Kalenterimaailman kuulumisia


numero 3 Kevät 1999

Kalenterimaailman kuulumisia ISSN 1455-8823
Almanakkatoimiston tiedotuslehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa
Vastaava toimittaja Heikki Oja
Julkaisija Helsingin yliopiston Kehityspalvelut Oy,
Yliopiston almanakkatoimisto
PL 14 (Kopernikuksentie 1)
00014 Helsingin yliopisto
Puh. 09 - 191 22942 Faksi 09 - 191 22952
Sähköposti almanakka@helsinki.fi
Internet http://almanakka.helsinki.fi

Tekstin lainaaminen on sallittua jos lähde mainitaan
 
 

Sisältö:

Kalenteri uudistuu vuonna 2000 
Suomen kalenterimarkkinoiden uusjako 
Taulukko: Kalenterimarkkinat 1999 
Suurimmat kalenterifirmat 
Kilpailuneuvosto jatkaa kalenterikiistan selvittelyä 
Otavasta Yliopiston nimipäiväalmanakan kustantaja 
Kalenteripalvelun mallistolle Avainlipputunnus 
Tulossa: Kirjoja ajanlaskusta 
Milloin juhannus siirrettiin viikonloppuun?


Kalenteri uudistuu vuonna 2000

Viime lokakuussa tehtiin uusia päätöksiä vuoden 2000 kalenterien sisällöstä. Helsingin yliopisto on päättänyt ottaa kalenteriin kymmeniä uusia etunimiä ja siirtää karkauspäivän helmikuun viimeiselle päivälle. Sisäasiainministeriö puolestaan suosittelee vuoden 2000 uudenvuodenpäivää liputuspäiväksi.

Suomalaiseen nimipäiväluetteloon liitetään vuoden 2000 alussa 31 uutta nimeä. Osa nimistä on ollut almanakassa jo tämän vuosisadan alussa. Monen nimen suosio on kokenut uuden nousukauden, ja niinpä almanakkaan pääsevät nyt takaisin esimerkiksi Aleksandra, Juliaana, Rebekka, Roope ja Valentin.

Toinen mukaanotettava ryhmä ovat uudet, viime vuosikymmeninä esiin nousseet nimet. Tällaisia ovat esimerkiksi Jami, Jemina, Kiia, Miro, Roni, Ronja ja Tino.

Vuoden 2000 nimiuudistuksen arkkitehteinä ovat olleet Helsingin yliopiston nimistöntutkijat professori Eero Kiviniemi ja professori Marianne Blomqvist.

Vuosi 2000 on karkausvuosi, jolloin helmikuussa on yksi ylimääräinen päivä. Karkauspäivän paikkana pidetään Euroopassa yleisesti helmikuun viimeistä päivää. Pohjoismaissa on kuitenkin näihin aikoihin asti noudatettu kaksituhatta vuotta vanhaa perinnettä ja merkitty karkauspäivä helmikuun 24. päiväksi.

Ruotsi luopui käytännöstä 1990-luvun puolivälissä ja päätti siirtää vuodesta 2000 alkaen karkauspäivän helmikuun 29:nneksi. Suomi seuraa nyt Ruotsin esimerkkiä ja siirtää karkauspäivän helmikuun loppuun.

Sisäasiainministeriö on puolestaan päättänyt suositella, että vuoden 2000 uudenvuodenpäivä olisi liputuspäivä. Sisäasiainministeriön selvityksen mukaan uudenvuodenpäivä on vakiintunut liputuspäivä kolmessa Suomen naapurimaassa, Norjassa, Ruotsissa ja Virossa.

Lisätietoa muutoksista löytyy Yliopiston almanakkatoimiston kotisivuilla olevasta tiedotteesta. 
 

Suomen kalenterimarkkinoiden uusjako

Suomalaiset yritykset ovat pian viiden vuoden ajan totutelleet vapaaseen kilpailuun. Helsingin yliopiston kalenterimonopoli purettiin vuoden 1995 alussa, koska se oli EU-säännösten vastainen. Entinen erioikeuden haltija Ajasto Osakeyhtiö sai rinnalleen suuren joukon kilpailijoita, jotka alkoivat syytää kalentereita Suomen markkinoille.

Muutamat valmistajat ovat jo lopettaneet leikin sikseen, toisista on noussut vakavia kalenterifirmoja. Yliopiston almanakkatoimisto katsoi, että 2000-luvun lähestyessä on aika tehdä yhteenveto maamme kalenterimarkkinoiden tämänhetkisestä tilasta.

Almanakkatoimiston osuus

Yliopiston almanakkatoimisto on ensimmäisen kerran julkistanut tietoja omien asiakkaittensa tekemien kalenterien yhteismääristä. Almanakkatoimistolla ovat asiakkaina lähes kaikki muut kalenterinvalmistajat kuin Ajasto Oy. Ajasto on tehnyt sopimuksen nimipäivien ja muiden tietojen käyttämisestä suoraan Helsingin yliopiston keskushallinnon kanssa eivätkä sen julkaisuluvut ole siksi almanakkatoimiston tiedossa.

