Almanakkatoimisto on kesätauolla ajalla 5.–30.7.2021

Tietoja

24.06.2021

Ajankohtaista

Yliopiston almanakkatoimisto lomailee heinäkuussa. Toimistomme on suljettuna ajalla 5.–30.7.2021. Kesäkuun loppuun mennessä tehdyt vakioaineistojen tilaukset toimitetaan ennen kesätaukoa. Sen jälkeen tehdyt tilaukset toimitetaan elokuussa.

Toivotamme kaikille asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja kalenteriaiheiden ystäville riemukasta ja virkistävää kesää!

Tilauksen voi tehdä sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai tilauslomakkeella.

Uusia liputuspäiviä kalenteriin vuonna 2023

Tietoja

19.03.2021

Tiedotteet

Suomalaiseen kalenteriin lisätään vuonna 2023 kaksi uutta liputuspäivää: Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen lauantai) ja Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10. Molemmat ovat kalenterissa ns. vakiintuneita liputuspäiviä. Uudistuksen jälkeen suomalaisessa kalenterissa on seitsemän virallista, liputusasetuksessa mainittua liputuspäivää ja viisitoista vakiintunutta liputuspäivää.  

Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen lauantai) 

Suomen luonnon päivä merkittiin kalenteriin elokuun viimeiselle lauantaille vuonna 2020, mutta tuolloin ilman lipunkuvaa, koska päivän liputus ei vielä ollut vakiintunutta. Päivää esittivät jo vuonna 2016 kalenteriin Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto. Sisäministeriö suositteli tälle päivälle yleistä liputusta ensi kerran itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Presidenttipari veti lipun salkoon Teijon kansallispuistossa, ja myös valtiollisissa rakennuksissa liputettiin. Koska sisäministeriö on nyt jo viitenä vuonna antanut tälle päivälle liputussuosituksen, Helsingin yliopiston almanakkatoimisto päätti lisätä sille lipunkuvan kalenterivuodesta 2023 alkaen.

Suomen luonnon päivää on vietetty vuodesta 2013, ja sen merkeissä on järjestetty satoja yleisötapahtumia. Suomalaiset ovat juhlineet elokuista luontoa myös marjastamalla, kalastamalla ja metsässä patikoimalla, ja luontoteemaa on pidetty vahvasti esillä kouluissa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii Suomen luonnon päivän suojelijana.

Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10.

 Lokakuun ensimmäiselle päivälle merkitään vuonna 2023 kalenteriin uutena liputuspäivänä Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä. Sisäministeriö on vuodesta 2016 antanut tälle päivälle liputussuosituksen. Päivän tarkoituksena on muistaa Miina Sillanpään (4.6.1866–3.4.1952) elämäntyötä ja nostaa esille kansalaisvaikuttamisen merkitys yhteiskunnassa. Koska Sillanpään syntymäpäivä 4.6. on Suomessa puolustusvoimain lippujuhlan päivä, liputuspäiväksi valittiin 1.10., jolloin vuonna 1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki Suomen suuriruhtinaskunnassa. Miina Sillanpään päivää vietetään Suomessa myös Järjestöjen päivänä.

Miina Sillanpää oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, poliitikko ja naisasianainen, joka nousi köyhistä oloista ensimmäiseksi suomalaiseksi naisministeriksi. Hänet valittiin kansanedustajaksi vuonna 1907 yhdeksäntoista ensimmäisen naisen joukossa, ja hän toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana 38 vuoden ajan. Tannerin hallituksessa Sillanpää oli toisena sosiaaliministerinä 1926–1927. Lisäksi hän oli keskeinen toimija useissa naisjärjestöissä ja ensikotitoimintaa perustettaessa.

Lisätietoja:

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto: johtaja Minna Saarelma-Paukkala, p. 02941 22947, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sisäministeriö: erikoissuunnittelija Aino Tuovinen, p. 0295 488 317 / 050 4561 552,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Suomen luonnon päivä: viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, Metsähallitus, Luontopalvelut, p. 0400 425666, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Miina Sillanpään päivä: puheenjohtaja Virpi Dufva, Miina Sillanpään Seura, p. 050 3654664, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lue myös sisäministeriön tiedote.

Uusi Ajas­ta al­lak­kaan -näyt­te­ly Hel­sin­gin ob­ser­va­to­riol­la 16.1.2020–29.8.2021

Tietoja

16.01.2020

Tiedotteet

Uusi pienoisnäyttely ”Ajasta allakkaan” avautuu Helsingin observatoriolla Tieteiden yönä torstaina 16.1.2020 klo 17.

