logo sv

Blogi

Nimipäivät herättävät tunteita

"Sisu sai nimipäiväkseen suomalaisen kulttuurin päivän, liputuspäivän. Hienoa, kiitoksia!"

Kun Yliopiston almanakkatoimisto elokuussa julkisti uudet, vuoden 2015 kalentereihin tulevat nimet, moni suomalainen ilahtui. Paljon oli kuitenkin myös niitä, jotka joutuivat pettymään. Kymmenet kansalaiset ilmaisivat tunteensa Almanakkatoimistoon saapuneissa sähköposteissa ja puheluissa.

"Uudistus kalenteriin oli taas ajankohtainen ja joka kerta sitä odottaa, että löytyisi oma nimi myös valittujen joukosta. Turhaan", harmitteli eräs Pirja sähköpostiviestissään.

Nekin, jotka iloitsivat nimen pääsystä almanakkaan, saattoivat arvostella nimipäivän ajankohtaa.

"Kuulin juuri radiosta, että Almanakkatoimisto on merkinnyt (siirtänyt) Sisun nimipäivän vietettäväksi 28.2! Minkä ihmeen takia? Perusteluita ei ainakaan löydy; Sisullahan ei ole mitään tekemistä sen paremmin Onnin kuin Kalevalankaan kanssa", kirjoitti eräs Sisu-nimisen pojan isä.

On selvää, että nimipäiväuudistus ei voi koskaan miellyttää kaikkia. Kalenterinimiä ei kuitenkaan valita mielivaltaisesti tai nimipäiväasiantuntijoiden oman maun mukaan, vaan selkeiden kriteerien perusteella. Vuoden 2015 uudistuksessa ehtona oli, että nimi oli annettu vuosina 19652012 vähintään 500 suomenkieliselle lapselle ensimmäiseksi etunimeksi. Tämän lisäksi otettiin huomioon nimen kieliasu. Kalenteriin ei esimerkiksi hyväksytty sellaisia vierasperäisiä nimiasuja kuin Fanny tai Alex, koska sieltä löytyivät jo ennestään Fanni ja Aleksi.

Entä Mohammed?

Suomessa asuu yhä enemmän maahanmuuttajia. Moni on miettynyt, milloin heidän nimensä alkavat näkyä nimipäiväkalenterissa. Tämäkin asia herättää kansalaisissa voimakkaita tunteita. Ajankohtainen kakkonen järjesti Islam-teemailtansa 29.10. yhteydessä kyselyn siitä, pitäisikö Mohammed-nimi muunnoksineen ottaa suomalaiseen nimipäiväkalenteriin. Kyselyyn vastaajia oli noin 2500, ja heistä 82 % vastusti ajatusta.

Asiasta käytiin vilkasta keskustelua myös ohjelman verkkosivuilla. Kannanottoja sinkoili niin puolesta kuin vastaan.

"Kyllähän Mohammed sinänsä mahtuu nimipäiväkalenteriimme, onhan siellä nimi poikineen muutenkin", kirjoitti eräs keskustelija. Toinen oli taas vastakkaisella kannalla: "Ei pitäisi. Mohammed ei ole suomalainen nimi. Islam ei kuulu Suomeen ja sitä paitsi, eivät islamilaiset vietä mitään nimipäiviä."

Myös moni keskusteluun osallistunut muslimi vastusti ajatusta. "Ei tarvitse, nimipäivien juhliminen ei kuulu muutenkaan islamiin", yksi heistä perusteli.

Musliminimiä on jo nyt almanakassa

Suomalaisesta nimipäiväkalenterista löytyy jo nyt nimiä, joiden tausta on islamilaisessa kulttuurissa. Tällaisia ovat naisennimet Eleonoora, Elviira, Jasmin ja Leila. Ne eivät kuitenkaan ole tulleet Suomeen maahanmuuttajien mukana, vaan lähinnä kirjallisuuden kautta. Alikin on tuttu muslimimiehen nimi, joskin se on almanakassamme Aleksanterin lyhentymänä.

Uusia musliminimiä ei ole ainakaan tällä vuosikymmenellä tulossa almanakkaan. Kun vuoden 2015 nimipäiväuudistusta laadittiin, lähimpänä oli pojannimi Omar, joka oli annettu ensimmäiseksi etunimeksi 118 suomenkieliselle pojalle vuosina 19652012. Mohammed-nimen tai jonkin sen muunnoksen oli saanut noin 50 suomenkielistä poikaa.

2020-luvun nimipäiväuudistuksia laadittaessa tilanne voi jo olla toinen. Silloin aineistoista saattaa hyvinkin nousta musliminimiä, jotka ylittävät kalenterinimille asetetun yleisyysrajan. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että niitä välttämättä otettaisiin mukaan kalenteriin. Asiaa on syytä harkita huolellisesti ja ottaa huomioon myös maamme muslimien mielipiteet.

Mitä tarkoittaa tulevaisuudessa se, että nimipäiväkalenterimme on suomalainen? Tämä on suuri kysymys meille nimipäiväkalenterin laatijoille.

Kirjoittaja on almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkija, joka vastaa suomalaisesta nimipäiväkalenterista.

Login Form