---
title: Pertun päivä erottaa kesän ja syksyn - Yliopiston almanakkatoimisto
description: Pertun päivä merkitsee kesän loppua ja syksyn alkua vanhan kansanperinteen mukaan, ja siihen liittyy monia sääennusteita ja perinteitä.
---

[Ajankohtaista ](https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista)

# [Pertun päivä erottaa kesän ja syksyn - Yliopiston almanakkatoimisto](https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/pertun-paiva-erottaa-kesan-ja-syksyn)

 Kirjoittanut [Onerva Ollila](https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/author/onerva-ollila) | 2.8.2024

**Elokuun 24. päivänä nimipäiväänsä viettävät suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan *Perttu* ja *Bertta* ja suomenruotsalaisen nimipäiväkalenterin mukaan *Bertel*, *Bertil* ja *Berta*. Nimien taustalla on apostoli Bartolomeus (aiemmin Bartholomeus), yksi Jeesuksen kahdestatoista oppilaasta. **

Kristillisen perimätiedon mukaan Bartolomeus teki Jeesuksen kuoleman jälkeen lähetystyötä mm. Armeniassa ja aina Intiassa saakka. Kerrotaan, että hänet lopulta nyljettiin elävältä ja naulattiin ylösalaisin ristille. Bartolomeus onkin toisinaan kuvattu maalauksissa veitsi toisessa ja roikkuva nahka toisessa kädessä.

<https://almanakka.helsinki.fi/hubfs/Imported_Blog_Media/Blogi0824_Parttyli_Bartholomew_met.jpg?hsLang=fi>

*Teos: Bartholomeuksen marttyyrikuolema, Jusepe de Ribera (Lo Spagnoletto) (1624) Kuva: The Metropolitan Museum of Art*

### Bartholomeukseen pohjautuvat nimet kalenterissamme

*Bartholomeus*-nimi oli suomalaisessa almanakassa aina vuoteen 1908 saakka. Seuraavana vuonna suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin tuli elokuun 24. päivälle nimi *Pärttyli* ja suomenruotsalaiseen *Bertel*.

Vuonna 1929 suomalaisen nimipäiväkalenterin *Pärttyli* sai rinnalleen *Pertun* ja vuonna 1945 myös *Perttylin*, mutta *Pärttyli* ja *Perttyli* putosivat myöhemmin pois. Vuonna 2000 päivälle lisättiin *Bertta*, joka oli vuosina 1909–1929 suomalaisessa nimipäiväkalenterissa helmikuun 1. päivällä. *Bertil* ja *Berta* tulivat suomenruotsalaiseen kalenteriin *Bertelin* rinnalle vuonna 1973.

*Kuvassa elokuun sivu vuoden 1909 Kansanvalistusseuran kalenterissa. Muisto- ja merkkipäivissä 24.8. kohdalla lukee: ”Mikä pisti Pärtyn päähän, teki mustikan mustaksi, teki yön pimeäksi, toipa pellolle kuhilaan, toipa tulen tupasehen.” Sekä: ”Sitä sää sinä syksynä, Mitä päivä Pärttylinä.” Kuva: Onerva Ollila*

### Pärttylin päivä kansanomaisena merkkipäivänä

Bartholomeuksen päivä oli Suomessa pitkään pyhäpäivä, mutta vuoden 1772 pyhäpäiväuudistuksessa se muutettiin arkipäiväksi. Kansa kutsui päivää Perttylin, Pärttylin tai Pertun päiväksi. Sen sanottiin olevan ensimmäinen syyspäivä, jonka jälkeen muuttolinnut alkavat kerääntyä parviksi, puissa näkyy päivä päivältä enemmän keltaisia lehtiä ja vedet kylmenevät. On sanottu muun muassa: ”Kesälinnut Perttu kerreä” ja ”Perttelinä merkki metsässä”.