Yliopiston almanakkatoimiston ja Observatorion yhteistyössä tekemä näyttely kertoo ikiaikoja ihmistä askarruttaneesta ajanlaskusta ja suomalaisen almanakan kiehtovista vaiheista. Näyttelyn yhteydessä järjestetään aiheesta myös luentosarja keväällä 2020.

Näyttely saa historialliset puitteet Tähtitorninvuorelle vuonna 1834 valmistuneesta observatoriorakennuksesta, jossa Yliopiston almanakkatoimisto perustettiin 25 vuotta sitten. Almanakkojen laatiminen on perinteisesti ollut tähtitieteilijöiden työtä. Ajanlaskua ja kalenterin vaiheita kuvittamaan on esillä riimusauvoja, almanakkoja eri ajoilta ja almanakkojen valistusartikkeleita havainnollistavia esineitä. Näyttely juhlistaa samalla vuoden 2020 kalenteriuudistusta, joka tuo almanakkaan jälleen uusia merkkipäiviä ja uusia nimiä. 

Tie­toa ajan­ku­lun seu­ran­nas­ta ja al­ma­nak­ko­jen kieh­to­vas­ta his­to­rias­ta

Ajan kulkua on varhaisista ajoista lähtien seurattu eri kulttuureissa Auringon liikkeen, Kuun vaiheiden ja vuodenaikojen mukaan. Ennen painettuja kalentereita käytettiin muun muassa puisia riimukalentereita. Ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi vuonna 1705. Suomalaisen kalenterin ylläpidosta vastaa Helsingin yliopisto.

Suomessa painetaan vuosittain noin 11 miljoonaa kalenteria eli kaksi kalenteria kansalaista kohden. Tarjolla on niin värikkäitä kuvakalentereita kuin erilaisia tasku-, pöytä- ja lompakkokalentereita. Valtaosa niistä sisältää tärkeiden kalenteripäivien ohella myös nimipäivätiedot. Lisäksi kalenterintekijöille on Almanakkatoimistosta saatavilla monenlaista tähtitieteellistä ja muuta aineistoa, kuten esimerkiksi tietoja tori- ja markkinapäivistä tai teemapäivistä ja tapahtumista.

Aikoinaan almanakoista on löytynyt myös esimerkiksi ennustuksia säähän ja moniin arkisiin askareisiin kuten kosimiseen ja kuppaukseen. Entä mistä kalenteri-sana tulee tai miten pääsiäisen ajankohta määräytyy? Mitähän tekemistä on almanakalla kamelin kanssa? Tämä kaikki selviää vierailemalla näyttelyssä.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään almanakkaluentosarja Helsingin observatoriolla lauantaisin klo 13.00 ja Tieteiden yönä 16.1. klo 18.15:

16.1. Asko Palviainen: Tähtitieteen merkitys almanakan synnyssä
8.2.   Heikki Oja: Keskiajan pyhimykset almanakassa
29.2. Asko Palviainen: Karkauspäivä ja ajanlaskun historiaa
14.3. Minna Saarelma-Paukkala: Suomalaisen kalenterin merkkipäivät ja kalenteriuudistus 2020
28.3. Minna Saarelma-Paukkala: Suomalaiset nimipäiväkalenterit ja nimipäiväuudistus 2020

Luennot ovat maksuttomia, mutta niille on ilmoittauduttava Helsingin observatorion verkkosivujen kautta.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Minna Saarelma-Paukkala, Almanakkatoimisto, puh. 02941 22947, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Päivi Harjunpää, Observatorio, 050 318 2422, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., www.observatorio.fi

Helsingin observatorio, Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki. Avoinna: to 12–20, pe-su 12–16. Pääsymaksut 8/6/4 e, maksutta Museokortilla. Helsingin observatorio on osa Helsingin yliopistomuseota.

Kesän 2019 aukioloajat

Tietoja

13.06.2019

Ajankohtaista

Yliopiston almanakkatoimisto palvelee kesällä asiakkaita, kansalaisia ja mediaa normaalisti perjantaihin 5.7. saakka ja jälleen maanantaista 22.7. alkaen. Puhelintiedusteluihin vastataan arkisin klo 10–15 välisenä aikana, ja sähköpostitilaukset pyritään toimittamaan kahden päivän kuluessa tilauksesta. Heinäkuussa Almanakkatoimisto on suljettu kaksi viikkoa eli 8.–19.7.

