Liputus ja juhlapäivät

Suomen kalenteriin merkittävät päivät

Kirkollisia juhlapäiviä ovat kirkkolain mukaan joulupäivä, toinen joulupäivä eli tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.

Pyhäpäiviä ovat kirkolliset juhlapäivät ja sunnuntait.

Lisäksi vappu ja itsenäisyyspäivä ovat Suomessa juhlapäiviä.

Liputuspäiviä on kahdenlaisia: viralliset liputuspäivät (mainitaan liputusasetuksessa) ja vakiintuneet liputuspäivät. Lisäksi Ahvenanmaalla ja saamelaisilla on omia, virallisia liputuspäiviä.

Kalenterissa on myös kymmenkunta muuta merkkipäivää. Niitä ovat esimerkiksi ystävänpäivä 14.2. ja yrittäjän päivä 5.9. Tällaisten merkkipäivien viettäminen on siinä määrin vakiintunutta, että niiden on katsottu kuuluvan myös kalenterin sivuille.

Suomen kalenterin merkkipäivät

Uudenvuodenpäivä 1.1.

Tammikuun 1. päivä tuli vuoden ensimmäiseksi päiväksi alkujaan roomalaisilla vuonna 153 ennen ajanlaskun alkua. Ruotsi-Suomessa vuoden alku siirtyi vuonna 1559 tammikuun alkuun, kun tilikauden alku määrättiin tammikuun 1. päiväksi. Uudenvuodenpäivä on kirkollinen juhlapäivä.

Loppiainen 6.1.

Loppiaista vietetään kolmen itämään tietäjän Jeesuksen luona käynnin muistoksi.  Se on kirkollinen juhlapäivä.

Pyhän Henrikin muistopäivä 19.1.

Alkujaan piispa Henrikin muistopäivä oli 20.1., mutta 1600-luvulla muistopäiväksi vakiintui 19.1.

Vainojen uhrien muistopäivä 27.1.

Vainojen uhrien muistopäivä on merkitty almanakkaan vuodesta 2002 alkaen. Sen päivämäärä on Auschwitzin keskitysleirin vapautuksen päivä.

Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivää vietetään  2.2.–8.2. välisenä sunnuntaina.  Jos laskiaissunnuntai osuu samaksi päiväksi, siirtyy kynttilänpäivä viikkoa aikaisemmaksi.

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Saamelaisten kansallispäivän päivämäärä on peräisin vuodelta 1917, jolloin Norjan ja Ruotsin saamelaiset pitivät ensimmäisen yhteisen kokouksen Trondheimissä. Päivä otettiin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen.

Ystävänpäivä  14.2.

Ystävänpäivän juuret ovat muinaisessa Roomassa. Tuolloin roomalaiset juhlivat keväistä hedelmällisyysjuhlaa lupercaliaa. Kristillisessä kirkossa samaan aikaan oli marttyyri Valentinuksen päivä, johon tavat siirtyivät. Kalentereissa ystävänpäivä on ollut vuodesta 1996 lähtien, vaikka se oli erehdyksessä merkitty ilman virallista päätöstä vuosina 1989, 1990 ja 1991.

Laskiaissunnuntai

Laskiaissunnuntaita vietetään 7 viikkoa ennen pääsiäistä. Nimensä päivä on saanut joko paaston alkamisesta eli paastoon laskeutumisesta tai paastopäivien laskemisen alkamisesta.

Laskiaistiistai

Laskiaistiistai on laskiaissunnuntain jälkeinen tiistai, jolloin paasto varsinaisesti alkaa. Katolisissa maissa laskiaiseen liittyvät karnevaalit. Sana karnevaali tulee latinan sanoista carne vale eli hyvästi liha, koska lihaa ei saanut syödä paaston aikaan.

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

Naistenpäivä on ollut almanakassa vuodesta 1994 lähtien, vaikka se oli merkitty vahingossa jo vuosien 1990 ja 1991 kalentereihin. Se on syntynyt samoihin aikoihin kuin äitienpäivä eli 1910-luvulla. Luonteeltaan se kuitenkin eroaa äitienpäivästä siten, että äitienpäivää on pidetty porvarillisena juhlana ja naistenpäivää vasemmistolaisten juhlana.

