logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Ajanlaskusta, vuodesta 0 ja sen puuttumisesta

Hyvää uutta vuotta! On alkamassa vuosi 2016. Mutta mistä onkaan kulunut 2016 vuotta? Yliopiston almanakan kannessa on teksti "Yliopiston almanakka karkausvuodeksi 2016 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän". Kun asiaa tutkii hieman tarkemmin, huomaa että se ei ehkä olekaan näin yksinkertainen. Jo se, milloin Jeesus syntyi, on epävarmaa. Myös se, onko Jeesus historiallinen henkilö, on herättänyt epäilyksiä. Keskityn tässä pohtimaan asiaa ajanlaskun kannalta. Se, ovatko jotkut tapahtumat tosia vai eivät, jääköön teologien tehtäväksi.

Read more ...

Sibeliukselle liputetaan 8.12.

Säveltäjä Jean Sibelius sai oman liputuspäivän Yliopiston almanakkaan vuonna 2011. Se on suomalaisen almanakan uusin liputuspäivä Eurooppa-päivän ohella.

Sibeliuksen almanakkaan pääsyä edelsi sisäaministeriön 1980-luvulta saakka saamat lukuisat yhteenotot liputuspäivästä. Säveltäjämestarin syntymäpäivä 8.12. oli alusta saakka vahvin ehdokas päivälle, mutta myös esimerkiksi syyskuun 25. päivää (Sibeliuksen 3. sinfonian kantaesityspäivä vuonna 1907 ja Kullervon nimipäivä) ehdotettiin. Vuonna 2005 Sibeliuksen syntymästä tuli kuluneeksi 140 vuotta, ja sisäministeriö antoi kertaluonteisen liputussuosituksen. Suositus toistettiin myös vuosina 2006–2010.

Read more ...

Riimut – magiasta kalenterimerkeiksi

Vanhoista riimukivistä tutut riimukirjaimet ovat noin 2000 vuotta vanha keksintö. Riimujen suosio on muodostanut selkeän kaaren: ensimmäisen tuhatluvun aikana riimumerkkien käyttö jatkuvasti kasvoi, saavutti huippunsa 1000–1300-luvulla ja sen jälkeen nopeasti väheni. Tällä hetkellä riimujen tuntijat ovat samanlainen erikoisuus kuin ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla.

Read more ...

Tunnetko myrskynmerkit?

Almanakkoja on julkaistu jo 1400-luvulta lähtien, mutta niiden sisältö oli alkuaikoina erilainen kuin nykyään. Koska Aurinko vaikuttaa vahvasti maapallon vuodenaikoihin, ajateltiin, että myös muilla taivaankappaleilla olisi vaikutusta sekä luontoon että ihmiseen. Almanakat olivatkin suurimmaksi osaksi terveyden hoitoon keskittyviä oppaita, joita julkaisivat lääkärit. Planeettojen keskinäisten asemien perusteella esitettiin milloin mihinkin ruumiinosaan kannatti iskeä suonta tai milloin oli paras hetki kuppaamiselle.

Read more ...

Miksi nimipäivillä on tekijänoikeus?

Suomessa vietetään innokkaasti nimipäiviä, ja Helsingin yliopisto on se taho, joka vastaa suomalaisen ja suomenruotsalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta. Lisäksi yliopisto on laatinut nimipäivälistat kissoille, koirille ja hevosille. Näitä luetteloita ylläpitävät yliopiston nimittämät asiantuntijat, jotka ovat perehtyneet nimipäivien historiaan ja seuraavat tarkasti nimimuodin vaihteluita maassamme. Helsingin yliopistolla on myös tekijänoikeus laatimiinsa nimipäivälistoihin. Tämä merkitsee sitä, että nimipäiviä voi julkaista ainoastaan yliopiston luvalla.

Read more ...

Mätäkuu uskomuksissa ja almanakassa

Tänä vuonna heinäkuun 23. päivänä kello 6.30 alkoi mätäkuu, jota elämme aina elokuun 23. päivään kello 13.37 saakka. Mätäkuun alkuhetken määrää Auringon liike eläinradalla: mätäkuu alkaa, kun Aurinko siirtyy Kravun merkistä Jalopeuran (Leijonan) merkkiin, ja se päättyy, kun Aurinko siirtyy Jalopeuran merkistä Neitsyen merkkiin.

Read more ...

Nukuttaako? – Unikeonpäivän vietosta ja taustasta

Suomalaisiin kalentereihin on jo satojen vuosien ajan merkitty unikeonpäivä. Päivää on vietetty Suomessa ainakin 1600-luvulta lähtien. Aluksi unikeonpäivä merkittiin suomalaisiin kalentereihin kesäkuun lopulle, mutta 1720-luvulla päiväksi vakiintui 27.7. Edelleen joissakin maissa (mm. Viro, Tanska, Englanti) päivää vietetään kuukautta aikaisemmin 27.6.

Read more ...

Virossa juhannus on vanhalla paikallaan

24. kesäkuuta on Johannes Kastajan perinteinen kirkollinen muistopäivä. Tämä päivä on suomalaisessa kalenterissa edelleen Johanneksen nimipäivä, ja samalla päivällä ovat meillä myös Johannes-nimeen pohjautuvat Juha, Janne, Jani, Jukka, Juho, Jussi, Juhani ja Juhana. Päivän ajankohta selittyy sillä, että kristillisen perimätiedon mukaan Johannes Kastaja syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.

Read more ...

Viikonpäivistä ja niiden nimistä

Ihmisellä on tarve jäsentää aikaa. Kulttuurissamme aikaa jaetaan vuosiin, kuukausiin, viikkoihin, päiviin, ja niin edelleen. Miksi viikossa on seitsemän päivää? Ja miksi me kutsumme niitä nimillä maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai ja sunnuntai?

Read more ...

Aprillia, syö silliä, juo kuumaa kuravettä päälle!

"Miksi aprillipäivää ei ole merkitty almanakkaan?" kysytään usein Almanakkatoimistosta. Syy on yksinkertainen: päivän juju on sen yllätyksellisyydessä, siinä, että yksi muistaa sen ja toinen ei. Jos aprillipäivä merkittäisiin kalentereihin, jekkuja ehkä tehtäisiin enemmän, mutta harvempi niistä menisi läpi.

Read more ...

Login Form