Helsingin yliopiston almanakkatoimisto palvelee kansalaisia kalentereihin liittyvissä asioissa.
Yliopistolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä laatimiinsa eläinten nimipäivälistoihin. Almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Lisäksi se julkaisee vuosittain perinteisen Yliopiston almanakan ja Yliopiston nimipäiväalmanakan sekä vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta.
Almanakkatoimisto sijaitsee Tähtitorninmäellä, Helsingin observatorion itäsiivessä.
Juuri päättyneellä lokakuulla (2019) oli kalenterissa neljä sunnuntaita, joilla on sellaiset ehkä hieman mielikuvituksettomat nimet kuin 17. sunnuntai helluntaista, 18. sunnuntai helluntaista, 19. sunnuntai helluntaista ja 20. sunnuntai helluntaista. Marraskuun pyhäpäivät näyttävät sen sijaan kiinnostavammilta. Lauantaina 2.11. on pyhäinpäivä ja sunnuntaina 3.11. taas 21. sunnuntai helluntaista, mutta sunnuntai 10.11. on uskonpuhdistuksen muistopäivä, 17.11. valvomisen sunnuntai ja 24.11. tuomiosunnuntai. Mitä näiden pyhäpäivien nimet tarkoittavat?
Ennen painettuja almanakkoja kalenterit olivat harvojen ulottuvissa. Kirjoja tuotettiin kuitenkin ennen kirjapainotaitoakin, ja keskiaikaisissa käsinkirjoitetuissa ja -koristelluissa hengellisissä teoksissa oli usein myös kalenteriaineistoa.
Sanomalehdissä ja radiokanavilla julkaistaan yleensä päivittäin suomalaiset ja suomenruotsalaiset nimipäivät, usein myös ortodoksisen kirkon nimipäivät. Jotkut ehkä tietävät, että Suomessa on laadittu omat nimipäiväkalenterit myös maamme pohjois-, inarin- ja kolttasaamelaiselle kielivähemmistölle. Harvempi sen sijaan lienee törmännyt julkaisuun nimeltä Karjalaine kalenduaru, jossa on suomalaisten nimipäivänimien rinnalla myös perinteisiä karjalaisia etunimiä.
