logo sv

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Ajasta almanakkaan -näyttely sukeltaa ajanlaskun maailmaan

Observatorion näyttelyhuoneen lasivitriineihin on aseteltu vanhoja ja uusia suomalaisia kalentereita. Esillä on niin tavallisia tasku- ja seinäkalentereita kuin erikoisempia kalenterituotteita, kuten pyyhekalenteri ja posliininen kalenterirasia. Seinällä riippuu puinen kalenterisauva, jollaisia suomalaiset käyttivät ennen kuin painetut almanakat yleistyivät. Tietokoneen näytöltä löytyy runsaasti lisätietoa niin ajanlaskun perusteista ja suomalaisen almanakan vaiheista kuin vaikkapa muinaisten roomalaisten, kiinalaisten tai maya-kansan kalentereista. 

Tammikuun 16. päivänä avattiin Helsingin observatoriolla uusi kalenteriaiheinen pienoisnäyttely Ajasta allakkaan, joka on avoinna elokuun 2021 loppuun saakka. Tällaisia ajanlaskuun ja kalentereihin liittyviä näyttelyitä ei Suomessa ole kovin usein ollut tarjolla. Vuonna 2005, jolloin suomalainen almanakka täytti 300 vuotta, Yliopiston almanakkatoimisto järjesti pienen kalenterinäyttelyn Helsingin Postitalolla. Tuolloin Suomen postilaitos julkaisi myös taiteilija Kaisu Klemetin suunnitteleman postimerkin juhlavuoden kunniaksi. Espoossa sijaitseva Suomen kellomuseo on erikoistunut mekaanisiin kelloihin, ja sielläkin on toisinaan ollut esillä myös muita ajan mittaamiseen käytettyjä välineitä – kuten kalentereita.

Read more ...

Vuoden ja vuosikymmenen vaihtumisesta

Nyt koko maapallo on siirtynyt uuteen vuoteen. Siirtymä vei kaikkiaan 26 tuntia. Miksi se ei vienyt 24 tuntia? Tutkitaan tätä seuraavaksi.

Read more ...

Talvikuusta tuli joulukuu

Tämänkertainen blogi on 12. ja samalla viimeinen osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Toissa vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Viime vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu), syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn) ja marraskuuta (Maa martona makaa). Tänä vuonna on käsitelty helmikuuta (Helmikuussa on puissa jäähelmiä), toukokuuta (Toukokuussa tehdään toukotöitä) ja elokuuta (Elonkorjuuta elokuussa).

Read more ...

Marraskuun pyhät päivät

Juuri päättyneellä lokakuulla (2019) oli kalenterissa neljä sunnuntaita, joilla on sellaiset ehkä hieman mielikuvituksettomat nimet kuin 17. sunnuntai helluntaista, 18. sunnuntai helluntaista, 19. sunnuntai helluntaista ja 20. sunnuntai helluntaista. Marraskuun pyhäpäivät näyttävät sen sijaan kiinnostavammilta. Lauantaina 2.11. on pyhäinpäivä ja sunnuntaina 3.11. taas 21. sunnuntai helluntaista, mutta sunnuntai 10.11. on uskonpuhdistuksen muistopäivä, 17.11. valvomisen sunnuntai ja 24.11. tuomiosunnuntai. Mitä näiden pyhäpäivien nimet tarkoittavat?

Read more ...

Vanhoja kalentereita ”tuntien kirjoissa”

Ennen painettuja almanakkoja kalenterit olivat harvojen ulottuvissa. Kirjoja tuotettiin kuitenkin ennen kirjapainotaitoakin, ja keskiaikaisissa käsinkirjoitetuissa ja -koristelluissa hengellisissä teoksissa oli usein myös kalenteriaineistoa.

Read more ...

Duarja, Puavil ja muut karjalaisen kalenterin nimet

Sanomalehdissä ja radiokanavilla julkaistaan yleensä päivittäin suomalaiset ja suomenruotsalaiset nimipäivät, usein myös ortodoksisen kirkon nimipäivät. Jotkut ehkä tietävät, että Suomessa on laadittu omat nimipäiväkalenterit myös maamme pohjois-, inarin- ja kolttasaamelaiselle kielivähemmistölle. Harvempi sen sijaan lienee törmännyt julkaisuun nimeltä Karjalaine kalenduaru, jossa on suomalaisten nimipäivänimien rinnalla myös perinteisiä karjalaisia etunimiä.

Read more ...

Elonkorjuuta elokuussa

Tämänkertainen blogi on 11. osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Toissa vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Viime vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu), syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn) ja marraskuuta (Maa martona makaa). Tänä vuonna on käsitelty helmikuuta (Helmikuussa on puissa jäähelmiä) ja toukokuuta (Toukokuussa tehdään toukotöitä). Elokuun jälkeen käsitellään joulukuun blogissa joulukuun nimeä.

Read more ...

Apostolien päivä tuli almanakkaan 2000-luvulla

Heinäkuun 21. päivälle on tänä vuonna (2019) moniin kalentereihin merkitty apostolien päivä. Se on kirkollinen pyhäpäivä, jota vietetään vuosittain kuudentena sunnuntaina helluntaista. Apostolien päivän ajankohta vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan. Aikaisimmillaan se on 21.6. ja myöhäisimmillään 25.7. Päivä sai nimensä vuoden 2000 pyhäpäiväuudistuksen yhteydessä, aiemmin se oli nimeltään 5. kolminaisuuden päivän jälkeinen sunnuntai. Pyhän Kolminaisuuden päivä on aina helluntaipäivää seuraava sunnuntai.

Read more ...

Kustaan nimipäivä on Ruotsin kansallispäivä

Kyösti, Kustaa ja Kustavi – nämä kolme miehennimeä ovat suomalaisessa kalenterissa kesäkuun 6. päivänä. Suomenruotsalaisesta almanakasta löytyvät tältä päivältä Gustav ja Gösta sekä naisennimi Gustava. Näiden kaikkien nimien taustalla on Kustaa Vaasa, joka kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta vuonna 1523.

Read more ...

Toukokuussa tehdään toukotöitä

Tämänkertainen blogi on 10. osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Toissa vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Viime vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu), syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn) ja marraskuuta (Maa martona makaa). Tänä vuonna on käsitelty helmikuuta (Helmikuussa on puissa jäähelmiä). Toukokuun jälkeen käsitellään elokuun blogissa elokuun nimeä.

Read more ...

Login Form