- Tietoja
-
01.07.2020
Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on useita hallitsijoilta saatuja nimiä. Vanhimmat niistä ovat peräisin Raamatusta, jopa tuhansien vuosien takaa. Esimerkiksi nimien Taavi, Taavetti ja Daavid (30.12.), Salomo ja Salomon (8.6.) sekä Sauli ja Saul (27.3.) taustalla ovat Israelin kuninkaat Daavid, Salomo ja Saul. Nimet Aku, Aukusti ja August (7.1.) viittaavat taas jouluevankeliumistakin tuttuun Rooman keisari Augustukseen.
Kuninkaallisia nimiä on saatu almanakkaamme myös katolisen kirkon pyhimyksiltä. Esimerkiksi nimien Konsta, Kosti ja Konstantin (21.5.) taustalla on ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus I Suuri (n. 272–337 jKr.), joka vakiinnutti kristinuskon aseman Rooman valtakunnassa. Almanakkanimet Kalle, Kaarlo ja Kaarle (28.1.) sekä Mauno ja Maunu (19.8.) viittaavat taas monien tämännimisten kuninkaiden ja kirkonmiesten ohella etenkin varhaiskeskiajan Euroopan suurimpaan hallitsijaan Kaarle Suureen (Carolus Magnus, 742–814 jKr.).
Keskiajan pyhimyskuninkaat
Vahvin vaikutus almanakkaamme on kuitenkin ollut pohjoismaisilla kuninkaallisilla. Jo Turun keskiaikaisessa pyhimyskalenterissa mainittiin marttyyreinä kuolleet pyhimyskuninkaat Ruotsin Eerik Pyhä eli Eerik IX (kuninkaana n. 1156–1160), Norjan Olavi Pyhä (1015–1030) ja Tanskan Knuut Pyhä (n. 1080–1086).
Suomeen ristiretken tehneen Eerik-kuninkaan muistona ovat almanakassamme nykyäänkin 18.5. miehennimet Erkki, Eero, Eerik, Erkka ja Eerikki sekä naisennimi Eerika. Eerik on ollut almanakassamme myös kirjoitusasuissa Ericus, Eric ja Erich. Mikael Agricolan Rukouskirjan (1544) kalenterissa oli taas merkintä Ericki Kuningas. Varsinkin Erkki ja Eero ovat olleet Suomessa suosittuja miehennimiä. Erkki-nimisiä miehiä on nykyväestössäkin lähes 34 000 ja Eero-nimisiä lähes 26 000.
Norjan Olavi Pyhän muistoa almanakassamme vaalivat Olli, Olavi, Oula, Uolevi ja Uoti (29.7.). Olavi on ollut Suomessa yleisimpiä miestennimiä, jota kantaa nykyäänkin ensimmäisenä tai jälkimmäisenä etunimenään yli 143 000 miestä. Nimen suosiota on selitetty sillä, että keskiajalla monet kirkoistamme nimettiin Pyhän Olavin mukaan. Suomalaisessa almanakassa tämä nimi on ollut eri aikoina asuissa Olaus, Olavus, Olavos, Olof ja Olawi, vuodesta 1908 muodossa Olavi. Norjassa Olav on ollut kuninkaannimenä käytössä myöhemminkin. Viimeksi norjalaisilla oli kuningas Olav V vuosina 1957–1991.
Tanskan Knuut-kuninkaan perillinen almanakassamme on taas Nuutti. Nuutti-nimisiä miehiä elää Suomessa nykyään lähes 2700.
Ruotsin hoviväkeä kalenteriin 1700-luvulla
Vasemmalla kuningas Kustaa Vaasa (David Frumerie Jakob Binckin teoksen mukaan, Nationalmuseum). Keskellä kuningatar Ulriika Eleonoora (Georg Desmarées, Nationalmuseum). Oikealla kuningas Adolf Fredrik (Tuntematon taiteilija, Nationalmuseum).
