue lisää >>

Helmi ja Onni taas muodissa

Omakielisten etunimien suosio kääntyi nousuun

Suomalaiset nimistöntutkijat ovat ilahtuneita siitä, että supisuomalaisten nimien suosio on kääntynyt uudelleen nousuun. Vieraskielisten ja kansainvälisten nimien suosio kasvoi näkyvästi etenkin 1900-luvun lopulla, mutta parin viime vuoden aikana suunta on muuttunut.

Omakielisten nimien kulta-aikaa oli 1900-luvun alkupuoli, jolloin kolmasosa lapsista sai puhtaasti suomalaisen nimen, kertoo professori Eero Kiviniemi vastailmestyneessä Yliopiston nimipäiväalmanakassa. Sittemmin tällaisten nimien suosio väheni tasaisesti, ja vuosisadan lopulle tultaessa omakielisen nimen sai enää yksi lapsi kymmenestä.

Lue lisää >>

Login Form