numero 10 Syksy 2002Allaoleva tiedote PDF-tiedostona
Kalenterimaailman kuulumisia ISSN 1455-8823
Tekstin lainaaminen on sallittua jos lähde mainitaan
Sisältö:
Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaanHelsingin yliopisto on päättänyt merkitä saamelaisten kansallispäivän Yliopiston almanakkaan ja muihin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen. Saamelaisten kansallispäivää vietetään helmikuun 6. päivänä.Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Omaa kansallispäivää saamelaiset ovat viettäneet jo kymmenkunta vuotta. Ehdotuksen kansallispäivän merkitsemisestä almanakkoihin teki Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen. ``Oulun yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa saamen kieltä voi opiskella pääaineena, ja meille on annettu valtakunnallinen tehtävä saamen kielen ja kulttuurin hoitamiseksi Suomessa'', toteaa Lajunen. Päivämäärä 6.2. on peräisin vuodelta 1917, jolloin Norjan ja Ruotsin saamelaiset pitivät Trondheimissa ensimmäisen yhteisen kokouksen. Suurimpana huolena oli saamelaisten elinmahdollisuuksien säilyminen, koska pääväestö otti käyttöönsä yhä enemmän saamelaisten maita. "Pohjoismaiden saamelaisten varsinainen kansallinen herääminen voidaan ajoittaa 1970-luvulle", kertoo Oulun yliopiston Giellagas-instituutin johtaja Tuomas Magga. Hän selvittää vastailmestyneessä Yliopiston almanakassa kansallispäivän taustaa ja saamen lipun syntyä. Saamelaisten kansallispäivä oli Pohjoismaiden saamelaisten ensimmäinen virallisluonteinen liputuspäivä. Oman lipun saamelaiset saivat 1986. Nykyään maamme saamelaisilla on kymmenen omaa liputuspäivää (ks. s. 4). Vaikka saamelaisten kansallispäivä on saamelaisten liputuspäivä, sitä ei merkitä almanakkoihin suomalaiseksi liputuspäiväksi. Päivästä käytetään ruotsiksi nimeä Samiska nationaldagen ja englanniksi Saami National Day.
Tiukka kilpa tyttöjen suosikkinimestäVastailmestyneeseen Yliopiston nimipäiväalmanakkaan sisältyvät 100 suosituinta -listat vuonna 2001 syntyneiden lasten etunimistä. Poikien puolella Eetu on selvä ykkönen, mutta tyttöjen puolella Veera, Laura ja Anni kilpailevat hyvin tasaisesti.Väestörekisterikeskus julkaisi jo talvella alustavan listan vuoden 2001 kärkinimistä, ja sen mukaan Laura oli tyttöjen nimisuosikki. Viime vuonna 396 vauvaa oli saanut tämän nimen. Veera oli kakkosena (394) ja Anni kolmantena (393). Helsingin yliopisto kokosi oman listansa Väestörekisterikeskuksen uudemman aineiston mukaan, ja yliopiston listalla Veera pitää kärkipaikkaa (398 vauvaa). Anni on toisena (397) ja Laura vasta kolmantena (392). "Tilastojen erot johtuvat poiminnan ajankohdista ja poimintaehdoista", selittää professori Eero Kiviniemi, joka hoitaa yliopiston nimitilastoja. "Meillä on esimerkiksi otettu mukaan vain Suomessa syntyneet suomenkieliset lapset. Tällä kertaa erot listan kärjessä ovat niin pieniä, että Veera ja Anni voivat oikeastaan jakaa ykkössijan; pikku-Veerojahan on vain yksi enemmän." Pari vuotta kärjessä ollut Jenna putosi viisi sijaa ja sai päästää vielä Roosan ja Emmankin edelleen. Poikien puolella kahtena edellisenä vuonna poikkeuksellisen suosittu Aleksi löytyy nyt neljänneltä sijalta. Selvään johtoon nousi uusvanha nimi Eetu (561 vauvaa), toiseksi kipusi Juho (517), ja entinen kakkonen Ville putosi kolmanneksi (493).
Mette ja Kimi kovassa nousussaSadan suosituimman nimen listalla nopeimmat nousijat ovat tyttöjen puolella suosionsa kaksinkertaistanut Mette ja poikien puolella vielä nopeamman nousun aloittanut Kimi. Kumpaakaan nimeä ei vielä löydy Suomen almanakoista. Muita nousussa olevia tytönnimiä ovat esimerkiksi Eevi, Matilda, Wilma, Ilona ja Reetta. Poikien puolella suosiotaan ovat nostaneet esimerkiksi Kaapo, Aaro, Tino, Rasmus, Onni ja Eelis. Ruotsinkielisten vauvojen kärkiniminä olivat tyttöjen puolella Wilma, Amanda ja Emilia ja poi-kien puolella Anton, William ja Emil. "Wilma ei ole vielä almanakassa, mutta otetaan luultavasti mukaan seuraavassa nimiuudistuksessa", kertoo professori Marianne Blomqvist, joka hoitaa Helsingin yliopistossa suomenruotsalaista nimilistaa. Uudet nimilistat vahvistetaan noin vuoden kuluttua ja ne astuvat voimaan vuoden 2005 alussa.
