Marian ilmestyspäivästä on yhdeksän kuukautta jouluun

Tietoja

02.03.2020

”Ajan tasalla – Suomalainen kalenteri tänään” on tietokirja, jonka Yliopiston almanakkatoimiston asiantuntijat Onerva Ollila, Asko Palviainen ja Minna Saarelma-Paukkala julkaisivat viime syksynä (Otava 2019). Teoksessa kerrotaan niin ajanlaskun historiasta kuin suomalaisen kalenterin pyhäpäivistä ja muista merkkipäivistä. Julkaisemme nyt maaliskuun blogina Minna Saarelma-Paukkalan kirjoittaman luvun, jossa käsitellään Marian ilmestyspäivää. Vuonna 2020 Marian ilmestyspäivä on sunnuntaina 22. maaliskuuta.

”Maria, Herran piikanen…” Suomalaisessa kalenterissa on maaliskuussa Marian ilmestyspäivä. Se on pääsiäistä edeltävään paastonaikaan sijoittuva pyhäpäivä, joka kuuluu kuitenkin joulun pyhiin. Marian ilmestyspäivän aiheena on enkeli Gabrielin vierailu neitsyt Marian luona. Enkeli ilmoitti silloin Marialle, että hänestä tulee Jeesuksen äiti. Marian päivä on siksi yhdeksän kuukautta ennen joulua.

Lue lisää >>

Ajasta allakkaan -näyttely sukeltaa ajanlaskun maailmaan

Tietoja

03.02.2020

Observatorion näyttelyhuoneen lasivitriineihin on aseteltu vanhoja ja uusia suomalaisia kalentereita. Esillä on niin tavallisia tasku- ja seinäkalentereita kuin erikoisempia kalenterituotteita, kuten pyyhekalenteri ja posliininen kalenterirasia. Seinällä riippuu puinen kalenterisauva, jollaisia suomalaiset käyttivät ennen kuin painetut almanakat yleistyivät. Tietokoneen näytöltä löytyy runsaasti lisätietoa niin ajanlaskun perusteista ja suomalaisen almanakan vaiheista kuin vaikkapa muinaisten roomalaisten, kiinalaisten tai maya-kansan kalentereista. 

Tammikuun 16. päivänä avattiin Helsingin observatoriolla uusi kalenteriaiheinen pienoisnäyttely Ajasta allakkaan, joka on avoinna elokuun 2021 loppuun saakka. Tällaisia ajanlaskuun ja kalentereihin liittyviä näyttelyitä ei Suomessa ole kovin usein ollut tarjolla. Vuonna 2005, jolloin suomalainen almanakka täytti 300 vuotta, Yliopiston almanakkatoimisto järjesti pienen kalenterinäyttelyn Helsingin Postitalolla. Tuolloin Suomen postilaitos julkaisi myös taiteilija Kaisu Klemetin suunnitteleman postimerkin juhlavuoden kunniaksi. Espoossa sijaitseva Suomen kellomuseo on erikoistunut mekaanisiin kelloihin, ja sielläkin on toisinaan ollut esillä myös muita ajan mittaamiseen käytettyjä välineitä – kuten kalentereita.

Lue lisää >>

Vuoden ja vuosikymmenen vaihtumisesta

Tietoja

03.01.2020

Nyt koko maapallo on siirtynyt uuteen vuoteen. Siirtymä vei kaikkiaan 26 tuntia. Miksi se ei vienyt 24 tuntia? Tutkitaan tätä seuraavaksi.

Lue lisää >>

Talvikuusta tuli joulukuu

Tietoja

02.12.2019

Blogi - Blogg

Tämänkertainen blogi on 12. ja samalla viimeinen osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Toissa vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Viime vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu), syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn) ja marraskuuta (Maa martona makaa). Tänä vuonna on käsitelty helmikuuta (Helmikuussa on puissa jäähelmiä), toukokuuta (Toukokuussa tehdään toukotöitä) ja elokuuta (Elonkorjuuta elokuussa).

Lue lisää >>

Marraskuun pyhät päivät

Tietoja

01.11.2019

Blogi - Blogg

Juuri päättyneellä lokakuulla (2019) oli kalenterissa neljä sunnuntaita, joilla on sellaiset ehkä hieman mielikuvituksettomat nimet kuin 17. sunnuntai helluntaista, 18. sunnuntai helluntaista, 19. sunnuntai helluntaista ja 20. sunnuntai helluntaista. Marraskuun pyhäpäivät näyttävät sen sijaan kiinnostavammilta. Lauantaina 2.11. on pyhäinpäivä ja sunnuntaina 3.11. taas 21. sunnuntai helluntaista, mutta sunnuntai 10.11. on uskonpuhdistuksen muistopäivä, 17.11. valvomisen sunnuntai ja 24.11. tuomiosunnuntai. Mitä näiden pyhäpäivien nimet tarkoittavat?

Lue lisää >>