Vuosikerralle 1996 almanakkatoimiston asiakkaat valmistivat kaikkiaan noin 3 miljoonaa kalenteria ja vuosikerralle 1997 noin 4 miljoonaa kalenteria. Sama nousu jatkui seuraavina vuosina, sillä vuosikerralle 1998 tehtiin Ajaston ulkopuolella noin 5 miljoonaa kalenteria ja tälle vuodelle jo noin 6 miljoonaa kalenteria.

Almanakkatoimiston luvuissa eivät ole mukana sellaiset kalenterit, joissa ei ole nimipäiviä ja joiden julkaisijat eivät ole kalenterin teossa käyttäneet almanakkatoimiston apua. Almanakkatoimiston arvion mukaan tällaisia kalentereita julkaistaan vuosittain Suomessa parisataa ja niiden yhteispainosmäärä on puolen miljoonan kappaleen paikkeilla.

Suurimmat kalenterifirmat

Almanakkatoimisto teki maaliskuussa 1999 kyselyn Suomen kuudelle johtavalle kalenterinvalmistajalle. Kyselyyn valittiin seuraavat yritykset:

  • Ajasto Oy, joka on nykyään WSOY:n tytäryhtiö. Yhtiöllä on painolaitokset Vantaalla. Yhtiö oli aikaisemmin kalenteriprivilegion haltija ja on edelleen Suomen ylivoimaisesti suurin kalenterinvalmistaja.
  • Burde Förlags Ab, joka toimii Suomen markkinoilla Burde Kustannus Oy:n nimellä. Tuotantolaitos on Ruotsissa. Tuotannon pääpaino on tasku- ja pöytäkalentereilla sekä tilauskalentereilla.
  • CC kalenteripalvelu Oy, jonka toimitusjohtaja Jaakko Jäntti oli aiemmin WSOY:n tuotantojohtajana. Yhtiö valmistaa sekä tasku- että kuvakalentereita pääosin kotimaisissa kirjapainoissa.
  • Oncon-yhtiö, joka toimii yhteistyössä skotlantilaisen Lettsin ja kansainvälisen Bemrosen kanssa. Valikoimassa on tilaus- ja kuvakalentereita sekä huippuluokan tasku- ja pöytäkalentereita.
  • Otava, jonka kalentereista vastaa erikoiskirjojen osasto. Otavan valikoimassa on ollut pääasiassa kuva- ja koululaiskalentereita kirjakauppamyyntiin sekä tilauskalentereita.
  • Scandecor, joka on osa kansainvälistä Scandecor-ketjua. Yhtiö valmistaa kansainvälisistä kuvakalentereista suomalaisia versioita ja julkaisee paria omaa kuvakalenteria Suomen markkinoille.
Kyselyn tuloksia

Oheiseen taulukkoon on kerätty vastauksia almanakkatoimiston esittämiin kyselyihin. Kaikki eivät kertoneet kysyttyjä asioita, joten taulukkoon on jouduttu jättämään tyhjiä kohtia tai tekemään arvioita.

Yhteenveto

Suomen kalenterimarkkinat ovat jakautumassa yhä laajemmalle pohjalle. Entinen yksinvaltias Ajasto Oy on edelleen ylivoimaisessa johdossa kaikilla mittareilla mitaten, mutta sen kilpailijat ovat vuosi vuodelta nakertaneet itselleen suuremman palan kakkua. Ajaston osuus on eri tavoin mitaten hieman yli tai hieman alle kaksi kolmasosaa Suomen kokonaismarkkinoista.

Virta Ajastosta poispäin on erioikeuden loppumisen jälkeen kuohunut koko ajan samalla voimalla. Ajaston ulkopuolella tehtyjen kalenterien määrä on noussut noin miljoonalla kappaleella vuosittain.

Kakkospaikalla kilpailevat Burde ja CC kalenteripalvelu lähes rinta rinnan. Kummankin vahvuus on tilaus- ja kirjakauppamyyntiin tehdyissä tasku- ja pöytäkalentereissa, ja kuvakalenteritarjonta on vaatimattomampaa.

Kaksikon niskaan hengittää Oncon, joka menestyy kultareunaisilla huipputuotteillaan ja suuripainoksisilla tilauskalentereilla. Otava ja Scandecor ovat edenneet lähinnä kuvakalenterimarkkinoilla, mutta kumpikin on kokeillut kynsiään myös taskukalenteririntamalla.

Kuvakalenterien painaminen on teknisesti helpompaa kuin taskukalenterien, ja siksi paikallisia kuvakalentereita tehdään lisäksi ympäri maata sadoissa kirjapainoissa. 
 