Suomessa syntyneiden lasten suosikkilistat vuodelta 2001.
Suosikkinimiä maailmaltaViereisissä listoissa on eri maiden top ten -tilastoja suosituimmista etunimistä. Listat ovat vuosilta 1999-2001. Etunimissä näkyy perinteen voima: monet luettelot ovat edelleen kuin suoraan raamatun sivuilta tai apostolien luettelosta. Lähteet: La cote des prénoms en 2001 (Guides Balland 2000) ja www.babyzone.com.
Vuosisadan almanakat ovat nyt internetissäHaluaisitko nähdä oman syntymäkuukautesi almanakka-aukeaman? Tai tarkistaa jonkin vanhan tapahtuman viikonpäivän? Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on sijoittanut internetsivuilleen koko 1900-luvun almanakat. Ne löytyvät osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/."Meille soitellaan jatkuvasti ja kysellään menneiden vuosien viikonpäiviä", kerrotaan Yliopiston almanakkatoimistosta. "Tavallisimmin soittaja haluaa saada selville oman tai lapsensa syntymäpäivän. Myös historiantutkijat tarkistelevat menneitä viikonpäiviä." Almanakkatoimistossa on skannattu vanhoista Yliopiston almanakoista kaikki kuukausiaukeamat. Skannaus aloitettiin uusimmista allakoista, ja nyt on päästy 1900-luvun alkuun asti. ``Tarkoitus on jatkaa skannausta taaksepäin, kunnes saamme verkkoon kaikki Suomessa julkaistut almanakat'', kerrotaan almanakkatoimistosta. Yliopiston almanakalla on pitkä historia, sillä ensimmäinen suomenkielinen almanakka tehtiin vuodelle 1705 ja ensimmäinen ruotsinkielinen vuodelle 1608. "Tähän asti olemme selvinneet omalla arkistollamme, jossa ovat yliopiston tähtitieteen laitoksella säilytetyt allakat. Jatkossa joudumme turvautumaan myös Yliopiston kirjastoon, jossa on kopiot kaikista tiedossa olevista almanakoista." Jo 1900-luvun allakoita selaamalla näkee aimo annoksen Suomen historiaa. 1900-luvun alkuvuosien almanakat on julkaistu Venäjän vallan aikaan, ja niihin on merkittynä esimerkiksi tsaariperheen juhlapäiviä. Itsenäistymisen jälkeen juhlapäivälista uudistui kokonaan, samoin nimipäivissä tapahtui suuria muutoksia. Vuoteen 1935 asti almanakassa käytettiin hankalampilukuista fraktuurakirjasinta, mutta vuodesta 1936 alkaen teksti muuttui nykyaikaisemmaksi.
Kalenteritietoa internetissäYliopiston almanakkatoimiston internetsivuilla on almanakka-arkiston lisäksi runsaasti muuta kalenteritietoutta. Tiedotteiden joukosta löytyy mm. tavallisimpia kysymyksiä ajasta ja kalentereista sekä Kalenterimaailman kuulumisia -lehden kaikki numerot. Internetissä ovat hyviä tietosivuja mm. www.timeanddate.com, josta löytyy eri maiden aikavyöhykkeet ja tiedot niiden kesäajoista. Pitkälle menevää perustietoa erilaisista kalenterijärjestelmistä on mm. sivulla www.ortelius.de/kalender, tosin saksan kielellä. Jos haluaa muuntaa meidän kalenterimme päivämäärän vaikkapa islamilaisten tai juutalaisten kalenterin päivämääräksi, löytyy laskentaohjelma esimerkiksi verkko-osoitteesta www.fourmilab.ch/documents/calendar.
Saamelaisten liputuspäivätSaamelaisilla on kaikkiaan kymmenen omaa virallista liputuspäivää. Yliopiston almanakkatoimisto suosittelee nykyään, että saamelaiset liputuspäivät lisätään mukaan esim. taskukalentereissa julkaistuihin liputuspäivälistoihin suomalaisten ja ahvenanmaalaisten liputuspäivien perään, milloin tila vain antaa myöten. Alla on saamelaisten liputuspäivien lista vuodelle 2003 suomeksi ja ruotsiksi.
| ||||||||||||||||||||||||||||