Marian ilmestyspäivä

Marian ilmestyspäivä on 22.–28.3. välinen sunnuntai. Jos se on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, on Marian ilmestyspäivä palmusunnuntaita edeltävä sunnuntai. Vuoteen 1954 saakka Marianpäivä oli kiinteällä paikalla 25.3. Sisältönsä päivä on saanut arkkienkeli Gabrielin käynnistä neitsyt Marian luona. 

Palmusunnuntai

Palmusunnuntai on viikkoa ennen pääsiäistä.  Se on omistettu Jeesuksen tulolle Jerusalemiin, jolloin kansa levitti tielle palmunoksia.

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on pääsiäispäivää edeltävä perjantai. Sitä vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi, ja se on kirkollinen juhlapäivä.

Pääsiäispäivä

Pääsiäispäivää vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Pääsiäisen paikka lasketaan vanhasta säännöstä, jonka mukaan pääsiäinen sattuu melkein aina maaliskuun 21. päivän jälkeisen täydenkuun jälkeiseksi sunnuntaiksi (käytännössä välille 22.3. ja 25.4.). Pääsiäinen on kirkollinen juhlapäivä.

Toinen pääsiäispäivä

Toinen pääsiäispäivä on pääsiäispäivää seuraava päivä. Se on kirkollinen juhlapäivä.

Romanien kansallispäivä 8.4.

Romanien kansallispäivä on tullut almanakkaan vuoden 2014 alusta. Sen päivämäärä tulee vuodelta 1971, jolloin Lontoossa pidettiin ensimmäinen romanien kansainvälien kongressi, jossa hyväksyttiin mm. romanien oma lippu.

Helatorstai

Helatorstai on 39. päivä pääsiäisen jälkeen. Sitä vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Se on kirkollinen juhlapäivä.

Helluntaipäivä

Helluntaipäivä on 7. sunnuntai pääsiäisestä. Sitä vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi. Se on kirkollinen juhlapäivä.

Vappu 1.5.

Alkujaan tänä abbedissa Valburgin muistopäivänä on juhlittu Suomessa kevättä ja sen tuloa. Myöhemmin siitä on tullut ylioppilaiden ja työläisten juhlapäivä. Vappu on Suomessa palkallinen vapaapäivä.

Pyhän Kolminaisuuden päivä

Pyhän Kolminaisuuden päivä on viikon kuluttua helluntaista. Sen vietto sai alkunsa 1100-luvulla Englannissa.

Juhannuspäivä

Juhannuspäivä on 20.–26.6. välinen lauantai. Vuoteen 1954 saakka se oli kiinteällä paikalla 24.6. Juhannusta vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi. Legendan mukaan Johannes Kastaja syntyi tasan puoli vuotta ennen Jeesusta.  Juhannus on kirkollinen juhlapäivä. Juhannusaatto on  suurella osalla väestöä palkallinen vapaapäivä.

Apostolien päivä

Apostolien päivä on 6. sunnuntai helluntaista.

Kirkastussunnuntai

Kirkastussunnuntai  on 8. sunnuntai helluntaista. Sisältönsä päivä on saanut evankeliumissa kerrotusta tapauksesta, jossa Jeesus ilmestyi kolmelle opetuslapselle kirkastuneena. 

Unikeonpäivä 27.7.

Legendan mukaan seitsemän kristittyä nuorukaista pakeni keisari Deciuksen vainoja luolaan, jossa he nukkuivat lähes 200 vuotta. Unikeonpäivä on merkitty ensimmäisiin suomenkielisiin kalentereihin vuonna 1705.

Suomen luonnon päivä

Suomen luonnon päivä on elokuun viimeinen lauantai. Se merkitään almanakkaan vuodesta 2020 lähtien.

Yrittäjän päivä 5.9.

Yrittäjän päivä on merkitty almanakkaan vuodesta 2010 lähtien. Päivää on vietetty Suomessa 1990-luvulta lähtien. 

