Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.
I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.
Maaliskuun 29. päivä nimipäiväänsä viettää Jonne. 2000-luvulla jonnesta on tullut teinipoikaa tarkoittava yleisnimi. Miten ja miksi näin on käynyt?
Helmikuussa saadaan nauttia lumesta ja valoisista talvipäivistä. Jos Etelä-Suomessa lunta ei olisikaan, ainakin Pohjois-Suomesta sitä löytyy. Talvi ja lumi näkyvät myös suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Nyt helmikuussa almanakassa ovat esimerkiksi naisennimet Lumi ja Talvikki. Talvikauden alkaessa marraskuussa nimipäiviään viettävät taas Pyry- ja Lyly-nimien kantajat. Esittelen tässä blogissa kalenterimme talvisia nimiä aikajärjestyksessä.
Joulu on juhlittu ja vuosi vaihdettu, loppiainen ja Nuutin päiväkin vietetty. Niinpä talven suuret juhlat ovat takana ja käsillä on talven kylmin ydin. Tästä alkaa laskiaiseen saakka ulottuva juhlaton kausi, jota vanha kansa kutsui härkäviikoiksi tai selkäviikoiksi. Myös ilmauksia sydäntalvi, talven harja ja talven napa on käytetty talven kylmimmästä ajanjaksosta.
Marraskuun 30. päivä on suomalaisessa kalenterissa nimien Antti, Atte, Antero ja Andreas nimipäivä. Niiden kaikkien taustalla on Uuden testamentin apostoli Andreas, jonka kreikankielinen nimi merkitsee miehekästä tai rohkeaa. Andreas oli Jeesuksen ensimmäisiä opetuslapsia, joka esitteli myös veljensä Pietarin Jeesukselle. Veljekset olivat molemmat kalastajia, ja siksi he ovat myös kalastajien suojeluspyhimyksiä. Tämä näkyy esimerkiksi suomalaisessa sanonnassa: ”Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja.”
Taas saapui syys! Kesän ja syksyn raja on häilyvä. Toiset mieltävät elokuun jo syksyksi, toisille se on ilmiselvästi vielä kesää. Syyskuussakin tarkenee joskus vielä paljain säärin, mutta kyllä syyskuu jo nimensäkin puolesta kertoo, että syksyä tässä eletään.
Meillä suomalaisilla on vahva nimipäiväperinne, jonka juuret juontavat keskiajan katoliseen pyhimyskalenteriin. Harva sen sijaan tietää, että nimipäivät saivat 1930-luvulla jalansijaa myös Ambomaalla, nykyisen Namibian pohjoisosassa.
Kun kevät koittaa, alkavat kirsikkapuut kukkia ja on aika viettää hanami-juhlaa. Hanami on japania ja tarkoittaa kukkien katselemista. Sanassa on myös kiteytettynä hanami-juhlan päätarkoitus: katsella kirsikkapuiden kukintaa. Sinistä taivasta vasten huojuvat vaaleanpunaiset kirsikankukkapilvet ovatkin lumoavaa katseltavaa. Kirsikoiden kukinta ihastuttaa ihmisiä joka puolella maailmaa, mutta alun perin juhla on kotoisin Japanista. Siellä se on yksi vuoden merkittävimmistä juhlista.
Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluva autonominen Suomen ortodoksinen kirkko on ainoa ortodoksinen kirkko maailmassa, joka viettää pääsiäistä gregoriaanisen kalenterin mukaan – eli samaan aikaan kuin muutkin suomalaiset. Suomalaisten ortodoksien pääsiäinen voi siten eri vuosina ajallisesti poiketa jopa useita viikkoja, tai olla samaan aikaan, muun ortodoksisen maailman pääsiäisen vietosta.
Maaliskuun 10. päivä on suomalaisessa kalenterissa Auroran nimipäivä. Tänä vuonna tätä päivää vietetään tavallista näyttävämmin, kun Diakonissalaitoksen Ole Aurora -kampanja toteutetaan maaliskuun alussa yhdessä Fazerin ja Yliopiston almanakkatoimiston kanssa.
Ruotsinsuomalaisten päivää on vietetty Ruotsissa vuodesta 2011 lähtien helmikuun 24. päivänä. Vuonna 2013 päivä merkittiin virallisesti Ruotsin Akatemian ylläpitämään ruotsalaiseen kalenteriin. Päätös perustui muun muassa siihen, että ruotsinsuomalaiset muodostavat Ruotsissa suurimman kansallisen vähemmistöryhmän. Vähemmistöryhmille yhteistä on, että ne ovat asuttaneet Ruotsia pitkään ja niillä on vahva uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen yhteenkuuluvuus ja halu säilyttää identiteettinsä.
Follow Almanac Office on Facebook!
