Suomessa ja Ruotsissa on juhlittu nimipäiviä jo 1600- ja 1700-luvuilta lähtien, mutta Norjassa tilanne on toinen. Norjalaiset saivat oman nimipäiväkalenterin vasta vuonna 1989, eikä nimipäivien vietto ole maassa edelleenkään yleistä. Kiinnostus nimipäiviä kohtaan on kuitenkin kasvanut. Siitä kertoo esimerkiksi se, että monet sanomalehdet julkaisevat nykyään sivuillaan päivittäiset nimipäivätiedot.
Kalenterikustantaja Almanakkforlaget on nyt uudistanut norjalaisen nimipäiväkalenterin vuodelle 2026. Kalenteriin saatiin 30 uutta nimeä, joiden joukossa ovat esimerkiksi Bianca ja Vårin sekä Colin ja Hussein.
Norjassa, kuten muuallakin Pohjolassa, oli keskiajalla käytössä katolisen kirkon pyhimyskalenteri. Reformaation jälkeen unioniaikana maassa käytettiin tanskalais-norjalaisia kalentereita, joissa pyhimysnimet olivat edelleen mukana. Ensimmäinen norjalainen almanakka julkaistiin vuonna 1814. Senkin kalenteripäivillä katolisten pyhimysten nimet vielä näkyivät, vaikka luterilaisuus oli Norjassa jo 1500-luvulla syrjäyttänyt katolilaisuuden.
Vuonna 1912 vanhat pyhimysnimet päätettiin poistaa norjalaisesta almanakasta. Ainoastaan tärkeimmät pyhimysten merkkipäivät säilytettiin, kuten barsok (Bartholomeuksen päivä), jonsok (juhannus), larsok (Laurentiuksen päivä), mikjelsmesse (mikkelinpäivä), olsok (Pyhän Olavin päivä) ja persok (Pietarin päivä). Lisäksi almanakkaan otettiin uusia norjalaisia merkkipäiviä, kuten kirjailija Knut Hamsunin päivä 4.8. ja Norjan Lähetysseuran päivä 8.8. (Det Norske Misjonsselskap 1842).
Norjalaiseen kalenteriin saatiin vuonna 1912 kirjailija Knut Hamsunin merkkipäivä, joka on 4. elokuuta. Kuva: Museovirasto
Koska nimet poistettiin kalenteripäiviltä, sekulaarille nimipäiväkulttuurin muotoutumiselle ei Norjassa ollut edellytyksiä. Norjasta ei olekaan löydetty kirjallisia dokumentteja kansanomaisesta nimipäivien vietosta – toisin kuin Suomesta ja Ruotsista, joissa kehittyi vahva nimipäiväkulttuuri.
1980-luvun lopulla norjalaiset alkoivat yllättäen kiinnostua nimipäivistä Ruotsin vaikutuksesta, samaan tapaan kuin maassa innostuttiin Lucian päivän vietostakin. Norjalaisissa radio-ohjelmissa kerrottiin kunkin päivän ruotsalaisista nimipäivistä, ja nimipäiväsankarien norjalaisille kaimoille lähetettiin ohjelmissa onnitteluja ja heille soitettiin toivekappaleita.
Kalenterikustantaja Almanakkforlaget (Emil Moestue AS) näki tässä innostuksessa mahdollisuuden ja päätti julkaista norjalaisille oman nimipäiväkalenterin. Kalenterin laatijaksi tuli Kristoffer Kruken (nyk. professori emeritus) Oslon yliopiston nimistöntutkimusinstituutista. Näin nimilistan kokoamisessa päästiin hyödyntämään parasta akateemista asiantuntemusta. Kalenterin tekijänoikeus on alusta lähtien ollut Almanakkforlagetilla.