Mikkelinpäivä

Mikkelinpäivä  on 29.9.-5.10. välinen sunnuntai.  Vuoteen 1772 asti se oli kiinteästi 29.9. Päivää vietetään arkkienkeli Mikaelin kunniaksi.

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä on 31.10.–6.11. välinen lauantai. Vuoteen 1772 asti se oli kiinteästi 1.11. Päivään yhdistyy kaksi vanhaa kirkollista juhlaa eli kaikkien marttyyrien muistopäivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Alkujaan marttyyrien päivä oli 1.11. ja uskovien muistopäivä 2.11. Pyhäinpäivä on kirkollinen juhlapäivä.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä

Uskonpuhdistuksen muistopäivä on 22. sunnuntai helluntaista. Almanakkaan se merkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2001.

Valvomisen sunnuntai

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden toiseksi viimeinen sunnuntai, eli se on kaksi viikkoa ennen 1. adventtia.

Tuomiosunnuntai

Tuomiosunnuntai on kirkkovuoden viimeinen sunnuntai, eli sitä vietetään viikko ennen 1. adventtia. Kirkkotekstit käsittelevät viimeistä tuomiota.

1. adventtisunnuntai

27.11.–3.12. välinen sunnuntai.

2. adventtisunnuntai

4.12.–10.12. välinen sunnuntai.

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Itsenäisyyspäivä on Suomessa juhlapäivä ja palkallinen vapaapäivä.

3. adventtisunnuntai

11.12.–17.12. välinen sunnuntai.

4. adventtisunnuntai

18.12.–24.12. välinen sunnuntai.

Joulupäivä 25.12.

Joulupäivää vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Se on kirkollinen juhlapäivä. Jouluaatto on suurella osalla väestöä palkallinen vapaapäivä.

Tapaninpäivä 26.12.

Tapaninpäivää vietetään ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen muistopäivänä. Se on kirkollinen juhlapäivä.

Apostoli Johanneksen päivä 27.12.

Apostoli Johanneksen päivä merkitään kalentereihin vain silloin, kun päivä osuu sunnuntaille.

Viattomien lasten päivä 28.12.

Sisältönsä viattomien lasten päivä on saanut Raamatun kertomuksesta, jonka mukaan kuningas Herodes surmautti Betlehemin poikalapset yrittäessään tapattaa vastasyntyneen Jeesuksen. Päivä on kirkollinen pyhä silloin, kun se osuu sunnuntaille.

Liputusajat ja liputussäädökset

Liputuksen kellonajat

Eri liputuspäivien liputukseen suositellaan seuraavia kellonaikoja, jotka perustuvat liputusasetukseen tai sisäministeriön kanssa käytyihin keskusteluihin. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajoista esim. työajoista johtuen.

Runebergin päivä, kello 8–auringonlasku (Helsinki noin 16.40 ... Utsjoki noin 15.20)

Kalevalan päivä, kello 8–auringonlasku (Helsinki noin 17.40 ... Utsjoki noin 17.10)

Minna Canthin päivä, kello 8–auringonlasku (Helsinki noin 18.30 ... Utsjoki noin 18.30)

Mikael Agricolan päivä, kello 8–auringonlasku (Helsinki noin 20.20 ... Utsjoki noin 20.50)

Kansallinen veteraanipäivä, kello 8–21

Vappu, kello 8–21

Äitienpäivä, kello 8–21

Eurooppa-päivä, kello 8–21

Snellmanin päivä, kello 8–21

Kaatuneitten muistopäivä, kello 8–21

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, kello 8–21

Juhannus, juhannusaatto kello 18 – juhannuspäivä kello 21

Eino Leinon päivä, kello 8–21

Aleksis Kiven päivä, kello 8–auringonlasku (Helsinki noin 18.30 ... Utsjoki noin 17.50)

YK:n päivä, kello 8–auringonlasku (Helsinki noin 17.40 ... Utsjoki noin 16.50)

Ruotsalaisuuden päivä, kello 8–auringonlasku (Helsinki noin 16.10 ... Utsjoki noin 14.40)

Isänpäivä, kello 8–auringonlasku (Helsinki noin 16 ... Utsjoki noin 14.20)

Lapsen oikeuksien päivä, kello 8–16

Itsenäisyyspäivä, kello 8–20

Sibeliuksen päivä, kello 8–16

Vaalipäivä, kello 8–auringonlasku. Mikäli äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputusaika on kello 8–20.

