numero 4 Syksy 1999

Kalenterimaailman kuulumisia ISSN 1455-8823
Almanakkatoimiston tiedotuslehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa
Vastaava toimittaja Heikki Oja
Julkaisija Helsingin yliopiston Kehityspalvelut Oy,
Yliopiston almanakkatoimisto
PL 14 (Kopernikuksentie 1)
00014 Helsingin yliopisto
Puh. (09) 1912 2942 Faksi (09) 1912 2917
Sähköposti almanakka@helsinki.fi
Internet http://almanakka.helsinki.fi

Tekstin lainaaminen on sallittua jos lähde mainitaan
 
 

Sisältö:

Pyhien nimet uusiksi 

Pyhäpäivien uudet nimet 

Halloweenin päivämäärä on 31.10. 

Aikapussi putoaa jälleen 

Kilpailuneuvosto päätti seuraamusmaksusta 

Aikakirja - kiintoisa kirjauutuus 

Pyhien nimet uusiksi

Kalenterintekijät joutuvat olemaan taas tarkkana, kun nimipäivien jälkeen uusitaan pyhäpäivien nimistöä.

Vuoden 2000 alussa tulee kalenterien nimipäiväluetteloon kolmisenkymmentä uutta nimeä ja karkauspäivä siirretään uuteen kohtaan. Mutta seuraavassa vuodenvaihteessa joudutaan kalentereita taas rukkaamaan. Kirkolliskokous hyväksyi viime toukokuussa uuden evankeliumikirjan, jossa monien pyhien nimi muuttuu.

Uudistus astuu voimaan adventtina 2000, joten vuoden 2001 kalentereissa näkyvät jo uudet nimet entisten tilalla.

Tärkeimmät pyhäpäivät pysyvät toki ennallaan. Toista joulupäivää merkitään jatkossa ensisijaisesti tapaninpäiväksi, mutta muuten joulut, pääsiäiset, helatorstait ja helluntait merkitään niin kuin ennenkin. Pois käytöstä ollaan jättämässä esimerkiksi sellaisia nimiä kuin seksageesimasunnuntai ja septuageesimasunnuntai, joita ei tähänkään asti ole kaikissa kalentereissa ollut merkittynä.

Vuoden loppuoliskolla muuttuu lähes jokaisen sunnuntain nimi: aikaisemmin kalentereissa lueteltiin kolminaisuudenpäivän jälkeiset sunnuntait, joita oli parhaimpina vuosina jopa 25 kappaletta. Uudistuksen jälkeen sunnuntaipäivät lasketaan helluntaista, joten esimerkiksi ensimmäinen kolminaisuudenpäivän jälkeinen sunnuntai on vastedes 2. sunnuntai helluntaista.

Kokonaan uusia pyhän nimiä tulee myös kourallinen, esimerkiksi Pyhän Henrikin muistopäivä, Apostolien päivä, Luomakunnan sunnuntai, Perheen sunnuntai ja Valvomisen sunnuntai. Alla julkaisemme taulukon pyhäuudistuksen tärkeimmistä muutoksista.

Kaikissa almanakkatoimiston tiedostoissa ja kalenterimalleissa käytetään vuoden 2001 alusta lähtien uusia pyhien nimiä.

Pyhäpäivien uudet nimet

Taulukossa annetaan lista uusista ja muuttuvista pyhännimistä. Muutos astuu voimaan adventtina vuonna 2000. Taulukko perustuu Heikki Ojan Aikakirjan (Otava 1999) aineistoon, joka on korjattu ajan tasalle kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti.

Vanha nimi	Uusi nimi
Uudenvuodenpäivän jälkeinen sunnuntai	2. sunnuntai joulusta
X. loppiaisen jälkeinen sunnuntai	X. sunnuntai loppiaisesta
­	Pyhän Henrikin muistopäivä
Septuagesimasunnuntai	3. sunnuntai ennen paastonaikaa
Seksagesimasunnuntai	2. sunnuntai ennen paastonaikaa
Marianpäivä	Marian ilmestyspäivä
1. pääsiäisen jälkeinen sunnuntai	1. sunnuntai pääsiäisestä
2. pääsiäisen jälkeinen sunnuntai	2. sunnuntai pääsiäisestä jne.
Rukoussunnuntai	5. sunnuntai pääsiäisestä
Kolminaisuudenpäivä	Pyhän Kolminaisuuden päivä
1. kolminaisuudenpäivän jälkeinen sunnuntai	2. sunnuntai helluntaista
2. kolmin. jälkeinen sunnuntai	3. sunnuntai helluntaista jne
5. kolmin. jälkeinen sunnuntai	Apostolien päivä
21. kolmin. jälkeinen sunnuntai	Uskonpuhdistuksen muistopäivä
­	Luomakunnan sunnuntai
­	Perheen sunnuntai
Kirkkovuoden lähinnä viimeinen sunnuntai	Valvomisen sunnuntai
2. joulupäivä	Tapaninpäivä
­	Apostoli Johanneksen päivä (3. joulupäivä)*
­	Viattomien lasten päivä (4. joulup.)*
Joulun jälkeinen sunnuntai	1. sunnuntai joulusta

* 3. tai 4. joulupäivää vietetään pyhänä vain milloin se sattuu sunnuntaihin.