Oslon yliopiston keskustakampus. Kuva: Adobe Stock
Kristoffer Krukenilla oli käytössään aineisto, joka sisälsi vuosina 1960–1982 eläneiden norjalaisten ensimmäiset etunimet. Nimipäivälistan laadinnassa pohjana olivat niin norjalaisen kalenterin vanhat muisto- ja merkkipäivät kuin norjalainen nimiperinne ja moderni nimenanto. Näin kalenteri saattoi edustaa sekä pysyvyyttä että uudistusta. Vuonna 1989 julkaistussa nimipäiväkalenterissa oli yleisimmin kaksi nimeä kalenteripäivällä. Kaikkiaan nimiä oli 769 eli 2,1 nimeä per päivä.
Almanakkforlagetin julkaisema kalenteri sai kuitenkin Norjassa ristiriitaisen vastaanoton. Monet norjalaiset ilahtuivat omasta nimipäiväkalenterista, mutta etenkin folkloristit pitivät sitä keinotekoisena tuotteena, joka ei kuulu norjalaiseen kulttuuriin.
Seuraavan nimipäiväuudistuksen Kruken teki yhdeksän vuotta myöhemmin, vuodelle 1998, jolloin hän otti kalenteriin 49 uutta nimeä. 2000-luvulla uudistuksia on tehty noin viiden vuoden välein, koska etunimistö muuttuu nykyään entistä nopeammin.
Almanakkforlaget julkaisee norjalaisille kalentereita sekä nimipäivin että ilman nimipäiviä. Muiden kustantajien kalentereissa nimipäiviä ei useinkaan ole. Nimipäivien vietosta Norjassa ei myöskään ole saatavilla tutkimustietoa.
Krukenin jälkeen norjalaisen nimipäiväkalenterin sai vastuulleen Solveig Wikstrøm Oslon yliopistosta. Hän on tehnyt nimiuudistukset vuosille 2009, 2014, 2017 ja 2022 – sekä viimeksi tälle vuodelle 2026.
Keskeisenä tavoitteena näissä uudistuksissa on ollut, että mahdollisimman moni norjalainen lapsi ja nuori voisi juhlia nimipäiväänsä.
”Nimipäiväkalenteri on Norjassa uusi asia, joten vanhemmat ikäluokat eivät ole kasvaneet sen aikana. Siksi kalenterinimien valinta perustuu ajatukseen, että nimipäivät kiinnostavat eniten lapsia, nuoria ja näiden vanhempia, jotka ovat avoimempia omaksumaan uusia tapoja. Valitut nimet edustavat nykynimistöä, mutta ne liittyvät myös norjalaiseen nimiperinteeseen”, Solveig Wikstrøm toteaa artikkelissaan.
Norjalaisen nimipäiväkalenterin vuodelle 2026 uudistanut Solveig Wikstrøm, Almanakkforlagetin Hans Olav Hoff ja Odd Egil Høibråten sekä kirjoittaja Minna Saarelma-Paukkala Oslossa.
Wikstrømin uudistuksissa on ollut periaatteena, että kalenteripäivillä on korkeintaan kolme nimeä. Tässä suhteessa norjalainen nimipäiväkalenteri poikkeaa suomalaisesta kalenterista, jossa yhdellä päivällä voi olla jopa 13 nimeä (kuten 15.7., jolla on useita Maria-nimeen pohjautuvia nimiä).
Nimiaineistot norjalaisen kalenterin uudistuksiin on saatu Norjan tilastokeskukselta (Statistisk sentralbyrå), ja nimiä on tarkasteltu niiden yleisyyden kannalta. Samoin kuin Suomessa, rajana kalenteriin pääsylle on Wikstrømin uudistuksissa pidetty 500 nimenkantajaa. Kuten Suomessa, Norjassakaan ei yhdysnimiä ole hyväksytty kalenteriin, koska niiden sisältämät nimet löytyvät usein erikseenkin kalenterista.