Almanakkatoimiston väki lomailee myös juhannuksen aatonaattona eli 20.6.

Kauniita kesäpäiviä kaikille!

Yliopiston almanakka ei ilmesty mobiilisovelluksena 2019

Tietoja

08.11.2018

Tiedotteet

Helsingin yliopiston julkaisema Yliopiston almanakka on vuodesta 2016 lähtien ollut saatavilla myös mobiilisovelluksena niin Android- kuin iOS-käyttöjärjestelmille. Vuodelle 2019 tätä sovellusta ei kuitenkaan ole tulossa. Syynä tähän on Yliopiston almanakkatoimiston ja sovelluksen kehittäjän HiQ Finland Oy:n yhteistyön päättyminen. Paperinen Yliopiston almanakka 2019 sekä ruotsinkielinen Universitetsalmanackan 2019 ovat saatavilla tuttuun tapaan kirjakaupoista, R-kioskeista ja marketeista.

HiQ Finland Oy julkaisi Yliopiston almanakan mobiiliversion ensi kerran vuodelle 2018 ja on vastannut niin sovelluksen teknisestä toteutuksesta kuin sen myynnistä ja jakelusta. Yliopiston almanakkatoimisto luovutti sovelluksessa tarvittavan tietosisällön HiQ Finland Oy:n käyttöön ja osallistui tuotteen markkinointiin.

Vuoden 2018 sovelluksen teknisestä toimivuudesta ja sen myyntiin liittyvistä kysymyksistä vastaa HiQ Finland Oy, p. 09 4355 860, hiqfinland.fi/yritys

Vuoden 2020 kalenteriin tulee uusia merkkipäiviä ja uusia nimiä

Tietoja

29.08.2018

Nimipäivätiedote

Suomalainen kalenteri uudistuu jälleen vuonna 2020. Kalenteriin tulee yksi uusi liputuspäivä ja yksi uusi merkkipäivä ilman lipunkuvaa. Lisäksi suomalaiseen nimipäiväkalenteriin saadaan 35 ja suomenruotsalaiseen kalenteriin 38 uutta nimeä. 

Nimipäiväuudistus tehtiin nyt elossa olevan väestön nimien perusteella

Nimipäiväkalenterien ylläpidosta vastaa Helsingin yliopisto, jolla on niihin tekijänoikeus. Vuoden 2020 uudistuksista vastaavat dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja filosofian tohtori Leila Mattfolk. 

- Vuoden 2020 uudistus on nyt ensi kerran laadittu maaliskuussa 2018 elossa olevan väestön nimistön pohjalta, jotta mahdollisimman Suomen kansalainen voisi löytää oman etunimensä kalenterista, sanoo Minna Saarelma-Paukkala.

Nimipäiväkalentereita on 1990-luvulta alkaen uudistettu viiden vuoden välein. Edellisissä uudistuksissa, vuosina 2010 ja 2015, tarkastelun kohteena olivat uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana annetut etunimet. 

Suomalaiset nimipäivät 2020

Perusehtona kalenteriin pääsylle oli, että nimi esiintyy ensimmäisenä etunimenä vähintään 500 suomenkielisellä Suomen kansalaisella maaliskuun 2018 tilanteen mukaan. Uudistus tuo kalenteriin 35 uutta nimeä. Kaikkiaan niitä kantaa ensimmäisenä etunimenään yli 22 500 suomenkielistä suomalaista. 

- Uusien nimien joukossa on monia vierasperäisiä etunimiä, kuten Adele ja Daniela tai Nikolas ja Teo. Ne ovat tuttuja nimiä myös muualla Euroopassa. Ja mukana on vanhojen kalenterinimien suomalaisia lempinimiasuja, kuten Iita (< Iida) tai Venni (< Verneri), Minna Saarelma-Paukkala kertoo.

Yhtään uutta suomenkielistä nimeä ei tässä uudistuksessa kalenteriin saatu – kuten vuonna 2015, jolloin nimipäivän saivat Taika ja Sisu. Suomalaisten nimenanto onkin 2000-luvulla kansainvälistynyt. Uusia nimiä on löydetty myös muualta kuin Euroopasta, esimerkiksi nyt kalenteriin tulee intialaistaustainen Neela.