Presidentin toimeenastumispäivä, kello 8–auringonlasku

Suomen lippua koskevat säädökset

Laki Suomen lipusta 380/1978

Asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978

Valtioneuvoston päätös Suomen lipun väreistä 827/1993

Liputus Yliopiston almanakassa

1952 – Ensimmäinen maininta liputuspäivistä. Liputuspäivät: Runebergin päivä, Kalevalan päivä, Snellmanin päivä, äitien päivä, Suomen Marsalkan syntymäpäivä, jota vietetään Puolustusvoimain lippujuhlana, Suomen lipun päivä ja itsenäisyyspäivä. Ohjeeksi annetaan: "Lippu on nostettava tankoon klo 8-9 aamulla ja laskettava ehdottomasti auringon laskiessa."

1953 – Listaan lisätään Aleksis Kiven päivä. Liputusohje muuttuu muotoon: "Liputus alkaa maaliskuun 15. päivän ja lokakuun 1. päivän välisenä aikana kello 8 ja muuna vuoden aikana kello 9 sekä päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21."

1976 – Lipunkuvat ilmestyvät Yliopiston almanakan kuukausisivuille ensimmäisen kerran.

1977 – Liputuspäivät jaetaan almanakassa kahteen ryhmään: viralliset ja vakiintuneet. Viralliset: äitienpäivä, puolustusvoimain lippujuhla, Suomen lipun päivä ja itsenäisyyspäivä, jälkimmäiseen muut. Muut: Runebergin päivä, Kalevalan päivä, Snellmanin päivä, Aleksis Kiven päivä. Kaatuneitten muistopäivä lisätään vakiintuneiden listaan. Sen liputusohjeeksi annetaan: "Kaatuneitten muistopäivänä liputus on kello 8:n ja 21:n välisenä aikana, ja lippua pidetään puolitangossa klo 10-14."

1978 – Liputusasetus, jonka vuoksi Yliopiston almanakassa 1979 lisätään virallisiin liputuspäiviin Kalevalan päivä ja vapunpäivä sekä maininta vaalipäivistä ja presidentin virkaanastumispäivästä. Agricolan päivä ja ruotsalaisuuden päivä lisätään vakiintuneisiin liputuspäiviin. Ohje liputusajoista muutetaan muotoon: "Liputus alkaa kaikkina vuoden aikoina klo 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 21." Ohjeeseen lisätään juhannusyön liputus.

1987 – YK:n päivä ja isänpäivä lisätään vakiintuneiden liputuspäivien listaan.

1988 – kansallinen veteraanipäivä lisätään vakiintuneiden liputuspäivien listaan.

1989–2008  viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät luetellaan almanakassa yhdessä listassa aikajärjestyksessä.

1991 – myös Ahvenanmaan viralliset liputuspäivät mainitaan Yliopiston almanakassa.

1996 – kaatuneitten muistopäivän kohdalta poistuu maininta suruliputuksesta.

1998 – vakiintuneidn liputuspäivien listaan lisätään Eino Leinon päivä. Vuodesta 1998 alkaen sisäministeriö antaa vuosittaisia suosituksia Eurooppa-päivän liputuksesta.

2003 – Yliopiston almanakassa mainitaan myös saamelaisten viralliset liputuspäivät.

2007 – vakiintuneiden liputuspäivien listaan lisätään Minna Canthin päivä.

2011 – liputuspäivät jaetaan "virallisiin" ja "muihin" liputuspäiviin. Muiden liputuspäivien listaan lisätään Eurooppa-päivä ja Sibeliuksen päivä.

2019 – liputusasetusta muutetaan ja isänpäivästä tulee virallinen liputuspäivä.

2020 – jako virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin palautetaan. Lapsen oikeuksien päivä lisätään vakiintuneiden liputuspäivien listaan.