Nimipäiväuudistuksissa etusija on annettu myös sellaisille nimille, joiden suosio näyttää olevan nousussa. Toisin kuin Suomessa, saman nimet eri variantit on laskelmissa niputettu yhteen, kuten esimerkiksi Waldemar ja Valdemar tai Nicole ja Nikole. Näistä kalenteriin on yleensä valittu norjan kielen ortografian mukainen kirjoitusasu (Valdemar), tai sitten yleisin variantti (Nicole), jos norjalaisempi kirjoitusasu on huomattavasti harvinaisempi (Nikole).
Nimiä on sijoitettu kalenteripäiville myös samanlaisin periaattein kuin Suomessa. Samaan kantanimeen pohjautuvat nimet on pyritty sijoittamaan samoille päiville (Johannes, Jon, Hans), samoin kuin äänteellisesti toisiaan muistuttavat nimet (Leif, Liam). Monet nimet on sijoitettu myös vanhoille kirkollisille merkkipäiville, kuten Dennis perinteiselle Dionysioksen päivälle (dinesmesse 9.10.).
Samalla kun uusia nimiä on otettu kalenteriin, kalenterista on poistettu vähemmälle käytölle jääneitä nimiä. 2000-luvun uudistuksissa tällaisia poistettuja nimiä on 23:
Andor, Berta, Berte, Bjørnhild, Flemming, Gullborg, Gunnleiv, Gurli, Hallgjerd, Hildebjørg, Jytte, Kolbein, Leidulf, Noralf, Randulf, Reinert, Reinhard, Riborg, Salve, Sollaug, Svanaug, Sigfred, Ånund.
Norjalaisen seinäkalenterin 2026 helmikuun sivu.
Toisaalta norjalaiset nimistöntutkijat tiedostavat, että monet etunimet saattavat nousta uudelleen suosioon noin 100–120 vuoden jälkeen, joten nimien poistaminen tapahtuu harkiten. Norjassa tällaisia nimiä kutsutaan isoäidin- ja isoisännimiksi (oldemorsnavn, oldefarsnavn), kun meillä Suomessa on käytetty termiä uusvanha nimi.
Viimeisimmissä uudistuksissa (2022 ja 2026) norjalaiseen kalenteriin otettuja ”isovanhempiennimiä” ovat esimerkiksi Elvira, Otilie ja Vilma tai Abel, Silas ja Valdemar.
Norjan nimipäiväuudistuksissa on huomioitu myös maan kielivähemmistöt ja maahanmuuttajaryhmät. Esimerkiksi vuoden 2017 uudistuksessa kalenteriin otettiin kymmenen muslimien käyttämää nimeä: Ahmed, Aisha, Ali, Amina, Fatima, Hassan, Mohammad, Omar, Samira ja Yasmin.
Nykyisessä vuoden 2026 kalenterissa musliminimiä on neljätoista (seitsemän miestennimeä ja seitsemän naistennimeä). Saman nimen eri varianteista on valittu yleisin, kuten Mohammad eikä Mohamed, Mohammed, Muhammad tai Mohamad.
Muslimien etunimien lisäämisestä nimipäiväkalenteriin neuvoteltiin myös Norjan islamilaisen neuvoston kanssa, jolla ei ollut mitään asiaa vastaan. Norjassa musliminimien tulo kalenteriin ei myöskään ole herättänyt samanlaista arvostelua kuin Ruotsissa, jossa Fatima-nimen hyväksyminen kalenteriin vuonna 2011 herätti joissakin ruotsalaisissa vahvoja tunteita.
Norjan varsin suuren puolalaisvähemmistön nimiä ei sen sijaan ole kalenteriin otettu, koska puolalaisilla on oma katolinen nimipäiväperinteensä. Puolalaisten käyttämät nimet ovat usein myös taustaltaan samoja kristillisperäisiä nimiä kuin norjalaisen kalenterin nimet, kuten Krzysztof ja Kristoffer, jonka nimipäivä norjalaisessa kalenterissa on 18. joulukuuta.