Uudet naistennimet (20): Adele (16.12.), Aida (22.4.), Bertta (24.8.), Cecilia (22.11.), Daniela (11.12.), Elle (10.2.), Erin (7.11.), Fiona (2.3.), Iita (14.9.), Inna (29.8.), Jasmiina (9.7.), Lila (20.5.), Luna (16.10), Malla (14.3.), Meea (27.4.), Minka (11.4.), Minni (26.5.), Neela (20.4.), Selina (23.3.), Unna (2.12.)

Uudet miestennimet (15): Andreas (30.11.), Edvin (9.3.), Elia (9.4.), Eliel (9.4.), Felix (6.9.), Niila (6.12.), Nikolas (6.12.), Oskar (1.12.), Oula (29.7.), Petja (29.6.), Petrus (29.6.), Rene (16.7.), Teo (9.11.), Venni (17.8.), Viktor (22.3.)

Suomenruotsalaiset nimipäivät 2020

Kalenteriin hyväksyttiin nimiä, joita vähintään 50 ruotsinkielistä Suomen kansalaista kantoi ensimmäisenä etunimenään maaliskuussa 2018. Lisäehtona oli, että yli puolet heistä on syntynyt vuoden 1970 jälkeen. Kalenteriin tulee nyt 38 uutta nimeä. 

"Osa niistä on odotuksenmukaisesti nimiä, joita on annettu paljon viime vuosina syntyneille lapsille, kuten Juni, Noomi, Colin, Leon ja Milo. Nimissä näkyy myös se, että vaikutteita otetaan englanninkielisestä maailmasta. Uusien nimien joukossa ovat esimerkiksi Lily, Charlie, Morgan ja Ron", Leila Mattfolk kertoo.

Uudet naistennimet (25): Amelia (19.5.), Annina (22.10.), Ava (6.6.), Carla (28.1.), Caroline (20.5.), Celina (23.3.), Charlotte (12.5.), Christine (24.7.), Claudia (7.7.), Emmy (19.5.), Juni (30.10.), Leona (28.9.), Lia (5.1.), Lily (20.5.), Lova (25.8.), Meja (20.7.), Naomi (4.1.), Nicolina (6.12.), Noomi (4.1.), Nova (12.9.), Ramona (15.7.), Silja (22.11.), Stephanie (26.12.), Tanja (13.10.), Thelma (5.12.)

Uudet miestennimet (13): Charlie (28.1.), Colin (7.11.), Jack (24.6.), Jasper (20.10.), Leon (28.9.), Levi (18.8), Malte (28.11.), Melker (20.10.), Milo (7.9.), Mio (4.2.), Morgan (14.6.), Neo (12.9.), Ron (5.9.)

Uusia merkkipäiviä vuonna 2020

Lapsen oikeuksien päivä 20.11.

Lapsen oikeuksien päivälle 20.11. tulee lipunkuva eli se on nyt katsottu vakiintuneeksi liputuspäiväksi.

Sisäministeriö on vuodesta 2013 suositellut kansalaisille yleistä liputusta lapsen oikeuksien päivänä. Päivämäärä 20.11. viittaa YK:ssa vuosina 1959 ja 1989 hyväksyttyyn lapsen oikeuksien sopimukseen. Merkintä "lapsen oikeuksien päivä" on ollut suomalaisessa kalenterissa tällä päivällä vuodesta 2002, mutta ilman lipunkuvaa. Koska päivän liputus on nyt katsottu vakiintuneeksi, sille päätettiin lisätä lipunkuva vuodesta 2020 lähtien. 

Suomen luonnon päivä, elokuun viimeinen lauantai

Elokuun viimeiselle lauantaille merkitään Suomen luonnon päivä, ilman lipunkuvaa.

Suomen luonnon päivää on vietetty vuodesta 2013. Keväällä 2016 Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto tekivät Helsingin yliopistolle anomuksen Suomen luonnon päivän merkitsemisestä liputuspäivänä kalenteriin. Suomi on tiettävästi ainoa maa, jossa on ollut yleinen liputus luonnolle. Tämä tapahtui sisäministeriön suosituksesta ensi kerran itsenäisyyden juhlavuonna 2017 ja jälleen tänä vuonna. 

- Yliopiston almanakkatoimiston hallitus katsoi, että teema on tärkeä ja kaikkia suomalaisia yhdistävä. Tällainen kalenteripäivä vahvistaa myös Suomi-kuvaa ympäristöarvoja kunnioittavana maana. Koska liputussuositus on annettu vasta kahtena vuonna peräkkäin, vakiintuneena liputuspäivänä sitä ei voitu vielä kalenteriin merkitä. Niinpä se tulee vuonna 2020 kalenteriin ilman lipunkuvaa, Minna Saarelma-Paukkala kertoo.

