Helsingin yliopiston almanakkatoimisto palvelee kansalaisia kalentereihin liittyvissä asioissa.
Yliopistolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä laatimiinsa eläinten nimipäivälistoihin. Almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Lisäksi se julkaisee vuosittain perinteisen Yliopiston almanakan ja Yliopiston nimipäiväalmanakan sekä vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta.
Almanakkatoimisto sijaitsee Tähtitorninmäellä, Helsingin observatorion itäsiivessä.
Keskiviikkona 9. toukokuuta nousevat jälleen liput salkoon Euroopan kunniaksi. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenmaa vuodesta 1995, mutta Eurooppa-päivä lisättiin meillä kalenterin merkkipäiviin vasta vuonna 2003, Eurooppalainen Suomi ry:n ehdotuksesta. Eurooppa-päivää oli esitetty vietettäväksi EU:n jäsenmaissa jo Milanon huippukokouksessa vuonna 1985.
Yhdeksäntenä huhtikuuta vietämme Agricolan päivää, joka on Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Se on ollut almanakassa vuodesta 1978 saakka. Päivällä on lisämääre ”suomen kielen päivä”. Päivämäärä 9.4. on Mikael Agricolan kuolinpäivä vuodelta 1577.
Tämänkertainen blogi on neljäs osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Edellisissä blogeissa on käsitelty tammikuuta ("Tammikuu on talven napa"), huhtikuuta ("Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita"), heinäkuuta ("Heinäkuussa heinäntekoon") ja lokakuuta ("Lokakuussa on lokaa"). Maaliskuun jälkeen käsitellään kesäkuun blogissa kesäkuun nimeä.
Tänä vuonna on virolaisten vuoro juhlia itsenäistymisensä satavuotisjuhlaa – samoin kuin Latvian, Liettuan ja Puolankin. 24. helmikuuta on Viron tasavallan vuosipäivä (Eesti Vabariigi aastapäev), jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Viro julistettiin itsenäiseksi vuonna 1918. Lisäksi Virossa vietetään jälleenitsenäistymisen päivää (taasiseseisvumispäev) 20. elokuuta. Vuonna 1991, tuona päivänä, Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi ja irtautui vuonna 1944 alkaneesta neuvostovallasta.
Mitä mieleesi nousee, kun kuulet nimen Topelius? Ehkä Välskärin kertomukset tai Maamme-kirja, ehkä Sylvian joululaulu tai Kesäpäivä Kangasalla, ehkä sadut Adalmiinan helmi ja Koivu ja tähti? Nämä kaikki teokset ovat Topeliuksen käsialaa, mutta hänen laaja elämäntyönsä käsitti hurjan paljon muutakin.