Suomalaiseen kalenteriin lisättiin 1700-luvulla, Ruotsi-Suomen aikana, useita maan hallitsijaperheiden nimiä. Näin almanakkaan saatiin esimerkiksi vuonna 1721 Ulrikan päivä (4.7.) silloisen kuningatar Ulriika Eleonooran mukaan, vuonna 1750 Adolfin päivä (23.6.) kruununprinssi Adolf Fredrikin mukaan ja vuonna 1774 Gustavin päivä (6.6.) Kustaa Vaasan mukaan. Nykyisessä almanakassamme ovat näiden perillisinä Ulla (4.7.), Aatu, Aatto ja Aadolf (23.6.) sekä Kyösti, Kustaa ja Kustavi (6.6.). Myös Loviisa (25.8.) ja Vilhelmiina (26.5.) omaksuttiin almanakkaamme 1700-luvulla Ruotsi-Suomen hovista. Nimet sijoitettiin yleensä näiden henkilöiden syntymäpäivien tai kruunajaispäivien kohdalle. Vilhelmiinan päivällä ovat nykyään myös Minna, Vilma, Miina, Mimmi ja Minni.
Vuodesta 1727 vuoteen 2009 suomalaisessa almanakassa oli merkittynä marraskuun 6. päivälle kuninkaallinen nimipäivä Kustaa Aadolf. Nimi viittasi kuningas Kustaa II Aadolfiin, joka kaatui Lützenin taistelussa 6.11.1632. Tätä päivää on Suomessa vietetty vuodesta 1908 suomenruotsalaisten omana juhlapäivänä. Vuonna 1979 päivä sai almanakassa lipunkuvan ja seuraavana vuonna lisäksi merkinnän Svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä. Vuodesta 2010 lähtien tällä päivällä on ollut merkintä Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä. Kustaa Aadolf poistettiin almanakasta nimipäivänimenä yksinkertaisesti siksi, että kalenterissa olivat jo ennestään sekä Kustaa (6.6.) että Aadolf (23.6.). Vuonna 2015 tälle päivälle sijoitettiin nimi Mimosa.
Nykykuninkaallisten nimipäivät
Kuningas Kaarle XVI Kustaa, kruununprinsessa Viktoria ja prinsessa Estelle (kuva: Sandra Birgersdotter Ek, Kungl. Hovstaterna)Entä sitten Ruotsin nykyinen hallitsijaperhe? Almanakastamme löytyvät yhä kuningas Kaarle XVI Kustaan perinteikkäät nimet, joiden taustalla ovat Kaarle Suuri ja Kustaa Vaasa. Päivä 28.1. on nimien Kalle, Kaarlo ja Kaarle (sekä Mies) nimipäivä, ja Ruotsin kansallispäivä 6.6. on nimien Kyösti, Kustaa ja Kustavi päivä. Saksalaistaustaisen kuningatar Silvian nimi ei sen sijaan ole suomalaiseen almanakkaan päätynyt. Kruununprinsessa Victorian nimi löytyy vain suomenruotsalaisesta kalenterista muodossa Viktoria (22.3.).
Suomen nykyväestössä Kalle on etunimenä hieman yli 18 000:lla suomalaismiehellä, Kaarlo lähes 9500:lla ja Kaarle yli 1600:lla. Silvia-nimisiä naisia on maassamme lähes tuhat ja Viktoria- tai Victoria-nimisiä hieman yli 4800. Kuten tiedetään, Ruotsissa on Suomen tapaan vahva nimipäiväperinne. Niinpä kuninkaan, kuningattaren ja kruununprinsessan nimipäivät – samoin kuin heidän syntymäpäivänsä – ovat maassa virallisia liputuspäiviä. Karl-nimen nimipäivä on Ruotsissa 28.1., Silvian 8.8. ja Viktorian 12.3.
Nimenkantajien määrät on saatu Avoindata.fi-palvelussa olevista Digi- ja väestötietoviraston etunimitilastoista (rekisteritilanne 5.2.2020).
Kirjoittaja on nimistöntutkimuksen dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja.
