numero 8 Syksy 2001

Allaoleva tiedote PDF-tiedostona

Kalenterimaailman kuulumisia ISSN 1455-8823
Almanakkatoimiston tiedotuslehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa
Vastaava toimittaja Heikki Oja
Julkaisija Helsingin yliopiston Kehityspalvelut Oy,
Yliopiston almanakkatoimisto
PL 14 (Kopernikuksentie 1)
00014 Helsingin yliopisto
Puh. (09) 1912 2942 Faksi (09) 1912 2917
Sähköposti almanakka@helsinki.fi
Internet http://almanakka.helsinki.fi

Tekstin lainaaminen on sallittua jos lähde mainitaan
 
 

Sisältö:

Nimipäivät internetissä 

Vuoden 2003 uutuudet: Eurooppa-päivä ja kaksi pyhää 

Kissanpäivä kalenteriin? 

Kilpailuneuvosto moitti Hansel Oy:n kalenterikauppoja 

Korkein hallinto-oikeus vahvisti kilpailuneuvoston kalenteripäätöksen 

Viikonloput ja viikkonumerot 

Stefanidagen närää ruotsinkielisiä 

Vanha allakka verkossa 

Nimipäivät internetissä

Muutamat ovat halunneet sijoittaa sivuilleen myös nimipäivähaun, jossa etsitään jonkin nimen nimipäivää tai jollekin päivämäärälle kuuluvia nimiä.

Internet-julkaisemiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin paperijulkaisemiseen. Päivittäisten tai viikottaisten nimipäivien julkaiseminen on vapaata. Samoin nimihaku on vapaa tekijänoikeusmaksuista, jos tuloksena on vain pariin päivään liittyviä tietoja.

Suomalaiset ja suomenruotsalaiset nimipäivälistat saa halutessaan almanakkatoimistosta sähköisessä muodossa pientä korvausta vastaan. Nimet voi myös itse naputella sisään; lähteenä kannattaa käyttää luotettavaa kalenteria, vaikkapa Yliopiston nimipäiväalmanakkaa, jossa ovat mukana kaikki kalenterinimet.

Maksulliseksi nimipäivien julkaiseminen muuttuu, jos kävijä saa nähtäväkseen yli kahden viikon nimipäivät kerrallaan tai aakkosellisesta listasta yli 15 peräkkäistä nimeä.

Esimerkiksi Keskon verkkokauppa rakensi nimihaun www.plussa.com-sivuilleen (kohta Napero-Nimipäiväkirja). Nimihaku antaa yhdeksi tulokseksi kaikki tietyllä kirjaimella alkavat nimet. Tällaisesta julkaisemisesta yliopisto perii pienen vuosittaisen maksun kävijämäärän mukaan.

Helsingin yliopisto suunnittelee myös omille sivuilleen nimipäivähakua, jossa on suomalaisten ja suomenruotsalaisten nimien ohessa myös ortodoksiset ja mahdollisesti saamelaiset nimet. Nimihaun odotetaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä.

Vuoden 2003 uutuuksia:
Eurooppa-päivä ja uusia pyhiä

Pääosa vuoden 2002 kalentereista alkaa olla valmiina, ja kalenterintekijät siirtävät jo katseensa seuraavaan vuoteen.

Vuoden 2003 kalenteriin tulee jälleen muutamia uutuuksia: Eurooppa-päivä ja kaksi uutta pyhännimeä.

EUROOPPA-PÄIVÄ 9.5.

Ehdotus Eurooppa-päivän merkitsemisestä tuli Eurooppalainen Suomi ry:ltä. Yhdistys totesi ehdotuksessaan, että Eurooppa-päivää on vietetty Suomessa jo seitsemänä vuonna. Suositus päivän viettämisestä on tehty Milanon huippukokouksessa vuonna 1985.

Päivämäärä 9. toukokuuta on saatu vuodelta 1950, jolloin lausuttiin nykyisen Euroopan unionin syntysanat. Tuolloin Ranskan ulkoministeri Robert Schuman antoi julistuksen, jossa "Ranskan hallitus ehdottaa koko Ranskan ja Saksan hiili- ja terästuotannon asettamista yhteisen korkean viranomaisen alaisuuteen, järjestöön, joka on avoin muidenkin Euroopan maiden osallistumiselle."

Helsingin yliopisto katsoi, että Eurooppa-päivä on jo vakiintunut Suomeen, ja päätti merkitä sen kalentereihin. Päätöksen allekirjoitti rehtori Kari Raivio. Päivän ruotsinkielinen nimi on Europadagen.

Lipunkuvaa Eurooppa-päivän kohdalle ei kuitenkaan vielä voida merkitä, vaikka Eurooppalainen Suomi ry näin esitti. Sisäministeriö on parina vuonna suositellut liputusta Eurooppa-päivänä, mutta ei ole suositellut sitä vielä pysyväksi liputuspäiväksi.

