Helsingin yliopiston almanakkatoimisto palvelee kansalaisia kalentereihin liittyvissä asioissa.
Yliopistolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä laatimiinsa eläinten nimipäivälistoihin. Almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Lisäksi se julkaisee vuosittain perinteisen Yliopiston almanakan ja Yliopiston nimipäiväalmanakan sekä vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta.
Almanakkatoimisto sijaitsee Tähtitorninmäellä, Helsingin observatorion itäsiivessä.
Ison-Britannian kansalliset juhlapäivät, jotka ovat myös yleisiä vapaapäiviä, voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Osa juhlapäivistä on kytketty kalenteriin siten, että ne ovat aina arkipäiviä. Osa juhlapäivistä on taas sidottu tiettyyn päivämäärään. Tällaisiin kiinteällä päivällä oleviin juhlapäiviin sovelletaan ns. in lieu -käytäntöä, jonka mukaan viikonlopuksi osuva juhlapäivä siirtyy vapaapäivänä vietettäväksi seuraavaan arkipäivään. Lisäksi Ison-Britannian juhlapäivistä monet ovat valtakunnallisia, eli koko valtakunta viettää niitä, mutta Skotlannilla, Pohjois-Irlannilla, Englannilla ja Walesilla on myös omia vapaapäiviä.
Kristillisessä kirkossa on kolme keväistä pyhäpäivää, jotka osuvat vuonna 2021 kaikki toukokuulle. 13.5. on helatorstai, siitä kymmenen päivän kuluttua 23.5. helluntai, josta taas viikon kuluttua Pyhän Kolminaisuuden päivä. Tuttuja päiviä, mutta miksi niitä oikeastaan vietetään? Päivät ovat kaikki sidoksissa pääsiäiseen, ja kuten monet muutkin kalenterimme pyhäpäivät, myös nämä kolme juhlapyhää ovat olleet tärkeitä maallisia merkkipäiviä.
Toukokuun alussa Suomi viettää satavuotisjuhlia. Vapunpäivänä 2021 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Suomi siirtyi käyttämään aikavyöhykeaikaa. Käyn tässä blogissa läpi Suomen käytössä olevan ajan historiaa.
Suomalainen nimipäiväkalenteri pohjautuu tunnetusti keskiaikaiseen pyhimyskalenteriin. Monet sen nykyisistä nimistä viittaavatkin Raamatun henkilöihin tai katolisen kirkon pyhimyksiin. Esimerkiksi pojannimen Tanelitaustalla on Vanhan testamentin profeetta Daniel ja tytönnimen Kerttu taustalla ranskalainen abbedissa Gertrud (k. 659).
Pyhien ihmisten lisäksi almanakastamme löytyy myös enkeleihin viittaavia nimiä. Oman nimipäivän on saanut kolme ns. arkkienkeliä: Gabriel,Mikael ja Raafael. Nykyinen raamatunkäännös puhuu tosin ylienkeleistä, mutta arkkienkeli-sana lienee monille tutumpi.
Helmikuun 14. päivänä on suomalaisissa kalentereissa merkintä ”ystävänpäivä”. Englanninkielisessä maailmassa päivä tunnetaan nimellä St. Valentine’s Day tai pelkkä Valentine.
Pyhä Valentinus oli 200-luvulla elänyt Rooman piispa, jonka kerrotaan kastaneen ja vihkineen kristittyjä avioliittoon salaa. Niinpä hänestä tulikin rakastavaisten ja avioliiton suojeluspyhimys. Legendan mukaan pyhä Valentinus koki marttyyrikuoleman 14. helmikuuta 269. Valentinuksesta on säilynyt hyvin vähän tietoa, joten on epäilty, että legendaan viittaavia henkilöitä on mahdollisesti ollut useampia kuin yksi.