Halloweenin päivämäärä on 31.10.

Amerikkalainen kurpitsajuhla halloween on tunkemassa Suomenkin markkinoille. Kaupoissa myydään erilaisia noita- ja kummitustavaroita, ja päiväkoti- ja kouluikäiset tuntuvat päivästä hyvin innostuneilta. Halloweenissa onkin harmittoman, muista päivistä eroavan juhlan aineksia.

Sana halloween tulee englantilaisista sanoista, jotka merkitsevän pyhäinpäivän aattoa. Pyhäinpäivä on useimmissa muissa maissa perinteisellä paikallaan 1.11., joten halloweenin päivämäärä on näissä maissa selvä, 31.10.

Suomessa päätettiin 1950-luvulla, että pyhäinpäivä on liikkuva juhla, joka sijoitetaan lokakuun 29. päivää seuraavalle lauantaille. Meikäläinen pyhäinpäivä on siten aikaisintaan 30.10. ja viimeistään 6.11. (kuten tänä vuonna).

Kaupan piirissä on nyt mietitty meikäläisen halloweenin sijoittelua ja päädytty siihen, että päivää ei meillä sidota pyhäinpäivään. Kauppiaat arvelivat, että iloinen halloween on syytä pitää erillään vakavammasta pyhäinpäivästä.

Niinpä Erikoiskaupan Liitto suosittelee halloweenin päivämääräksi kiinteää lokakuun viimeistä päivää riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se sattuu. Tänä vuonna 31.10. on sunnuntaipäivä ja ensi vuonna tiistai.

Yliopiston almanakkaan tai almanakkatoimiston päivälistaan ei halloweenia vielä merkitä.

Aikapussi putoaa jälleen

Helsingin yliopiston observatorio Tähtitorninmäellä herättää uuden tuhatluvun kunniaksi henkiin vanhan aikapussiperinteen. Tähtitornin huipulla pudotetaan purjekankainen pussi alas tangosta vuoden 2000 uudenvuodenpäivänä tasan klo 12 ja vanhaan asuun pukeutunut varuskunta ampuu kanuunalla kunnialaukauksen. Tähtitorninmäelle odotetaan runsaasti yleisöä tervehtimään 2000-luvun ensimmäistä keskipäivää.

Aikapussi on 1800-luvun perinnettä

Aikapussi näytteli tärkeää osaa ajannäytössä 1800-luvulla. Sen avulla saatiin tarkka aika koko maahan.

Suomen ensimmäinen rautatie avattiin Helsingistä Hämeenlinnaan 1862. Juna kulki minuuttiaikataulun mukaan, ja siksi kaikkien kellojen piti radan varrella näyttää samaa aikaa.

Rautateiden virallisena aikana käytettiin Helsingin paikallisaikaa. Aikaa mitattiin Helsingin yliopiston observatoriossa Tähtitorninmäellä. Tähtitieteilijät määrittivät jatkuvasti tarkan ajan auringon ja tähtien avulla.

Observatoriorakennuksen katolla oli tanko, jossa oleva aikapussi hinattiin ylös tangon huippuun viisi minuuttia ennen kahtatoista ja pudotettiin alas sekunnilleen klo 12.

Helsingin rautatieasemalta oli tuohon aikaan esteetön näköala Tähtitorninmäelle, kun väliin ei vielä ollut rakennettu nykyisiä korkeita kivitaloja. Asemalla nähtiin aikapussin putoaminen ja rukattiin aseman kello täsmälleen oikeaan. Lennättimen avulla kerrottiin aikamerkki myös muille asemille.

Jos ilma oli sateinen eikä observatoriota näkynyt, saatiin aikamerkki tykinlaukauksen avulla. Katajanokan rannassa, lähempänä tähtitornia, oli tykkimies valmiina odottamassa pussin putoamista. Kun hän näki aikamerkin, hän tuikkasi tulen ruutiin, ja raikuva pamaus kertoi koko Helsingille, että kello oli tasan 12.

Aikapussin pudotuksesta luovuttiin 1800-luvun lopulla, kun kellojen tarkkuus kasvoi niin suureksi ettei päivittäistä merkkiä enää tarvittu.

Aikapussin uusi tuleminen

Yliopiston almanakkatoimisto on nyt saanut avustusta Helsingin kulttuurikaupunkisäätiöltä ja Helsingin yliopistolta aikapussin henkiinherättämiseksi. Tähtitorninmäellä järjestetään uudenvuodenpäivänä 2000 yleisötilaisuus, jossa esitetään perinteinen aikamerkki ja kanuunanlaukaus sekä lisäksi mm. vanha uudenvuodenrukous 1500-luvulta.