PYHÄN HENRIKIN JA VIATTOMIEN LASTEN PYHÄT

Tammikuun 19. päivä sattuu vuonna 2003 sunnuntaille, ja siksi päivä saa nimen Pyhän Henrikin muistopäivä. Pyhä Henrik oli Suomeen tullut piispa, jonka Lalli surmasi 1156. Pyhäpäivä on samalla myös toinen sunnuntai loppiaisesta.

Myös joulukuun 28. päivä sattuu sunnuntaille, ja siksi Viattomien lasten päivä saa pyhäpäivän luonteen. Viattomien lasten päivä oli pyhäpäivä, neljäs joulupäivä, jo 1700- luvun almanakoissa. Vuonna 1772 se kuitenkin muutettiin arkipäiväksi. Pyhän Henrikin muistopäivä sen sijaan ei ole ollut Suomessa koskaan aikaisemmin pyhäpäivä.

Uuden evankeliumikirjan mukaan Pyhän Henrikin muistopäivä ja Viattomien lasten päivä ovat pyhäpäiviä vain silloin, kun ne sattuvat sunnuntaiksi. Vuoden 2003 jälkeen Viattomien lasten päivä sattuu sunnuntaille vuonna 2008, ja vuonna 2014 molemmat ovat seuraavan kerran sunnuntaipäiviä.

Kissanpäivä kalenteriin?

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali-ja romaniasiain neuvottelulautakunta ehdotti, että kansainvälinen romanipäivä 8. huhtikuuta merkittäisiin kalentereihin. Päivä on Suomessa uusi tulokas, sillä sitä on vietetty vuodesta 2001 alkaen.

Suomen Kustannusyhdistys ry ehdotti, että kirjan ja ruusun päivä merkittäisiin kalentereihin. Unescon yleiskokous 1995 julisti huhtikuun 23. päivän maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. Suomessa päivää on vietetty useana vuonna.

Suomen Agility Kissat -yhdistys ehdotti almanakkaan kissanpäivää. Sitä vietettäisiin kevään lemmikkieläinviikolla eli viikon 20 tiistaina.

Yliopisto ei hyväksynyt päiviä yliopiston kalentereihin, mutta kukin kalenterinjulkaisija voi lisätä päivät omiin sopiviksi katsomiinsa kalentereihin.

Helsingin yliopisto ottaa omiin kalentereihinsa harkintansa mukaan sellaisia päiviä, joiden aihepiiri on kyllin yleinen, jotka ovat vakiintuneet Suomeen ja joita vietetään laajalti ja useilla paikkakunnilla.

Kilpailuneuvosto moitti Hansel Oy:n kalenterikauppoja

Kilpailuneuvosto antoi syksyllä päätöksen asiassa, jossa käsiteltiin Kauppatalo Hansel Oy:n (entisen Valtion hankintakeskuksen) viimekeväistä kalenterihankintaa.

Hansel Oy kilpailutti keväällä kalenterihankintansa seuraaville vuosille. Kilpailun voittajaksi Hansel Oy valitsi Ajasto Osakeyhtiön, jonka tarjouksen arvo oli noin 4,5 miljoonaa markkaa. Halvimman tarjouksen teki kuitenkin CC Kalenteripalvelu Oy, jonka tarjous oli noin miljoona markkaa edullisempi.

CC Kalenteripalvelu Oy vei asian kilpailuneuvoston käsiteltäväksi. Kilpailuneuvosto kumosi kesäkuun 18. päivänä Hansel Oy:n tekemän päätöksen, koska se oli julkisista hankinnoista annetun lain vastainen, ja velvoitti Hansel Oy:n tekemään uuden, lainmukaisen päätöksen.

Hansel Oy teki kilpailijoiden välillä uuden vertailun ja sai jälleen Ajasto Oy:n voittajaksi. CC Kalenteripalvelu Oy vei asian uudelleen kilpailuneuvostoon.

Kilpailuneuvosto moitti uudessa päätöksessään harvinaisen voimakkaasti Hansel Oy:n menettelyä. Sanatarkka lainaus päätöksestä:

"Kilpailuneuvosto toteaa, että asia on nyt toista kertaa neuvoston ratkaistavana. Sen sijaan, että Kauppatalo Hansel Oy olisi asianmukaisesti korjannut virheellisen menettelynsä, uusi tarjousvertailu on pyritty tekemään tarkoitushakuisesti ja painottamaan siinä sellaisia tekijöitä, joilla voitaisiin välttää hakijan [CC Kalenteripalvelu Oy:n] valitseminen kalentereiden toimittajaksi. Menettely on erityisen moitittavaa, kun siihen on syyllistynyt Hansel Oy:n kaltainen hankintayksikkö, jolta on voitava edellyttää hankintasäännösten tuntemusta ja virheetöntä menettelyä."

Kilpailuneuvosto katsoo, että virheettömässä menettelyssä CC Kalenteripalvelu Oy olisi saanut enemmän pisteitä ja voittanut tarjouskilpailun.

Koska vuoden 2002 kalenterien toimitukset ovat jo käynnissä, ei Kauppatalo Hansel Oy:n ja Ajasto Oy:n välisen sopimuksen peruuttaminen ole mahdollista, ja siksi kilpailuneuvosto määräsi Hansel Oy:n suorittamaan CC Kalenteripalvelulle hyvitysmaksun sen kärsimästä tulonmenetyksestä.

