Suomalainen almanakka täyttää pyöreitä vuosia. Vuonna 2005 tulee kuluneeksi kolmesataa vuotta siitä, kun meillä julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen almanakka. Ja vuonna 2008 tulee kuluneeksi kokonaista 400 vuotta ensimmäisen ruotsinkielisen almanakkamme ilmestymisestä.

Juhlavuoden kunniaksi posti julkaisee almanakka-aiheisen postimerkin, ja Yliopiston almanakan 2005 liitteenä on näytteitä almanakan monisatavuotisesta historiasta. Internetiin on saatu skannatuksi kaikki suomenkieliset almanakat 1700-luvulta nykypäivään.

Pitkäikäisin julkaisu

Ensimmäisen suomenkielisen almanakan julkaisijana oli Turun Akatemia ja tekijänä matematiikan professori Laurentius Tammelin. Vuosikerrasta 1705 alkaen suomalaisten almanakkojen sarja on jatkunut lähes katkeamatta nykyaikaan asti.

Kansanalmanakan sisältö on kokenut vuosisatojen varrella pieniä muutoksia, mutta perusrakenne on pysynyt samana. Almanakka on ehdottomasti pitkäikäisin suomalainen julkaisu, joka on suunnilleen samanlaisena ilmestynyt läpi vuosisatojen. Tällä hetkellä allakka on nimeltään Yliopiston almanakka, ja kansien väri on edelleen perinteinen keltainen.

Keltakantinen kansanallakka löytyi entisaikana lähes jokaisesta mökistä, ja usein se riippui ikkunan tai oven pielessä jokapäiväisenä lähdeteoksena ja muistikirjana. Painos oli parhaina vuosina yli 800 000 kappaletta.

Postimerkki ja juhlaliite

Almanakan kunniaksi ilmestyy tammikuussa postimerkki, jonka on suunnitellut taiteilija Kaisu Klemetti. Merkin pohjana olevan kuukuvan on ottanut turkulainen tähtikuvaaja Pekka Parviainen.

"Toteutetussa merkissä on kasvava kuu, jonka pimeä osa hohtaa maapallosta heijastunutta valoa", kertoo Klemetti. "Rikkautta kuvalle antaa Seulasten tähtisikermä. Merkin taustalta hahmottuu vuoden 1792 almanakan kannen kuvitusta."

Postimerkkiarkin ja ensipäivän kuoren taustakuvituksena Klemetti on käyttänyt vuoden 1705 almanakan aukeamaa.

Vastailmestyneen Yliopiston almanakan 2005 liitteenä on näytteitä almanakoista sadan vuoden välein. 1600-luvun ensimmäisessä almanakassa oli vielä paljon astrologisia ennustuksia, mutta sata vuotta myöhemmin ei enää tähtien vaikutuksiin uskottu: "Sota ja tappelusta ei taida yxicän Planeti eli Tähti matcan satta eli estä, mutta ainua Jumala jonga kädes owat Cuningasten sydämet."

Tuhatkahdeksansataaluvun alussa annettiin almanakassa neuvoja "Warjellus rupulin istutuxen jonga kautta Rahkotauti eli rupuli (= isorokko) tulee estetyxi ja ulosjuritetuxi", ja 1900-luvun alussa puhuttiin tulenvaarasta ja sen ehkäisemisestä: "Nykyään käytännössä olevat tikut owat paljon turwallisempia kuin ennen käytetyt fosforitikut, jotka syttyiwät palamaan rawistuksesta tai tallaamisesta tai hiirien nakerruksesta."

Allakat verkossa

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on skannannut vanhoja almanakkoja nykyajasta taaksepäin, ja vanhin verkossa oleva allakka on tällä hetkellä vuodelta 1705.

Pieniä vaikeuksia almanakan lukemisessa tulee siitä, että vanhojen almanakkojen kirjaimet ovat vaikeasti luettavaa fraktuuraa. Eräs lukija ihmetteli, voiko vuoden 1931 almanakassa lokakuun 2. päivänä todella olla Jäniksen nimipäivä. Kun asia tarkistettiin, olikin nimipäiväsankarin nimi Äänis eikä Jänis.

Almanakkoja voi selailla osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi kohdassa Kalentereita eri vuosille / Almanakka-arkisto.

Seuraavia kuvia voi korvauksetta käyttää tämän artikkelin kuvituksena:

Vuoden 1608 kansi, jpg, 284 kt, avattuna noin 2,7 Mt

Vuoden 1705 tammikuu, jpg, 264 kt, avattuna noin 2,8 Mt

Vuoden 1805 kansi, jpg, 180 kt, avattuna noin 2 Mt

Vuoden 1905 suomalainen kansi, jpg, 152 kt, avattuna noin 2,3 Mt

Vuoden 1905 ruotsalainen kansi, jpg, 180 kt, avattuna noin 2,3 Mt

Almanakka-aiheisen postimerkin kuvan voi pyytää postista tuotekonsultti Tommi Kantolalta, tommi.kantola@posti.fi

Lisätietoja: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, puh. (09) 1912 2942, sähköpostiosoite almanakka@helsinki.fi