Uusia merkkipäiviä lisättiin kalenteriin edellisen kerran vuonna 2014. Silloin huhtikuun 8. päivälle tuli romanien kansallispäivä, ilman lipunkuvaa. Vuonna 2011 kalenteriin lisättiin uutena liputuspäivänä Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12. ja vuonna 2010 yrittäjän päivä ilman lipunkuvaa.

Kalenteriuudistus 2020 julkistettiin Tiedekulmassa 29.8.2018. Tilaisuuden taltiointi löytyy tästä https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20923

Lisätiedot:

Minna Saarelma-Paukkala, Yliopiston almanakkatoimiston johtaja, nimistöntutkimuksen dosentti, 02941 22947, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Filosofian tohtori Leila Mattfolk, 040 701 6165, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Tulossa uusia merkkipäiviä ja nimiä kalentereihin Suomessa – seuraa tilaisuutta paikan päällä tai verkossa

Tietoja

14.08.2018

Nimipäivätiedote

Tervetuloa vuoden 2020 kalenteriuudistuksen julkistukseen, joka pidetään keskiviikkona 29.8. kello 14.00-16.00 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Yliopistonkatu 4! Tilaisuus on avoin niin medialle kuin nimistä ja kalentereista kiinnostuneille kansalaisille. 

Suomalainen kalenteri uudistuu jälleen vuonna 2020. Kalenteriin tulee yksi uusi liputuspäivä ja yksi uusi merkkipäivä ilman lipunkuvaa. Lisäksi suomalaiseen nimipäiväkalenteriin saadaan 35 ja suomenruotsalaiseen kalenteriin 38 uutta nimeä. 

Kalenteriuudistuksen 2020 julkistustilaisuudessa Tiedekulmassa 29.8. kello 14.00 kerrotaan, mitä nämä uudet merkkipäivät ovat ja miksi juuri ne on valittu suomalaiseen kalenteriin 2020-luvulla. Tilaisuudessa on mukana kyseisiin päiviin liittyviä vieraita niin valtionhallinnosta kuin järjestöistä. 

Edellisen kerran uusia merkkipäiviä lisättiin kalenteriin vuonna 2014, jolloin huhtikuun 8. päivälle tuli romanien kansallispäivä (ilman lipunkuvaa). Vuonna 2011 kalenteriin lisättiin uutena liputuspäivänä Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12. ja vuonna 2010 yrittäjän päivä (ilman lipunkuvaa).

Nimipäiväuudistus tehtiin nyt elossa olevan väestön nimien perusteella

Yliopiston nimipäiväasiantuntijat dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja FT Leila Mattfolk kertovat Tiedekulmassa vuoden 2020 nimipäiväuudistuksen taustoista ja paljastavat kalentereihin tulevat uudet nimet. Nimipäiväkalentereita on 1990-luvulta alkaen uudistettu viiden vuoden välein. Vuoden 2020 uudistus on nyt ensi kerran laadittu elossa olevan väestön nimistön pohjalta, jotta mahdollisimman monella suomalaisella olisi mahdollisuus viettää nimipäivää. Mitä nyt kalentereihin hyväksytyt nimet kertovat maamme etunimitrendeistä?

Tilaisuus on tarkoitettu niin medialle kuin kalenteriasioista kiinnostuneille kansalaisille. Aikaa on varattu myös keskustelulle. Tervetuloa!

Tilaisuutta 29.8. voi seurata myös verkossa, jonne se myös tallentuu https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/unitube 

Lisätiedot:

Minna Saarelma-Paukkala, Yliopiston almanakkatoimisto, puhelin 02941 22947 / 02941 22942, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Minna Meriläinen-Tenhu, viestinnän asiantuntija, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kalenteri 2020: Uudet nimi- ja merkkipäivät julkistetaan 29.8.

Tietoja

27.06.2018

Nimipäivätiedote

Suomalaiseen kalenteriin on jälleen tulossa kymmeniä uusia nimipäiviä. Keitä ovat ne onnekkaat, jotka tällä kertaa saavat nimensä kalenteriin? Kalenteriuudistuksen 2020 julkistustilaisuus pidetään keskiviikkona 29.8.2018 klo 14-16 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, Yliopistonkatu 4.

Tilaisuudessa paljastetaan suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväkalenteriin hyväksytyt uudet nimet sekä kerrotaan, mitä muita muutoksia kalenterin merkkipäiviin on luvassa vuonna 2020. 