Kilpailuneuvoston päätöslauselma 17.9.2001 on kokonaisuudessaan seuraava:

"Kilpailuneuvosto velvoittaa nyt asetettavan 300.000 markan sakon uhalla Kauppatalo Hansel Oy:n irtisanomaan Ajasto Oy:n kanssa 25.6.2001 solmimansa sopimuksen siten, että sopimus lakkaa 31.3.2002. Sopimuksessa tarkoitettu kalenterihankinta on tuon ajankohdan jälkeiseltä ajalta kilpailutettava ja siinä otettava huomioon, mitä kilpailuneuvoston tässä ja 18.6.2001 antamassa päätöksessä on tarjousvertailusta ja arviointikriteerien pisteytyksestä sanottu.

Hyvitysmaksuna syrjitylle CC Kalenteripalvelut Oy:lle Kauppatalo Hansel Oy valvoitetaan suorittamaan 150.000 markkaa."

Korkein hallinto-oikeus vahvisti kilpailuneuvoston kalenteripäätöksen

Kilpailuneuvosto katsoi syyskuussa 1999, että Ajasto Oy oli vuosina 1995-97 syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön kalenterien markkinoinnissa. Kilpailuneuvosto määräsi Ajasto Oy:n suorittamaan valtiolle seuraamusmaksuna kaksi miljoonaa markkaa.

Ajasto Osakeyhtiö teki päätöksestä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista ja seuraamusmaksun hylkäämistä tai ainakin alentamista. Ajasto Oy:n mielestä päätös oli tehty väärään lakiin perustuen, koska asiassa olisi kuulunut soveltaa EY:n kilpailuoikeutta.

Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään 22.8.2001, että kilpailuneuvosto on toiminut oikein käyttäessään asiassa kansallista oikeutta. Myös muilta osin korkein hallinto-oikeus katsoi, että kilpailuneuvoston päätös ei ole lainvastainen. Siksi Ajasto Oy:n valitus hylättiin.

Viikonloput ja viikkonumerot

Almanakkatoimisto lähetti perusturvaministeri Osmo Soininvaaralle ehdotuksen, että viikonloput määriteltäisiin huoltosopimuksissa viikkonumeroiden mukaan. Esimerkiksi "parittomien viikkojen viikonloppu" olisi yksikäsitteinen ja tasapuolinen määritelmä.

Ministeriö reagoi nopeasti. Vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö vastasi, että suositus otetaan mukaan tekeillä olevaan oppaaseen, jossa käsitellään huolto-ja tapaamisssopimuksiin liittyviä kysymyksiä. "Viesti tuli kuin tilauksesta", totesi Heiliö. "Se sisälsi konkreettisen ongelman ja siihen jopa ratkaisunkin. Ohje tulee tämän syksyn kuluessa painetuksi oppaaseen, jolla kokemuksemme mukaan tulee olemaan laaja ohjaava vaikutus ei vain sosiaalityöntekijöiden toimintaan vaan myös tuomioistuinten tuleviin ratkaisukäytäntöihin."

"Lapsen etu erotilanteessa. Opas sosiaalitoimelle" ilmestyy Stakesin Oppaita -sarjan numerona 46 marras-joulukuussa, kertoo oppaan toimittaja Sirpa Taskinen. Oppaan hinta on 98 mk.

Stefanidagen närää ruotsinkielisiä

Ruotsinkieliset kalenterinkäyttäjät ovat oudoksuneet vuonna 2000 kalentereihin ilmestynyttä Stefanidagen -nimeä. Aikaisemmin toisen joulupäivän kohdalla luki aina Annandag jul.

Kalenterin lukijat ovat arvelleet, että yliopiston almanakkatoimisto on omin päin ottanut käyttöön uuden termin.

Kyseessä on kuitenkin kirkolliskokouksen päätös. Vuonna 1999 hyväksyttiin uusi evankeliumikirja niin suomeksi kuin ruotsiksi, ja uudet nimet tulivat voimaan adventtina 2000.

Suomenkielisessä evankeliumikirjassa otettiin tapaninpäivä ensisijaiseksi pyhännimeksi aikaisemman toisen joulupäivän sijaan. Vastaava muutos tehtiin ruotsalaisella puolella, jossa Stefanidagen on nyt ensisijainen nimi ja Annandag jul toissijainen.

Helsingin yliopisto noudattaa omissa kalentereissaan ja almanakkatoimiston päivälistassa evankeliumikirjan suosituksia.

Vanha allakka verkossa

Allakkasivun oikeassa reunassa oleva päivämäärä on ns. vanhan luvun (juliaanisen kalenterin) päivämäärä, koska Venäjällä oli vielä voimassa vanha juliaaninen kalenteri, vaikka Suomessa oli jo uusi gregoriaaninen. Säämerkinnät ovat taas arvauksia kyseisen päivän säästä; arvaukset tehtiin luultavasti 19 vuotta aiemmin vallinneen sään mukaan.

Palaa tiedoston alkuun