Aikapussitapahtumaa on kehitellyt kolmihenkinen suunnitteluryhmä, johon kuuluvat dosentti Heikki Oja Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksesta, tutkija Esko Laine Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksesta ja komendantti, majuri Juha Kaukinen Helsingin komendantinvirastosta.

Juha Kaukinen ja Esko Laine ovat mukana myös Helsingin Wanha Waruswäki ja Kaupungin Hywät Asukkaat ry:n toiminnassa. Yhdistys on luvannut tuoda uudenvuodenpäivänä Tähtitorninmäelle vanhan kanuunan, jolla kunnialaukaus ammutaan. Wanha Waruswäki esiintyy 1700-luvun asuissa, jotka tarjoavat katsojille koreaa silmänruokaa.

Tapahtuman ajankohta valittiin siten, että se sopii myös lapsiperheille ja varttuneemmalle väelle

Observatorion satavuotias aikapussi kunnostetaan vuodenvaihteeseen mennessä.

Yliopiston observatorio näkyi 1800-luvulla ympäri eteläistä Helsinkiä.
Keskitornin katolla on tanko, josta aikapussi pudotettiin. (Helsingin kaupunginmuseo)

Kilpailuneuvosto päätti seuraamusmaksusta

Kilpailuneuvosto teki syyskuun puolivälissä päätöksen kalenterikiistassa. Kilpailuvirasto oli ehdottanut, että Ajasto Oy:lle tulisi määrätä seuraamusmaksu määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Kilpailuneuvosto yhtyi kilpailuviraston kantaan ja määräsi maksun. Päätöksen perustana mainittiin mm.: "Kilpailuviraston esittämä aineisto yhtiön [Ajasto Oy:n] toimintasuunnitelmista ja sisäisistä muistioista osoittaa, että kysymys on ollut tietoisesti valitusta toimintalinjasta määräävän markkina-aseman säilyttämiseksi."

Kilpailuneuvoston päätöslauselma 13.9.1999 on seuraava:

"Vaatimukset enemmälti hyläten kilpailuneuvosto

• 1) vahvistaa, että Ajasto Osakeyhtiö on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräävässä markkina-asemassa Suomessa kustannettujen kalentereiden ja almanakkojen markkinoilla;

• 2) vahvistaa, että Ajasto Osakeyhtiö on vuosina 1995­1997 syyllistynyt kustannettujen kalenterituotteiden markkinoilla kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 ja 4 kohdissa tarkoitettuun määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön soveltamalla asiakkaita sitovia ja syrjiviä perusteita perusalennusta, vuosihyvitystä ja markkinointitukea myöntäessään;

• 3) määrää Ajasto Osakeyhtiön suorittamaan valtiolle seuraamusmaksuna kaksi miljoonaa (2.000.000) markkaa."

Almanakkatoimisto tarjoaa

Kiintoisa tietokirja ajanlaskun ja kalenterien maailmasta

Heikki Oja: Aikakirja

Vuosituhannen vaihde on saanut ihmiset pohtimaan ajanlaskuun liittyviä kysymyksiä. Vastailmestyneessä Aikakirjassa seurataan nykyisen kalenterimme kehitystä tuhansien vuosien takaa nykypäivään ja pohditaan tarkimman ajanmittauksen mutkia.

Kirjassa esitellään myös erilaisia merkkipäiviä vuoden varrella: luonnon antamat merkkipäivät, yhteiskunnan merkkipäivät ja kolmanneksi vielä kirkolliset merkkipäivät. Viimeisessä luvussa seurataan suomalaisten almanakkojen ja kalenterien kehitystä.

Kirjan lopussa on vielä liitteenä 300 vuoden kalenteri, jokainen vuosi tutussa ruudukkomuodossa.

Kirjassa annetaan vastauksia moniin kiintoisiin kysymyksiin. Mikä oli Betlehemin tähti? Miksi aikaan lisätään karkaussekunteja? Miksi kesäaika on otettu käyttöön? Miksi kalenterissamme kuukauden 13. päivä on useammin perjantai kuin mikään muu viikonpäivä? Miten viikkonumerot määräytyvät? Milloin vuosituhat vaihtuu? Pysyykö muna parhaiten pystyssä tasauspäivinä? Lisääntyvätkö rikokset täydenkuun aikaan? Miten pääsiäisen paikka määräytyy? Milloin ystävänpäivä otettiin kalenteriin? Miksi aprillipäivää ei ole almanakoissa?

Välttämätön tietoteos kaikille kalenterien tekijöille!

Kustantanut Otava. Sidottu, 288 sivua. Runsas kuvitus. Hinta 146 mk + postitse lähetyskulut 25 mk/lähetys. Tilaus yhteyslomakkeella. Faksitilaukset numeroon (09)1912 2917. Puhelintilaukset numerosta (09)1912 2942.

Palaa tiedoston alkuun