Helsingin yliopiston almanakkatoimisto palvelee kansalaisia kalentereihin liittyvissä asioissa.
Yliopistolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä laatimiinsa eläinten nimipäivälistoihin. Almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Lisäksi se julkaisee vuosittain perinteisen Yliopiston almanakan ja Yliopiston nimipäiväalmanakan sekä vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta.
Almanakkatoimisto sijaitsee Tähtitorninmäellä, Helsingin observatorion itäsiivessä.
”Tyttäremme nimi on Tarina, mutta hänen nimeään ei löydy kalenterista. Milloinkahan Tarina voisi viettää nimipäivää?” ”Pojanpoikani Kuutti on kovin surullinen, kun hänellä ei ole omaa nimipäivää. Löytyisiköhän hänelle jokin sopiva päivä kalenterista?” Tällaisia kysymyksiä tulee usein Yliopiston almanakkatoimistoon huolestuneita kansalaisilta. Mitä siis tehdä, jos oma nimi ei löydy almanakasta?
Vuonna 2017 toukokuun viidestä liputuspäivästä keskimmäinen on 12.5. vietettävä J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. Päivä on Snellmanin (1806–1881) syntymäpäivä.
Tämänkertainen blogi on toinen osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Ensimmäinen osa oli tammikuuta käsittelevä "Tammikuu on talven napa" -kirjoitus. Seuraava osa ilmestyy heinäkuussa.
Maaliskuussa on sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa kalenterissa vain yksi liputuspäivä. Suomessa 19. maaliskuuta on "Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä". Ruotsissa liput nousevat taas salkoon 12. maaliskuuta, kruununprinsessa Victorian nimipäivänä. Vaikka Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteisiä kulttuuriperinteitä, liputuskäytännöt ovat meillä hyvin erilaisia.
Sen lisäksi, että tänä vuonna juhlitaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä, on myös saamelaisilla juhlan aihetta. Sata vuotta sitten, helmikuussa 1917, ruotsalaissyntyinen saamelaisaktivisti Elsa Laula Renberg kokosi saamelaiset ensimmäiseen kansalliskokoukseen Norjan Trondheimiin. Kokouksen tarkoituksena oli käsitellä erilaisia saamelaisten elämään ja elinkeinoihin liittyviä kysymyksiä, kuten koulutusta, liikkumista, poronhoitoa ja maiden käyttöä. Kokoukseen osallistui noin sata saamelaista Norjasta ja Ruotsista.