Yliopiston nimipäiväasiantuntijat dos. Minna Saarelma-Paukkala ja FT Leila Mattfolk esittelevät tilaisuudessa uudistukset, ja yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Mukana on myös uusiin merkkipäiviin liittyviä yllätysvieraita. 

Tilaisuus on tarkoitettu niin medialle kuin kaikille kalenteriasioista kiinnostuneille kansalaisille. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: Minna Saarelma-Paukkala / Yliopiston almanakkatoimisto, p. 02941 22942 / 02941 22947, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kesän 2018 aukioloajat

Tietoja

14.06.2018

Ajankohtaista

Yliopiston almanakkatoimisto palvelee asiakkaita, kansalaisia ja mediaa normaalisti 29.6. saakka ja jälleen 16.7. alkaen. Puhelintiedusteluihin vastataan arkisin klo 10–15 välisenä aikana, ja sähköpostitilaukset pyritään toimittamaan kahden päivän kuluessa tilauksesta.

Heinäkuun ensimmäiset kaksi viikkoa eli 2.–13.7. Almanakkatoimisto on suljettu. Vakioaineistoja toimitamme heinäkuun lopulla normaalisti, mutta tilaustöitä pääsemme tekemään jälleen vasta elokuulla.

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme kaunista ja virkistävää kesää!

Yliopiston almanakan mobiilisovellus saatavilla Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille

Tietoja

04.04.2018

Tiedotteet

Perinteinen Yliopiston almanakka on julkaistu vuodelle 2018 mobiiliversiona, joten sitä voi halutessaan lukea myös omalta älypuhelimelta. Vuoden 2018 almanakka julkaistiin tämän vuoden alussa Android-käyttöjärjestelmälle, ja sen hinta on 3,99 euroa. Sen sijaan iOS-versio valmistui teknisten haasteiden vuoksi vasta pääsiäisen alla. Siksi se jaetaan nyt asiakkaille poikkeuksellisesti ilmaiseksi.

"Yliopiston almanakan mobiilisovellus on selvästi tullut tarpeeseen. Sillä on jo tuhansia käyttäjiä, ja olemme saaneet paljon sovellukseen liittyvää palautetta ja kehittämistoiveita. Palautetta on tullut niin puhelimitse ja sähköpostitse kuin Facebookin kautta, ja olemme siitä kiitollisia", kertoo Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.

Mobile Means Oy:n alun perin luoma almanakkasovellus on ollut markkinoilla jo vuodesta 2013, mutta vuosikerrasta 2018 lähtien sovelluksen kehittäjänä toimii HiQ Finland Oy.

Yliopiston almanakan mobiiliversio sisältää suomalaiset ja suomenruotsalaiset nimipäivät, liputuspäivät, kalenterin merkkipäivät ja tärkeimmät pyhäpäivät sekä kirkollisten pyhien saarnatekstit. Sovelluksesta löytyy tietoa vuoden 2018 auringon- ja kuunpimennyksistä, auringon nousu- ja laskuajat valitulla paikkakunnalla sekä kuun vaiheet. Lisäksi siitä löytyvät paperiversiosta tutut ortodoksisen kirkon juhlapäivät sekä juutalainen ja islamilainen kalenteri. Mobiilialmanakassa on samoin tietoa nimenannosta ja liputuksesta, ja siihen on koottu vuoden 2018 tori- ja markkinapäivät sekä tapahtuma- ja teemakalenterit.

Mobiilisovellus antaa lisäksi automaattisen sääennusteen tuleville päiville. Android-versio näyttää myös käyttäjän yhteystiedoissa olevien ihmisten nimet heidän nimipäiviensä kohdalla ja muistuttaa näin onnentoivotusten lähettämisestä. Osa almanakkatiedoista, kuten kuun ja planeettojen nousu- ja laskuajat sekä aiempien vuosien säätilastot, löytyy sen sijaan ainoastaan paperiversiosta.

Yliopiston almanakka 2018 -mobiilisovellus löytyy Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille mobiililaitteen omasta sovelluskaupasta, esimerkiksi hakusanalla "almanakka".

Yliopiston almanakan julkaisija on Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, joka palvelee kansalaisia kalentereihin liittyvissä asioissa. Almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille erilaisia kalenteritietoja, valmiita kalenteripohjia ja nimipäivien julkaisuoikeuksia. Lisäksi toimisto vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta.

Lisätietoja:

Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 02941 22947