Taulukko: Kalenterimarkkinat 1999

Ajasto Burde CC Oncon Otava Scandecor
Liikevaihto 1998 Mmk 118 (1) 10 8 4,5 ei ilm. ei ilm.
Muutos ed. vuodesta Mmk ei ilm. ei ilm. +3 +1,5 kasvussa + 20 %
Kustannuskal.nimikkeitä 98 n. 110  n. 100 75 10 20 64
Tilausasiakkaita ei ilm. ei ilm. 120 250 ei ilm. -
Kalenterien kpl-määrä vsk 99 8,4 milj. (2) 800 000 520 000 260 000 ei ilm. ei ilm.
Uutuuksia/poistuvia 2000 ei ilm. ei ilm. 15/2 6/0 3/3 ei ilm.
Huomattavin uutuus ei ilm. Mini-
järjestelmä-
kalenterit		 Leader-
perheen
laajennus		 Uudet näyt-
tävät kansi-
materiaalit		 Yliopiston
nimip.alm.,
Perhekal.		 Horoskoop-
pikalenteri,
Tarzan-kal.

1 Ajaston Suomen liikevaihto on arvioitu WSOY:n toimintakertomuksessa mainitusta Ajaston luvusta, josta on vähennetty Ruotsin myynnin ilmoitettu lisäys 10 miljoonaa markkaa. Ajaston liikevaihtoon sisältyy muutakin kuin kalenteritoimintaa.

2 Ajaston arvioitu kalenterimäärä Suomen markkinoilla on saatu Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmoitetusta yhteiskalenterimäärästä (19,3 milj. kpl), joka on jaettu eri maiden liikevaihtojen suhteessa.
 

Suurimmat kalenterifirmat

Ajasto Oy
"Ajaston kalenterit valmistetaan Euroopan nykyaikaisimmassa kalenteritehtaassa. Sen mallit ja materiaalit ovat huippulaatua. Ajasto Osakeyhtiö ja sen sisaryritykset Ruotsissa ja Norjassa ovat kaikki suurimpia alallaan. Käytössäsi on vankka kansallinen ja kansainvälinen osaaminen."
(Ajaston esitteestä)
Burde Kustannus Oy Ab
"Burde edustaa vahvaa skandinaavista kalenteriosaamista. Kalentereitamme myydään Skandinavian lisäksi myös Keski-Eurooppaan ja Eestiin. Suomessa kalenterien myynnistä vastaa Burde Kustannus Oy AB. Burde-kalenterit, jotka erottuvat yksilöllisyydellään, valmistetaan Ruotsissa. Avainsanamme on ennakkoluulottomuus. Tämä yhdistettynä jatkuvaan tuotekehitykseen, ympäristöystävällisyyteen, joustavuuteen ja toimintavarmuuteen antaa meille vankat valmiudet ohjata asiakkaamme uudelle vuosituhannelle innovatiivisin mielin."

Myyntijohtaja: Kaj Mannonen

CC-kalenteripalvelu Oy
"Asiakkaat ratkaisevat kuka menestyy kalenterimarkkinoilla. Kalenteripalvelu on ainoa täyden palvelun tarjoaja jonka hinta/laatusuhde on kunnossa. Taidamme olla myös ainoa varteenotettava suomalainen vaihtoehto. Kalenteripalvelun reagointinopeus on hyvä tuotannon hajautuksen ja verkottuneen organisaation ansiosta. Siksi pystymme kehittämään asiakkaiden tarpeiden mukaisia ratkaisuja joustavasti ja edullisesti.

Mallistomme on suomalaisille tehty, tuore ja luotu vastaamaan monipuolisiin tarpeisiin. Tuotteemme tunnetaan jo, niistä otetaan mallia. Jälleenmyyjien kannalta Kalenteripalvelu on mahdollisuuksia antava kalenterikustantaja. Asiakkaiden antama hyväksyntä innostaa meitä yrittämään vielä enemmän."

Kustantaja: Jaakko Jäntti

Oncon-yhtiö Oy
"Pyrimme luomaan oman liikelahjakalenterimalliston markkinoitavaksi suoraan yrityksille. Vähittäiskauppasektori ei kuulu meidän pitkän aikavälin suunnitelmiimme.

Olemme omalla kapealla tyylikalenterialallamme markkinajohtaja."

Myyntipäällikkö: Olle Nyberg

Otava
"Otavan erikoiskirjaosasto tuottaa asiakkaille edustavia seinä- ja pöytäkalentereita ja valmistaa vähittäiskauppamyyntiin esimerkiksi taidekalentereita ja lastenkalentereita. Asiakkaamme saavat käyttöönsä suuren kustantajan pitkäaikaisen kokemuksen ja graafisten laitosten korkean ammattitaidon."