Moni työ oli määrä tehdä joko ennen Pärttyliä tai Pärttylin jälkeen. Rukiit oli kylvettävä ennen Pärttyliä, eikä kylvövainioilla saanut enää sen jälkeen liikkua. Ainakin Lounais-Suomessa pellava pyrittiin korjaamaan ennen Pärttyliä. Rakennuksiin tarvittavat sammalet oli koottava ja humalan kukinnot kerättävä ennen Pertun päivää, eikä vihtoja sopinut enää tehdä sen jälkeen.

Viljellystä sadosta sen sijaan voitiin ruveta nauttimaan Pertun päivän jälkeen. Nauriita ja perunoita sai nostaa, ja toisaalta metsälintujen, jänisten ja peurojen pyynti alkoi Pärttylistä. Pertun päivästä ennustettiin myös tulevan syksyn säätä: ”Sitä sää syksynä, mitä päivä Pärttylinä.”

<https://almanakka.helsinki.fi/hubfs/Imported_Blog_Media/Blogi0824_Parttyli_pellavat-1.jpg?hsLang=fi>

*Kuvassa pellavan korjuuta Kurkijoella (1930–1939). Kuva: Pekka Kyytinen / Museovirasto*

### Lämpö palaa Pärttylin pikkukesänä

Etenkin kolean ja sateisen kesän jälkeen toivottiin elokuulle vielä lämmintä jaksoa. Kaupungissa saatettiin puhua *intiaanikesästä*, mutta maalla käytettiin usein nimitystä *Pärttylin pikkukesä*. Sanonnan mukaan: ”Kyllä Perttu poudan tuo”. Itä-Suomessa samasta ilmiöstä on puhuttu *akkainkesänä*.

Tällainen vastaava pyhimyksen nimeen liittyvä jälkikesä löytyy monista eurooppalaisista kielistä. Ajankohta riippuu tietysti kyseisen alueen tavallisesta kesän ja syksyn ajankohdasta. Ruotsissa termi on *brittsommar*, joka on nimetty Birgitan (7.10.) mukaan. Unkarilaisilla ja espanjalaisilla on *Mikaelin* (29.9.) ja ranskalaisilla toisaalta *Dionysioksen* (9.10.), toisaalta *Martinuksen* (11.11.) *kesä*.

*Intiaanikesä*-nimitys taas on pohjoisamerikkalaista perua. Muutaman viikon lämmin jakso toistui vuosittain pohjoisen intiaanimailla lokakuun puolivälissä.

*Teksti: Onerva Ollila  
Kirjoittaja on Almanakkatoimiston viestintäkoordinaattori ja graafikko*

*Kansanperinnetiedon lähteenä Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto (Otava, 1950/2002)*

[Näytä koko julkaisu](https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/pertun-paiva-erottaa-kesan-ja-syksyn)

```json
{
  "@context" : "http://schema.org",
  "@type" : "BlogPosting",
  "author" : {
    "@type" : "Person",
    "name" : "Onerva Ollila"
  },
  "dateModified" : "2025-09-12T12:53:49.056Z",
  "datePublished" : "2024-08-02T05:00:00Z",
  "headline" : "Pertun päivä erottaa kesän ja syksyn",
  "image" : {
    "@type" : "ImageObject",
    "height" : 927,
    "url" : "https://146209090.fs1.hubspotusercontent-eu1.net/hubfs/146209090/Imported_Blog_Media/Blogi0824_Parttyli_hero.jpg",
    "width" : 1920
  },
  "mainEntityOfPage" : "https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/pertun-paiva-erottaa-kesan-ja-syksyn",
  "publisher" : {
    "@type" : "Organization",
    "logo" : {
      "@type" : "ImageObject",
      "height" : 60,
      "url" : "/hs/hsstatic/content_shared_assets/static-1.4092/img/default-amp-logo.png",
      "width" : 60
    },
    "name" : "Ajankohtaista"
  }
}
```