Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Päivämäärä juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin Ruotsin ja Norjan saamelaiset kokoontuivat ensimmäiseen yhteiseen kokoukseen Trondheimiin. Vuonna 1992 Helsingissä pidetty saamelaiskonferenssi nimesi helmikuun kuudennen saamelaisten kansallispäiväksi. Päivä on ollut merkittynä Yliopiston almanakkaan ja muihin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen.
Vuonna 2014 saamelaisten kansallispäivää juhlitaan monissa tapahtumissa eri puolilla Suomea. Suurimmat juhlallisuudet järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Päivän ohjelmassa on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja pohjoisten yliopistojen järjestämä juhlaseminaari, saamelaisnuorten konferenssi sekä iltatapahtuma, jossa esiintyy useita saamelaisia artisteja. Iltatapahtuman yhteydessä on myös Sámi Grand Prix- joikuosakilpailu.
Saamelaisten kansallispäivä on saamelainen liputuspäivä eli päivä, jolloin liputetaan Saamen lipulla. Kansallispäivä on tärkein Suomen saamelaisten omista liputuspäivistä, joita on nykyisin kaikkiaan yksitoista. Muut saamelaiset liputuspäivät vuonna 2014 ovat:
2.3. Suomen saamelaiskärjäjien perustamispäivä
23.3. Marian ilmestyspäivä, saamelaisten perinteinen juhlapäivä
21.6. Juhannuspäivä, yleinen juhlapäivä
9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä
15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä
18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä
26.8. Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.10. Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.11. Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä
15.11. Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban syntymäpäivä
Saamelaiset liputuspäivät on merkitty Yliopiston almanakkaan vuosikerrasta 2003 lähtien.
Saamen lippu on ollut käytössä vuodesta 1986 alkaen. Lipun on suunnitellut on saamelainen taiteilija Astrid Båhl.
Saamenkieliset nimipäivät ovat kuuluneet Yliopiston nimipäiväalmanakkaan vuodesta 1997 lähtien. Tuolloin nimipäiväalmanakkaan otettiin professori Pekka Sammallahden laatima saamelainen nimipäiväkalenteri. Saamelaisessa nimipäiväkalenterissa on 565 nimeä, joista 334 on miestennimiä ja 231 naistennimiä. Näistä osa on perinteisiä saamelaisnimiä, kuten naisennimi Uksáhkká ja miehennimi Árrajuoksa, mutta suurin osa on vierasperäisten nimien saamelaisia nimiasuja, kuten Hilbmá (< Hilma) ja Eidno (< Eino).
Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Suomessa elää Saamelaiskäräjien mukaan noin 10 000 saamelaista, joista yli 60 % asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Laissa määriteltyyn saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylässä. Saamelaisia asuu Suomen lisäksi Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Yhteensä saamelaisia arvellaan olevan noin 75 000.
Kirjoittaja on almanakkatoimiston graafinen suunnittelija.
Lisätietoja:
Saamelaisten kansallispäivä
- Almanakkatoimiston tiedote vuodelta 2002: Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaan
- Saamelaisten kansallispäivä Saamelaiskäräjien verkkosivuilla
Liputus
- Saamen lippu ja saamelaiset liputuspäivät Saamelaiskäräjien verkkosivuilla
- Tuomas Magga: Oma lippu ja liputtaminen lujittavat Saamen kansan yhteenkuuluvaisuutta. Yliopiston almanakka 2003, 65–67.
Nimipäivät
- Saamelaiset nimipäivät Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla
- Ánne Nuorgam, Saamenkielisten nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005.
Saamelaiset