Osastopäällikkö: Laina Metsähuone

Scandecor
"Scandecor on Suomen kuvakalenterimarkkinoiden merkittävimpiä toimittajia ja tarjoaa myyntiin laajan valikoiman korkeatasoisia kansainvälisiä kalentereita. Uskomme että asemamme Suomessa vahvistuu tulevina vuosina edelleen."

Toimistopäällikkö: Pirkko Lindström


Kilpailuneuvosto jatkaa kalenterikiistan selvittelyä

Kilpailuvirasto ehdotti vuoden 1997 lopulla, että Ajasto Osakeyhtiölle määrättäisiin kolmen miljoonan markan seuraamusmaksu määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ja hintasyrjinnästä Suomen kalenterimarkkinoilla. Ajasto esitti tämän jälkeen vastineessaan Kilpailuneuvostolle, että asiassa on sovellettava EU:n kilpailuoikeutta ja siksi kilpailuneuvoston olisi hylättävä kilpailuviraston esitys.

Kilpailuneuvosto on 17.12.1998 tehnyt välipäätöksen asiassa. Päätöksessä vahvistetaan, että asiaan voidaan soveltaa Suomen kilpailunrajoituslakia. Kilpailuneuvosto hylkää Ajasto Oy:n vaatimukset esityksen hylkäämisestä väärän lain soveltamisen perusteella.

Kilpailuneuvostossa on pidetty asian suullinen pääkäsittely 19.3.1999, ja lopullista päätöstä odotetaan loppukesällä tai syksyllä. 
 

Otavasta Yliopiston nimipäiväalmanakan kustantaja

Helsingin yliopiston julkaisema Yliopiston nimipäiväalmanakka on siirtynyt Otavan kustannettavaksi. Yliopiston almanakkatoimisto ja Otava ovat solmineet sopimuksen almanakan vuosikerroista 20002004.

Yliopiston nimipäiväalmanakka on ilmestynyt jo neljän vuoden ajan ja sen myynti on ollut vuosittain 13 000 ja 17 000 kappaleen välillä. Nimipäiväalmanakassa on mm. laajat tilastot edellisen vuoden suosituimmista etunimistä Suomessa.

Otava ja Yliopiston almanakkatoimisto ovat tähän asti tehneet yhteistyötä mm. Suomen kansan kalenterin ja Atlaskalenterin valmistuksessa.
 

Kalenteripalvelun mallistolle Avainlipputunnus

Suomalaisen Työn Liitto on 2. maaliskuuta 1999 myöntänyt CC kalenteripalvelu Oy:n kalenterimallistolle Avainlipputunnuksen.

Mallisto 2000 on sisällöltään selkeä, ympäristöystävällinen ja teknisesti toimiva nykyaikainen suomalainen kalenterivalikoima. Kustannusmalliston yli 80 nimikkeen lisäksi Kalenteripalvelu tuottaa asiakaskohtaisia kalenterisovellutuksia yrityksille ja järjestöille.
 

Tulossa: Kirjoja ajanlaskusta

Otava ja Yliopiston almanakkatoimisto julkaisevat yhdessä ensi syksynä työnimellä Aikakirja 2000 kulkevan teoksen, joka kertoo ajanlaskun, ajan mittaamisen ja suomalaisen kalenterin kehittymisestä. Kirjassa kerrotaan myös suomalaisista merkkipäivistä vuoden varrella ja tulossa olevasta pyhäpäiväuudistuksesta. Kirjan on kirjoittanut dosentti Heikki Oja.

Aikakysymykset ovat muutenkin pinnalla vuosituhannen vaihteen lähestyessä. ArtHouse on julkaissut professori G.J. Whitrowin kirjan Ajan historia, joka käsittelee aikakäsityksemme kehittymistä antiikista nykypäivään. Yleisradion opetusohjelmat julkaisevat lapsille tarkoitetun aika-asioista kertovan kirjan Ajan taju, joka liittyy Koulu-tv:n samannimiseen syksyllä esitettävään ohjelmasarjaan. Kirjoittajien joukossa on mm. professori Anto Leikola ja Suomen kellomuseon johtaja Jorma Räihä.
 
 

Kysymyksiä kalentereista

Milloin juhannus siirrettiin viikonloppuun?

Joka kesäkuussa ja joskus muulloinkin almanakkatoimiston puhelin pirisee ahkerasti, kun ihmiset muistelevat nuoruutensa juhannuksia. Milloinkas se juhannus siirrettiinkään viikonloppuun? Vastaus on, että juhannuspäivä oli vuoteen 1954 asti kiinteällä paikalla 24.6. ja vuodesta 1955 alkaen juhannuspäivä on ollut kesäkuun 20. ja 26. päivien väliin sattuvalla lauantailla. 
 
 

Palaa tiedoston alkuun