Helsingin yliopiston almanakkatoimisto palvelee kansalaisia kalentereihin liittyvissä asioissa.
Yliopistolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä laatimiinsa eläinten nimipäivälistoihin. Almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Lisäksi se julkaisee vuosittain perinteisen Yliopiston almanakan ja Yliopiston nimipäiväalmanakan sekä vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta.
Almanakkatoimisto sijaitsee Tähtitorninmäellä, Helsingin observatorion itäsiivessä.
Toukokuun alussa Suomi viettää satavuotisjuhlia. Vapunpäivänä 2021 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Suomi siirtyi käyttämään aikavyöhykeaikaa. Käyn tässä blogissa läpi Suomen käytössä olevan ajan historiaa.
Suomalainen nimipäiväkalenteri pohjautuu tunnetusti keskiaikaiseen pyhimyskalenteriin. Monet sen nykyisistä nimistä viittaavatkin Raamatun henkilöihin tai katolisen kirkon pyhimyksiin. Esimerkiksi pojannimen Tanelitaustalla on Vanhan testamentin profeetta Daniel ja tytönnimen Kerttu taustalla ranskalainen abbedissa Gertrud (k. 659).
Pyhien ihmisten lisäksi almanakastamme löytyy myös enkeleihin viittaavia nimiä. Oman nimipäivän on saanut kolme ns. arkkienkeliä: Gabriel,Mikael ja Raafael. Nykyinen raamatunkäännös puhuu tosin ylienkeleistä, mutta arkkienkeli-sana lienee monille tutumpi.
Helmikuun 14. päivänä on suomalaisissa kalentereissa merkintä ”ystävänpäivä”. Englanninkielisessä maailmassa päivä tunnetaan nimellä St. Valentine’s Day tai pelkkä Valentine.
Pyhä Valentinus oli 200-luvulla elänyt Rooman piispa, jonka kerrotaan kastaneen ja vihkineen kristittyjä avioliittoon salaa. Niinpä hänestä tulikin rakastavaisten ja avioliiton suojeluspyhimys. Legendan mukaan pyhä Valentinus koki marttyyrikuoleman 14. helmikuuta 269. Valentinuksesta on säilynyt hyvin vähän tietoa, joten on epäilty, että legendaan viittaavia henkilöitä on mahdollisesti ollut useampia kuin yksi.
Kun vertaa vuosien 2020 ja 2021 almanakkoja keskenään, voi huomata, että vuoden 2020 kalenterissa olleet Pyhän Henrikin muistopäivä (19.1.) ja apostoli Johanneksen päivä (27.12.) eivät ole vuoden 2021 kalenterissa. Tämä aiheuttaa välillä hämminkiä kalenterin käyttäjien keskuudessa. Kolmas erikoinen merkkipäivä on viattomien lasten päivä, joka on välillä pyhä ja välillä ei.
Kun katsoo kalenterissa vuoden 2020 viimeistä viikkoa, on siellä jotain erikoista. Vuoden viimeinen viikko ei olekaan numeroltaan 52 vaan 53. Tämän takia Yliopiston almanakkatoimistoon on tullut useita puheluita, joissa on ihmetelty asiaa. Tässä blogissa käsitellään aluksi viikkoa ja viikkojen numerointia yleensä. Sitten tarkastellaan viikkoa 53: koska ja kuinka usein sellainen on. Lopuksi pohditaan sitä, voisiko kalenterissa olla viikko 54.