Monet maahanmuuttajat antavat lapsilleen myös samoja kansainvälisiä muotinimiä kuin norjalaiset, jolloin ne eivät erotu selkeästi nimiaineistosta. Tällaisia ovat esimerkiksi Bianca tai Colin. Norjan perinteisten vähemmistöryhmien nimet ovat taas yleensä niin harvinaisia, että ne eivät ole sen vuoksi päässeet kalenteriin. Tällaisia ovat esimerkiksi saamelaisten suosimat nimet Ante, Lemet, Maret tai Risten.
Norjalaisessa vuoden 2026 nimipäiväkalenterissa on 936 nimeä eli 2,6 nimeä per päivä. Näistä 480 on naistennimiä, 451 miestennimiä ja viisi molempien sukupuolten käyttämiä nimiä. Nimiuudistusten tavoitteena onkin ollut sukupuolten tasapaino kalenterinimistössä. Nykyisen kalenterin sukupuolineutraalit nimet ovat Alex, Ariel, Iman, Isa ja Noor. Esimerkiksi Isa (tai Issa) on miehennimenä musliminimi, mutta naisennimenä lyhentymä sellaisista nimistä kuin Isabel tai Louisa. Vuoden 2026 uudistuksessa uusia nimiä saatiin 30.
Abdul, Ailo, Alex, Aria, Ariana, Ariel, Ava, Bianca, Colin, Daniela, Ferdinand, Helmer, Hussein, Iman, Isa, Kaisa, Kaspian, Lara, Nicole, Noel, Noor, Otilie, Rafael, Sienna, Silas, Simone, Tamara, Telma, Valdemar, Vårin.
Kiinnostavaa on, että uusien nimien joukossa on meille suomalaisille tuttu Kaisa, joka on Pohjois-Norjan kveenien käyttämä nimi. Ailo on taas skandinaavisen Aslak-nimen saamelainen nimiasu.
Monet Norjassa suositut nimet edustavat kansainvälisiä nimitrendejä. Vuoden 2026 kalenterin uusista nimistä sellaisia ovat esimerkiksi Daniela ja Sienna sekä Alex ja Noel. Nimistöntutkijat ovat huomanneet, että samat trendinimet nousevat nykyään samanaikaisesti eri maiden suosikkilistoille. Tällaisia ovat viime vuosina olleet esimerkiksi Emma, Olivia ja Sofia tai Emil, Liam ja Noah.
Nimimuoti kansainvälistyy niin Norjassa kuin muuallakin Euroopassa. Kuva: Adobe Stock
Norjassa on havaittu myös, että norjan kieleen kuuluvat kirjaimet æ, ø, ja å ovat norjalaislasten nykynimissä harvinaisia. Vuoden 2026 uusista nimistä tällaisen sisältää ainoastaan Vårin. Sen sijaan norjan kieleen kuulumattomat kirjaimet ja kirjainyhdistelmät, kuten c, ch, ph, th ja x, ovat etunimissä yleistyneet.
Nimimuoti kansainvälistyy ja trendit vaihtuvat nopeasti, mutta nimipäiviä vietetään yhä ahkerasti niin Ruotsissa kuin Suomessa – ja ehkä entistä innokkaammin myös Norjassa. Ainakin norjalaisilla on nyt käytössään ajantasainen ja asiantuntijavoimin uudistettu nimipäiväkalenteri.
Teksti: Minna Saarelma-Paukkala
Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväasiantuntija ja nimistöntutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa.
Pääkuva: Adobe Stock
Lähteitä:
Kruken, Kristoffer 1989: Norske namnedagar. Studia Anthroponymica Scandinavica 7. 121–131
Kruken, Kristoffer 2010: Namnedagar og namnedagstradisjon. Almanakkens historie. En jubileumsbok 2011. Oslo: Gyldendal. 148–153
Wikstrøm, Solveig 2025: Kunstprodukt eller ny tradisjon? Revisjoner av den norske navnedagskalenderen 2009–2026. Namn og Nemne. Vol 42 (2025). 47–71 https://ojs.novus.no/index.php/NON/article/view/2524/2527